sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Essie Pink Diamond -kynsilakka ja New York

Kuulkaa, kevättä on nyt vihdoinkin ilmassa, sillä vaihdoin kynsilakkanikin keväisempään. Heippa vaan siis kaikki ruskeat ja violetit ainakin hetkeksi ja tervetuloa taas kevät ja ihanat vaaleanpunaiset!






Essie Pink Diamond on kauneimpia vaaleanpunaisia kynsilakkojani. Se on vähän jäinen, frosty, kiiltävä vaaleanpunainen. Ihan kuin satiinia kynsillä.

Ajattelin oikein vähän villiintyäkin keväästä ensi viikolla kun alkaa vihdoin maaliskuu, ja yhdistellä Pink Diamondia mm. hempeisiin vaaleanpunaisiin vaatteisiin.

Pink Diamond on Essien kevään 2004 Madison Avenue Collectionista.

Madison Avenue on yksi New Yorkin pääkaduista, joka kulkee läpi Midtownin ja Upper East Siden aina Harlemiin asti.

Essien Madison Avenue Collectionissa ilmestyi kuusi kynsilakkaa: Chic Boutique (chic and stylish for the courageous), Limo-Scene (light pink, for a grand entrance), Power Lunch (soft peach, for an intense energy booster), Shop Till I Drop (soft pink coral for a woman's favorite addition), Sugar Daddy (sugary pink for admiration and pleasure) ja Pink Diamond (the new favorite gem of every woman).

Kynsilakkojen nimetkin kertovat vähän mistä on kysymys, eli Mad Av is for shopping and showing off!  






Madison Avenuelle sijoittuu myös tv-sarja Mad Men, ja siellä sijaitsee lux-tavaratalo Barney's, jossa Sex and the Cityn Carrie and the girlskin aina shoppailivat.

Minulle tulee Pink Diamondista eniten kyllä mieleen New Yorkin elegantti ja hienostunut Upper East Side, sen viimeisen päälle huolitellut leidit ja Ralph Lauren, jonka flagship storetkin sijaitsevat Madison Avenuella.






Itse haaveilen seuraavasta New Yorkin matkasta bestikseni kanssa, joko alkukesästä tai todennäköisemmin syksyllä. The land of Too Faced, Urban Decay and Smashbox, eli kunnon kosmismatkakin siis taas tulossa.

Kuvien taustalla näkyy Gloria-lehden lokakuun 2010 numero, jonka olen säästänyt, koska siinä oli teemana New York. Glorian näkemys New York -lookista on vaalea iso tukka, runsaasti mustaa kajalia, vaaleanpunaista huulikiiltoa ja timanttikorvakorut. Not so Upper East Side, ladies!  

perjantai 25. helmikuuta 2011

Sokoksen Kutsu Kauneuteen -tapahtuma

Hei, taas on Sokoksen Kutsu Kauneuteen - tapahtuman aika!

Kutsu Kauneuteen on ainakin Helsingin seudun Sokoksissa ja Emotioneissa koko ensi viikon eli 28.2.-6.3.2011. Joillakin paikkakunnilla kuten lempparikaupungissani Porissa Kutsu Kauneuteen -viikko on sitten seuraava viikko eli 7.-13.3.2011.

Kaksi kertaa vuodessa Sokoksissa järjestettävä Kutsu Kauneuteen -tapahtuma on suosikkini kosmetikkatapahtumista. Viikon aikana Sokoksella on paljon erilaisia tuote-esittelyjä, neuvontaa ja hyviä tarjouksia kosmetiikkatuotteista.

Helsingissä on maanantaina 28.2. Lancome-päivä, tiistaina 1.3. Dior, keskiviikkona 2.3. Biotherm, torstaina 3.3. Clarins, perjantaina 4.3. Clinique ja lauantaina 5.3. ja sunnuntaina 6.3. oma suomalainen Lumenemme.

Näinä nimikkopäivinä merkit esittelevät erityisesti tuotteitaan ja niistä on erikoistarjouksia. Ajankohdat voivat vaihdella vähän paikkakunnittain.

Kutsu Kauneuteen -tapahtuman kuvasto ilmestyi tänään ja se löytyy ainakin netistä Sokoksen sivuilta täältä.

Hyvänä tarjouksena sieltä voisi ainakin nostaa Lancomen loistavat Hypnose-ripsivärit kahden maskaran pakkauksessa 42,50 euroa (normaalisti 68 euroa). Toinen minua kiinnostava tuote on Rimmelin uudet tuoksuvat Lasting Finish Fruities -kynsilakat, joiden hinta on 3,50 euroa. Olen kyllä kuullut, että ne eivät juurikaan tuoksu (sic), mutta ideana minusta hedelmäntuoksuinen kynsilakka on loistava.







Helsingin keskustan Sokoksella järjestettiin myös ainakin viime keväänä Kutsu Kauneuteen -tapahtuman yhteydessä kauneusiltoja. Illat pidettiin Loiste-ravintolassa, ja niissä oli teemana aina joku tietty kosmetiikkamerkki, jolta oli meikkauksia ja tuote-esittelyitä.

Viime vuonna Sensain myyjä oikein erikseen kutsui minut Sensai-kauneusiltaan, mutta en mennyt, kun minulla oli silloin jotain muka vielä tärkeämpää menoa. Sitten yhtäkkiä huomasin keskellä viikkoa, että olisinkin halunnut Lancome-kauneusiltaan, mutta silloin oli jo myöhäistä ja paikat olivat täynnä.

Niinpä olin tänä vuonna haukkana heti Kutsu Kauneuteen -esitteen saavuttua seuraavana aamuna klo 9 soittamassa ja ilmoittautumassa Lancome-iltaan.  

Yrittäessäni soittaa kutsussa ilmoitettuun puhelinnumeroon, se oli koko ajan varattuna ja puhelu palautui monta kertaa keskukseen. Keskus sitten ystävällisesti yhdisteli minua aina uudelleen, kunnes puheluuni vastattiin. Puhelu menikin yllättäen tavaratalon miesten kosmetiikkaosastolle. Ehkä se oli valittu ilmoittautumisen vastaanottopaikaksi, koska siellä on varmaan melko hiljaista keskiviikkoaamuna klo 9.

Mutta pääsin tapahtumaan! Maanantaina menen siis katsomaan "kuinka Lancome National Make-up Artist Janita Salmensuo ja meikkitaiteilija Mariela Sarkima toteuttavat raikkaan Ultra Lavande -kausimeikin". 

Olen nähnyt kerran aiemmin Mariela Sarkiman meikkaamassa livenä, ja silloin ainakin hän osasi selostaa selvästi ja havinnollisesti mitä teki. Mariela Sarkimahan meikkaa myös Livin Liv & Learn -ohjelmasarjan lyhyissä 5 minuutin jaksoissa. Minusta hän oli livenä jopa parempi kuin tv:ssä.   

Odotan siis innolla maanantaita, varsinkin kun Lancomen laventelin/liilanvärinen Ultra Lavande -kevätlookki on minusta tosi kiinnostava. 






Kutsu kauneuteen -esitteen mukana on perinteisesti saanut myös - 20 %:n etusetelin Sokokselle. Etusetelillä saa kahdenkymmenen prossan alennuksen yhdestä normaalihintaisesta kosmetiikkatuotteesta Kutsu Kauneuteen -tapahtuman aikana.

Viime keväänä ostin etusetelilläni pitkään haaveilemani Sensain ihanan punertavanvioletin luomiväripaletin ES 04 Murasaki No Nihohi. Sen normaalihinnasta 41,40 euroa kaksikymmentä prossaa pois oli jo ihan kiva alennus, eli luomiväripaletille jäi hintaa enää 33,12 euroa.

Nyt ajattelin, että voisin ostaa etusetelillä ehkä jonkun Goshin tuotteen. Goshia myydään vain Sokoksella, joten sitä ei saa muualta. Goshin oikein hyvä ruskea Velvet Touch Eye Liner -rajauskynäni on jo noin puolessa välissä kulumassa. Tai sitten voisin ostaa Goshin vastaavan violetin rajauskynän. Minulla on yksi violetti rajauskynä Make Up Storelta, mutta se on aika kova ja siinä on mielestäni huono pigmentti. Tai sitten...

Kunhan en vain nyt menisi sortumaan tuohon Lancomen Ultra Lavande -kokoelman luomiväripalettiin! Minulla on vanhastaan paha heikkous Lancomen luomiväreihin, etenkin nyt kun siellä on uutena taiteellisena johtajana meikkitaitelija Aaron De Mey. Samoin Lancomen Ultra Lavande -kokoelmassa olisi myös violetti rajauskynä, khol eyeliner Ultra Lavande.

Vahvana saan pysytellä, jos meinaan selvitä kauneusillasta ilman ostoksia. Sortumiseni olisi tietenkin myös Sokosen etu, senhän vuoksi tuollaisia iltoja järjestetään. Katsotaan nyt, kuinka hyvin osaavat tuotteitaan myydä. Hirveästi ei varmaan kuitenkaan tarvita, että lankean... Mariela Sarkima suihkii muutaman näyttävän meikin Ultra Lavandella ja se on siinä.

torstai 24. helmikuuta 2011

China Glaze Sun Worshipper ja Essie Pink Parka

Hehkutin eilen Essie Mink Muffs -kynsilakan yhteydessä myös Essien muuta syksyn 2009 Cuddle with Color -kynsilakkakokoelmaa. Kokoelmassa ilmestyi perinteisten syksyisten murrettujen ruskeiden, punaisten ja harmaiden lisäksi myös kaksi pirteää neon-lakkaa: oranssi Bright Tights ja pinkki Pink Parka.

Pink Parka minulla on, mutta Bright Tightsia en aikoinaan hankkinut. Se on jäänyt vähän kaduttamaan minua. Niinpä ilostuin kovasti, kun löysin tammikuussa Kicksin alesta Bright Tightsia muistuttavan China Glazen neonoranssin Sun Worshipper -kynsilakan erittäin halvalla.





Sun Worshipper kuuluu China Glazen kesän 2010 Poolside Collectioniin. China Glazen Poolside-kokoelmassa ilmestyi kuusi neonkynsilakkaa: pinkki Pool Party, korallinvärinen Flip Flop Fantasy, keltainenYellow Polka Dot Bikini, vihreä Kiwi Cool-Ada, sininen Towel Boy Toy ja sitten tämä oranssinvärinen Sun Worshipper

Olipa piristävää ostaa näin ihanan aurinkoinen kynsilakka keskellä pahinta talvea. Väriterapiaa, you know!

Sun Worshipper on väriltään todella kirkas oranssi. Siis we are talking vähintään yliviivaustussin oranssi. Varmasti näkyy kotoa kirkolle. 

Suunnittelin heti, että kirkasta väriä voisi tarvittaessa rauhoittaa yhdistämällä oranssin kynsilakan esimerkiksi valkoisiin ja vaaleanharmaisiin vaatteisiin.

En malttaisi odottaa kesää, että pääsen käyttämään tätä!

Sun Worshipperin normaalihinta Kicksissä oli 10 euroa, mutta se oli - 70 %:n alennuksessa, joten hinnaksi jäi vain 3 euroa. Tuollainen - 70 %:n alennus kosmetiikasta alkaa olla sikäli mielenkiintoinen, että sillä kannattaa ostaa jo melkein mitä vain. Sehän on kaupalta vähän kuin pyyntö, että viekää nää pliis pois melkein millä hinnalla hyvänsä meiltä hyllytilaa viemästä, että saadaan uutta tavaraa sisään, eikö niin? Siksi sellaiseen on jo vähän velvollisuuskin sortua.  







Valitettavasti Sun Worshipperissa on samat ongelmat levityksen kanssa kuin Essien Pink Parkassa ja muissakin neonkynsilakoissa. Hintana huikeasta väristä on nimittäin se, että neonlakat levittyvät yleensä helposti epätasaisesti, raidottuvat ja kuultavat läpi. Olen kuullut, että kerros valkoista kynsilakkaa neonkynsilakan alle auttaisi kyllä tähän ongelmaan.

Neonkynsilakathan kuivuvat yleensä mataksi, mutta jos haluaa kiiltävämpää pintaa, niin ei kun päällyslakkaa tai pikakuivattajaa päälle vaan!

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

IsaDora Graffiti Nails Pink Bite ja Essie Mink Muffs

Testasin ensimmäistä kertaa käytännössä IsaDoran graffitikynsilakoista vaaleanpunaista Pink Bitea.






Alle laitoin Essien tummanruskean Mink Muffs -kynsilakan.

Mink Muffs on Essien syksyn 2009 upeasta Cuddle with Color -kokoelmasta. Minusta Cuddle with Color oli yksi Essien onnistuneimpia kynsilakkakokoelmia. Siinä ilmestyivät Mink Muffsin lisäksi tummansininen Midnight Cami, malvanvärinen Angora Cardi, neonpunainen Pink Parka, neonoranssi Bright Tights ja erittäin suosittu harmaa Chinchilly.

Erityisesti nuo neonlakat syksyksi olivat minusta loistava oivallus. Ei pelkästään mitään tummia syksyisiä värejä, vaan kunnon pirteitä neoneja syksyyn! Koko ajatuskin virkistää. Lisäksi kokoelman kynsilakkojen nimet ovat minusta ihanan lämpöisen syksyisiä: villatakkeja ja muhveja.






Minulla on Cuddle with Colorin kynsilakoista kaikki muut paitsi Bright Tights ja Chinchilly -kynsilakat tällaisina minipulloina.






Mink Muffsin päälle laitoin sitten IsaDoran ihanaa hennon vaaleanpunaista Pink Bite graffiti nail top -kynsilakkaa. Mink Muffs-Pink Bite yhdistelmän näin kyllä alun perin jossakin toisessa blogissa.

Graffitilakan levittämisessä sai olla kyllä nopea, ja jouduinkin hakemaan oikeaa tekniikkaa vähäsen. Onneksi kuitenkin pullossa oli tarpeeksi leveä suti. Parhaan lopputuloksen saikin mielestäni vetämällä yhdellä vedolla koko kynnen leveydeltä tuolla sudilla.

Kiehtovaa oli kyllä seurata, miten graffitilakka lähti lohkeilemaan. Se myös kuivui tosi nopeasti: hups vaan ja valmista tuli.

Pysyvyys on myös ollut erinomainen. En tiedä onko se Mink Muffsin vai Pink Biten ansiota, mutta neljättä päivää nyt mennään ja mitään kulumisen jälkiä ei vielä ole.






Ensin arastelin vähän näitä kynsiä, ja mietin että tykkäänkö niistä lopulta yhtään. Mitä enemmän niitä kuitenkin katselin, sitä enemmän aloin innostua.

Eräs kuusikymppinen taidetta harrastava herrasmies tunnisti crackle-tekniikan heti kynteni nähdessään. Kuulemma myös taulujen kehyksissä käytetään joskus samantyyppistä halkeilevaa maalia.

Minulle tulee näistä kynsistä välillä mieleen käärmeennahka. Siis sellaisella positiivisella, melko tyylikkäällä ja kalliilla tavalla.








Ajattelin yhdistää kynsiin vaaleanruskeita nougaan ja vaaleanpunaisia puuterin sävyjä. Myös tummanruskeat sopivat tietysti hyvin. Yhtenä päivänä minulla oli syreeninvärinen paita, ja kummasti nämä kynnet rupesivat toistamaan myös niitä liiloja sävyjä.








Vähän teinithän nämä graffitikynnet kieltämättä ovat. Mutta todistaakseni myös niiden tyylikkyyttä, kuvasin niitä sofistikoituneimman ja konservatiivisimman vaatemerkin, jonka tiedän, vieressä. Stockkan Exclusive-lehden kannessa oli Ralph Laurenin vaatteita, joten olkaa hyvät: Ralph Lauren ja graffiti nails.








Lukiessani helmikuun Elle-lehteä huomasin myös, että kynteni sointuivat täysin lehden kollaasin väreihin.

Hauskaa vaihtelua nämä graffitilakat ainakin ovat tavallisiin kynsilakkoihin verrattuna. Itse en ole mikään kynsikoristelija, joten minulle tämä on helppo tapa saada vähän jotakin speciaalia kynsiin. Lisäksi on tosi kiva suunnitella erilaisia väriyhdistelmiä näillä graffitilakoilla.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Helena Rubinstein tuote-esittely Stockmannilla

Helena Rubinstein oli kosmetiikan grand old lady, ja vieläkin merkillä on minusta vähän vanhanaikainen maine. Itse olen luokitellut Rubinsteinin armottomasti tätimerkiksi, kunnes ihastuin Rubinsteinin syksyn 2009 meikkikokoelmaan Delicious Beauty.

Delicious Beauty -kokoelmassa yhdistettiin ihanalla tavalla herkullisia ruskeita ja violetteja värejä. Kokoelma oli tehty yhteistyössä ranskalaisen kondiittorin Pierre Hermén kanssa, ja inspiraationa sille olivat suloiset ranskalaiset pastellinväriset macaron -leivokset. Tuotteet jopa tuoksuivat laventelille ja karamellille. Esittelen teille myöhemmin tämän kokoelman ihanan Caramel Lavender -luomiväripaletin ja yhden upeista huulipunasävyistä.

Muutenkin minusta Rubinsteinilla on meikeissään usein ihania, runsaita ja herkullisia värejä. Rubinsteinin tiski on Helsingin Stockkalla Aleksanterinkadun ulko-ovien oikealla puolella ja ihastelen usein siitä ohi kulkiessani kauden meikkikokoelman mainoskuvia, joissa on usein voimakkaat ja hehkuvat värit.

Tiedän kuitenkin, että tädit käyvät Rubinsteinilla pääosin ihonhoidon ja ehkä myös niiden huulipunien vuoksi.






Stockmannin Exclusive kanta-asiakaslehden välissä tuli tälle viikolle kutsu Stockmannille Rubinsteinin tuotteiden esittelytapahtumaan. Rubinsteinia esitellään Stockmanneilla ja Stockmann Beautyissa 21.-26.2.2011.

Helsingissä meikkitaitelija Outi Broux tekee ajanvarauksella meikkejä Rubinsteinin tuotteilla maanantaista lauantaihin klo 11-19. Lisäksi tarjolla on muita etuja kuten meikkipussi ja näytekokoisia tuotteita kun ostaa seerumin tai kosteusvoiteen sekä - 20 % alennus kaikista ripsiväreistä (myös suositusta Lash Queen -ripsarista), Wanted Rouge -huulipunista ja Color Clone Hydra 24 H -meikkivoiteesta.    

Kävin jo eilen Stockkalla kurkkaamassa tätä tapahtumaa, koska olen nykyään innostunut kaikista tällaisista meikkiesittelyistä. Outi Broux siellä meikkaili rouvia ilman sen suurempia selostuksia katsojille, ja tiskillä kävi jonkinmoinen kuhina. Jopa niin paljon, että minulla oli vaikeuksia saada palvelua. Vähän myyjät innostuivat minua kuitenkin neuvomaan, kun kyselin voiteista ja tuotteista. En ehkä kuitenkaan ole heidän tyypillisintä asiakaskuntaansa. Voi olla, että siellä on toiminta nyt jo vähän rauhoittunut, ei olisi ehkä pitänyt mennä heti tapahtuman alkuun.






Sain kuitenkin kutsulappuani vastaan näytteitä ihonhoitotuotteista. Uuden Hydra Collagenist -sarjan seerumia myyjä kehui kovasti, ja sanoi sen sopivan myös 30-kymppisille. Meillä oli vain sellainen väärinymmärrys myyjän kanssa, että minusta hän puhui koko ajan naamiosta, ei seerumista. Ilmeisesti hän tarkoitti kuitenkin tätä seerumia, josta sain näytteenkin. Ihmettelin vain kovasti kun hän sanoi, että naamiota voi käyttää useita kertoja viikossa, ja siihen laitetaan päälle kosteusvoide. Voitte kuvitella, että keskustelumme oli mielenkiintoinen kun kyselin, että eikö sitä laitetakaan kuorinnan jälkeen ja ai jätetäänkö se todella kasvoille päivälläkin. 

Lisäys 23.2.2011. Kuulkaa, olinkin väärässä tuon seerumin suhteen, eli kyseessä oli sittenkin naamio! Kävin Stockkalla vielä tänään tarkistamassa asian. Myyjä oli siis aivan oikeassa. Eli naamio, jota voi käyttää useita kertoja viikossa (eiköhän kyllä kaikkia naamioita voi, ainakin näillä pakkassäillä) ja jonka voi jättää päivävoiteen alle. Hinta oli 60 euroa, kun seerumin hinta on tuplaten se eli 120 euroa. Valitettavasti minulla ei nyt sitten ole tuosta naamiosta näytettä, mutta kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta! 

Lisäksi sain Hydra Collagenist -sarjan silmänympärysvoiteen, josta olen kuullut jo kehujakin sekä kosteusvoiteen cream, jonka ajattelin kyllä antaa äidilleni. Hydra Collagenistia nimittäin mainostetaan seuraavasti:


Syväkosteuttava Hydra Collagenist -hoitolinja on Helena Rubinstein -laboratorioiden yli 10 vuoden kollageeniasiantuntemuksen tulosta. Hydra Collagenist syväkosteuttaa ja auttaa tekemään ihosta näkyvästi nuorekkaamman.

Ainutlaatuinen Derm-Hydrafix -menetelmä juurruttaa vettä ihon ytimeen ja säilöö ihon nuorekkuutta. Kollageenit muodostuvat ihossa molekyylien avulla, jotka ovat todellisia veden vangitsijoita. Kollageeni -mikroimplantit sitovat vettä ihon pintakerrokseen. Ihon kosteustasapaino aktivoituu välittömästi ja pysyvästi. Iho on ravittu ja kuivuuden aiheuttamat rypyt tasoittuvat. Päivä päivältä iho on kiinteämpi ja tasaisempi – silmin nähden nuorekkaampi!


Olen alkanut vähän varoa anti-ageing tuotteita, kun Hesari kirjoitti alkuvuodesta ryppyvoiteiden tehottomuudesta. Hesarin mukaan kaikkien ryppyvoiteiden toiminta perustuu siihen, että ne turvottavat ihoa, ja vaikutus lakkaa heti kun voiteen käyttö lopetetaan. Hesarin mukaan voiteiden käyttö voi jopa aiheuttaa ihon veltostumista pitkäaikaisessa käytössä, jolloin vaikutus on täysin päinvastainen kuin toivottu.

Luulisin, että tämä veltostumisefekti voisi olla vielä pahempi, jos voiteiden käytön aloittaa jo nuorella iällä. Siksi luotankin nykyään vain Lushin luonnolliseen, kosteuttavaan Full of Grace -seerumiin. Joskus on kuitenkin hauska kokeilla myös uusia tuotteita, joten tuon Hydra Collagenist seerumin ja silmänympärysvoiteen aion itse testata, sen verran utelias olen.

Harkitsen myös sitä meikkausta, koska minusta on aina hauska päästä uuden meikkaajan tuoliin, ja Outi Brouxin meikattavana en ole ennen ollut. Täytyy katsoa, jos tälle viikolle löytyisi vielä aikoja.


sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Chanel Paradoxal -kynsilakka ym.

Aurinkoisen sunnuntaipäivän iltaan jotakin oikein ihanaa, eli Chanel Paradoxal -kynsilakka ystävineen.






Sain Chanel 509 Paradoxalin syksyllä 2010 synttärilahjaksi parhaalta ystävältäni. Ystäväni asuu tällä hetkellä Tukholmassa, joten synttäripaketissa oli Chanelin lisäksi myös ruotsalaisen Viva la Divan violetti luomiväri 382 Lilac Glitter. 

  




Myös luomiväri oli täysosuma, sillä se sopii vihreisiin silmiini loistavasti ja tuo voimakkaasti esiin niiden värin. Tykkään käyttää sitä poikkeuksellisesti yksinään silmämeikissä, vaikka yleensä laitankin vähintään kahta eri luomarisävyä. Lilac Glitter ei kaipaa mitään rinnalleen, se on yksinään ihan riittävästi.

Lilac Glitter on sekä nopea että näyttävä. Sutii vain sitä pelkästään ylä- ja alaluomelle, mustat rajaukset ja done. Sitä ei tarvitse juurikaan edes häivytellä. Se on tämän hetken ehdoton suosikkini luomiväreistäni.  





Mutta sitten tämä Chanel.

Chanel Paradoxal ilmestyi Chanelin syksyn 2010 meikkikokoelmassa Les Contrastes de Chanel.  

Chanel kuvailee kokoelmaa näin:

Coco Chanel’s iconic style was a study in contrasts. She boldly mixed black and white, masculine and feminine, classic and modern. Paying tribute to her unique vision, Peter Philips, Global Creative Director of CHANEL Makeup, has created a makeup collection for Fall 2010 that brings bold emphasis to the eyes, and keeps lips soft and delicate.

Kokoelman ihana promokuva täällä. French chic!






Paradoxal on pullossa pelkkää violettia ilotulitusta. Kynsissä se on huomattavasti tummempi; harmaan, savuisen luumuinen sävy. Violetti sävähdys tulee esille lähinnä auringonpaisteessa tai valon muuten osuessa siihen oikeassa kulmassa.

Rakastan Paradoxalin kontrastia. Ensin sinulla on harmaan-violetit, mutaiset kynnet, ja sitten boom: häivähdys lämmintä violettia shimmeria. Yritän ottaa teille kunnon kuvat Paradoxalista kynsissä, sillä sen väri pakenee helposti valokuvaa. 

Tätä juuri Chanelin kynsilakat ovat parhaimmillaan. Valoa ja väriä, taidetta.

Paradoxalin sisältävä lahjapaketti odotti minulla melkein kaksi viikkoa oikeaa synttäripäivääni, ja yritin välillä arvailla, että mitähän siellä olisi. Kun paketista paljastui Paradoxal, minulla oli ihan outo tunne. Olin siis koko ajan omistanut sen, katsonut pakettiakin monta kertaa päivässä, enkä silti tiennyt, että se oli minun. Kiitokset siis ihanalle ystävälleni! Tämä oli varmaan paras synttärilahja, jonka olen koskaan saanut!






Tässä vielä linkki Chanelin syksyn 2010 ready to wear -kokoelman mainoskuviin.

Tekoturkista New Yorkin fire escapeilla. Kuvat on ottanut itse Karl Lagerfeld. Tyyli on minusta ns. bohochic, joka ei minua niin paljon kiinnosta, vaikka Chanelin kokoelmat ovat yleensä minusta niitä ihanimpia. Mutta samat savuiset, luumuiset sävyt kyllä toistuvat kuin Paradoxalissakin.

Poikkeuksellisesti Paradoxal ei ollut kuitenkaan käytössä Chanelin syksyn 2010 runwaylla, toisin kuin Chanelin aiemmat it-kynsilakat, esim. vaaleanvihreä Jade syksyllä 2009 ja musta Black Velvet Chanelin Paris-Shanghai -näytöksessä joulukuussa 2009.  Sen sijaan syksyn 2010 näytöksessä mallit käyttivät nudevaaleanpunaista Jade Rosea, vastapainona sille lievästi erikoiselle sateessa levinneet ripsarit -lookille, joka näytöksessä nähtiin.

Silti Chanelin mukaan Paradoxal oli "the new statement-maker of the season." Have to agree.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Lush Full of Grace -seerumi

Vihjailinkin vähän tuossa edellisessä Lush-jutussani, että tilasin Lushilta samaan aikaan muutaman muunkin tuotteen Lemony Flutter -kynsinauhavoiteen lisäksi. Lemony Flutter olikin oikeastaan vaan side order, ja tässä tulee nyt sitten se varsinainen syy tilaukselleni.

Aion nimittäin kertoa teille salaisuuteni silläkin riskillä, että menette ostamaan Lushin tyhjäksi tästä huipputuotteesta, ja sitten mä oon taas pulassa, kun ei niitä saa mistään. Olen nimittäin syvästi addiktoitunut tähän tuotteeseen, enkä vain kerta kaikkiaan enää pärjää ilman. 

Mutta mitäpä sitä ei teidän rakkaiden lukijoiden vuoksi olisi valmis tekemään, joten olkaa hyvä muruset: tässä tulee paras tuotevinkkini.






Kaikki alkoi siitä, kun suuri suosikkini Saimi Nousiainen-Hoyer suositteli muistaakseni joulukuun Elle-lehdessä uudella ihanalla palstallaan "Saimin 7" Lushin Full of Grace -seerumia.

Yritin etsiä ko. lehteä teitä varten, mutta ilmeisesti olen antanut juuri sen numeron ystävälleni.

Anyway, Saimin mukaan Lushin Full of Grace on paras kasvovoide, jota hän on koskaan kokeillut, ja jättää tehokkuudessaan kevyesti toiseksi kaikki kalliimmatkin voiteet. Ja uskon Saimin vakuutusta, että hän on kokeillut pitkän mallin uransa aikana. Sillä kasvothan ovat mallille työväline, ja mitä vanhemmaksi malli tulee, sitä parempaa huolta niistä on pidettävä.

Tykkään muutenkin Saimin tyylistä kovasti ja luotan hänen makuunsa. Hän osaa minusta loistavasti korostaa parhaita puoliaan ja hänellä on hyvä värisilmä ja tyylitajua. Ensivaikutelma voi olla ärsyttävä, mutta minusta Saimilla on näkemystä.

No mutta, kun Saimi suositteli, niin minähän marssin heti Citykäytävän Lushiin hankkimaan ihanannimisen Full of Gracen.

Hämmästykseni oli suuri, kun kyseessä ei ollutkaan nestemäinen tai voidemainen tuote, vaikka FoG on Lushin mukaan seerumi, vaan kiinteä, saippuan näköinen pala. Palaa on tarkoitus hieroa kasvoihin, jolloin se lämpenee ja alkaa sulaa, ja öljy jää kasvoille.






Full of Grace on tarkoitettu kuivalle ja herkälle iholle, ja se todella, todella toimii. Minulla on melko kuiva iho, ja normaalisti tällaisena talvena se olisi varmasti ihan hätää kärsimässä. Full of Grace pystyy kuitenkin pitämään ihoni niin kosteutettuna, että minulla ei ole ollut mitään - korostan ei mitään - ongelmia kuivumisen kanssa. Iho on hehkeä, pehmeä ja elinvoimainen.

Full of Grace sisältää mm. ruusunterälehtiuutetta, ruusuöljyä, manteliöljyä, tuoretta portobellosientä, kamomillaöljyä ja samettikukan öljyä. Näistä muodostuu ilmeisesti sellainen cocktail, että se todella tehoaa.

Full of Grace ei ole kuitenkaan mitenkään kovinkaan houkuttelevan värinen tai kaunis tuote. Lanseeraisin tässä yhteydessä nyt sanan arsenvärinen. You get the picture. Varoitan, seuraava kuva ei sovi herkille:






Käytän Full of Gracea yksinään yövoiteena, vaikka se on nimeltään vain seerumi. Siihen voisi laittaa päälle lisäksi myös tavallisen yövoiteen, mutta en ole kokenut siihen tarvetta.

Päiväkäyttöön Full of Grace ei minusta sovi, sillä se jättää ihon hyvin öljyiseksi. Siis ei mikään kaunis näky, vaan kasvot kiiltävät öljystä kuten pahimmallakin takametsien hikisellä poikamiespastorilla. Siihen päälle ei kyllä kannata enää mitään meikkiä lyödä.

Mutta Full of Grace on helpottanut minulla myös päivävoiteen valintaa, sillä koen että sillä ei ole enää niin väliä, mitä päivällä nassuunsa pistää, sillä Full of Grace korjaa kyllä kaikki vauriot ja ongelmat yön aikana.

Full of Gracella on myös sisartuote, rasvaiselle iholle sopiva vastaava Saving Face.

Full of Grace ja Saving Face -kasvoseerumeiden hinta on Suomen Lushilla 13,60 euroa.






Mutta sitten niihin saatavuusongelmiin. Ostin tosiaan ekan Full of Graceni joulukuun alussa Citykäytävän Lushista. Myyjä vakuutti sen kestävän pitkään. Hänellä oli omassa käytössään kestänyt yksi tuote jopa puoli vuotta.

Luotin tähän, eikä uutta tuotetta kannata muutenkaan hamstrata kerralla montaa, ennen kuin on varma, että se on todella hyvä ja sopii itselle.

No, kuukausi humpasahti, ja yhtäkkiä Full of Graceni loppui. Ehkä Lushin myyjätär on käyttänyt omaansa esim. kesäaikaan, jolloin iho ei kaipaa niin paljon kosteutusta, mutta tällaisena talvena minun ihoni ainakin imee kaiken kosteuden, mitä sille vain antaa.

Kun menin Lushille tammikuun alussa ostamaan uutta Full of Gracea, se olikin järkytyksekseni kokonaan loppu. Ja koska Lush myy tuoretta kosmetiikkaa, lisää ei niin vaan varastoistakaan luvattu, vaan myyjä sanoi minulle lohduttoman odotusajan: tammikuun loppuun.

Siis aivan paniikki. En halunnut ostaa väliin mitään tyhmää tavallista yövoidetta, kun olin kerrankin löytänyt maailman parhaan kasvovoiteen, vaan jostainhan Full of Gracea oli kaivettava.

Suomen Lushin nettikaupastakin Full of Grace oli loppu. Siis Full of Grace oli totaalisesti niente, nada, slut Suomesta.

No, onneksi elämme kuitenkin globalisaation aikakautta, ja löysin Lushin UK:n nettikaupasta täydet varastot Full of Gracea. Englannissa ei oltu siis ilmeisesti kuultu Saimi Hoyerista ja hänen suosituksistaan.

Lushilla on nähtävästi nimittäin joka maassa oma nettikauppansa, joissa tuotteet ja hinnatkin vaihtelevat. Lush UK:lla Full of Gracen hinta oli 7,90 puntaa eli 9,41 euroa, kun se Suomen Lushilla maksaa sen 13,60 euroa (+ nettikaupassa postikulut 5 euroa/lähetys). Postikulujenkin kanssa (0-1 kg:n paketeilta 6,95 puntaa eli 8,27 euroa) useamman tuotteen tilaus tulee siis Briteistä halvemmaksi kuin Suomesta.

Siinä vaiheessa kun sain Englannista tilaamani kaksi palaa Full of Gracea, myös Suomen Lush ilmoitti minulle ystävällisesti tekstiviestillä, että nyt Full of Gracea on taas saatavilla myös Suomesta.

Mitä siis tästä opimme: aion pitää jatkossa koko ajan hyvän käsivaraston Full of Gracea ja tarkkailla määrää niin, että se ei vaan missään olosuhteissa pääse loppumaan.






Eli siis loppu hyvin, kaikki hyvin. It's a Lush life, Full of Grace tästä eteenpäin! 

torstai 17. helmikuuta 2011

Lush Lemony Flutter -kynsinauhavoide

Englantilainen käsintehtyä luonnonkosmetiikkaa myyvä Lush saapui Suomeen muutama vuosi sitten. Nyt Lushilla on myymälät Helsingissä Citykäytävässä, Espoossa Isossa Ompussa ja kai jossakin Lahdessa. Lisäksi lahtien takana Tallinnassa ja Tukholmassa on Lushit.

Isäni käänsi sanan Lush ylelliseksi, ja sitähän se sanakirjankin mukaan tarkoittaa: rehevä, mehevä, muhkea, uhkea ja ylellinen.

Tykkään kovasti Lushin ideasta: tuoretta, luonnollista, puhdasta ja raikasta kosmetiikkaa. Harmi vaan, että siitä käytännön toteutuksesta en ole aina niin varma.

Lisäksi pidän paljon myös Lushin myymälöistä, sillä myyjät ovat oikein ystävällisiä ja avuliaita ja tuotteet on aseteltu kauniisti esille ihan kuin leivoskaupassa. Mutta tuoksu myymälässä on kyllä melko huumaava. Isossa Ompussa huhutaan, että Lush tuoksuu parkkihalliin saakka. En ymmärrä, kuinka myyjäraukat voivat olla siellä tuntikausia töissä ilman jatkuvaa päänsärkyä.






Lushin tuotteista hirveästi hehkutusta on kerännyt sitruunainen kynsinauhavoide Lemony Flutter. Muutenhan Lush on kuuluisa erityisesti ihanista saippuoistaan ja kylpypalloistaan.  

Tilasin oman Lemony Flutterini Lush UK:n nettikaupasta (here's a link) muutaman muun tuotteen ohessa. Vaikka Lushilla on myös suomalainen nettikauppa (tässä linkki), niin vinkkinä, että englantilaisessa nettikaupassa tuotteilla on huomattavasti edullisemmat hinnat. Joten jos tilaa useamman tuotteen, niin ne tulevat todennäköisesti postikulujenkin kanssa halvemmaksi kuin suomalaisesta nettikaupasta tilattaessa. 

Suomessa Lemony Flutterin hinta on 12,95 euroa. Lush UK:lla Lemony Flutter maksaa 5,80 puntaa, joten nykyisellä punnankurssilla siitä tulee 6,90 euroa. Suomen hinta on siis melkein kaksinkertainen tähän nähden.

Suomalaisessa nettikaupassa postikulut ovat 5 euroa/lähetys. Postikulut Lush UK:n nettikaupassa menevät painon mukaan. Postikulut ovat 0-1 kg:n paketeilta 6,95 puntaa eli 8,27 euroa ja 1-2 kg:n paketeilta 9,95 puntaa eli 11,84 euroa. Aika monta tuotetta saa siis tilattua jo alimmilla postikuluilla. Suhteellisen korkeiden postikulujen vuoksi kannattaa myös keskittää tilauksia ja tilata vaikka yhdessä ystävän kanssa. 

Nyt on vaan käynyt niin onnettomasti, että brittiläisen nettikaupan osalta epäiltiin hakkerointia, joten se on toistaiseksi suljettu. Itsekin jouduin tämän uhriksi, sillä kaikkia Lush UK:lta aikavälillä 4.10.2010 - 20.1.2011 tilanneita varoitettiin sähköpostilla siitä, että luottokorttitiedot ovat voineet joutua vääriin käsiin.

Oma pankkini reagoi tähän tietoon heti jyrkästi sulkemalla varmuuden vuoksi Visa-yhdistelmäkorttini kokonaan. Niinpä omalta osaltani alkuvuodesta pari viikkoa kului kivasti kokonaan ilman pankkikorttia uutta korttia odotellessa. Sanotaan tuosta kokemuksesta nyt lyhyesti näin, että keskimääräinen jonotusaika Helsingin Aleksanterinkadun Nordeaan lounasaikaan on noin 40 min. En suosittele.

Tämä on ensimmäinen kerta kuin minulle on käynyt nettikauppojen kanssa näin ikävästi. Pankissa kyllä kiittelivät Lushin vastuullista toimintaa siinä, että ilmoittivat rehellisesti tietomurtoepäilystä kaikille asiakkailleen. Olen itsekin kiitollinen siitä, ja yritän antaa tämän olla vaikuttamatta niin, että en tilaisi UK-Lushilta enää uudelleen. Yrityksellehän tuollainen on ristiriitainen tilanne: vastuullisen yrityksen pitäisi ilmoittaa epäilyistään asiakkailleen, mutta samalla on se riski, että asiakkaat säikähtävät ja siirtyvät käymään kauppaa muualle.

Mutta Suomen Lush-nettikauppa toimii siis ihan turvallisesti edelleen, ja pian varmaan taas Lush UK:kin.







No mutta, takaisin siihen Lemony Flutteriin, joka oli minulle lievä pettymys.

Olin ajatellut, että voidemainen Lemony Flutter korvaisi näpsäkästi yleensä käyttämäni OPIn Avoplex -kynsinauhaöljyn. Sillä niin hyvää ja tehokasta tavaraa kuin OPI Avoplex onkin, niin sen käyttö on mielestäni vähän liian rasvaista, sotkuista ja vaivalloista. Niinpä en jaksa kovin usein säheltää kynsiöljypullon ja siveltimen kanssa ja kaipasin arkikäyttöön helpompaa tuotetta.

Lushin Lemony Flutterin hyviä puolia on raikas, aito sitruunan tuoksu. Vaikka olen lievästi allerginen sitrushedelmille, voide ei myöskään ärsytä ihoani. Mutta aikamoista paksua junkkia ja jotenkin melko kovaa se on, eikä ole valitettavasti helpottanut arkeani ihan niin kuin olisin toivonut. Ja lopputulos on siis se, että en oikein tahdo jaksaa käyttää iltaisin Lemony Flutteriakaan, vaan purkki saa nököttää yöpöydälläni melko rauhassa.

Silloin kuin jaksan Lemony Flutteria levitellä, se tekee työnsä ihan hyvin ja pitää kynsinauhat kosteutettuina ja ravittuina. Mielestäni se ei imeydy kuitenkaan mitenkään salamannopeasti, ja jotenkin vain tuo OPIn öljymäinen Avoplex tuntuu vielä tehokkaammalta. Mutta ei Lemony Flutter huonokaan ole - odotin vain jotakin vielä enemmän. 

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Viva la Diva violetti kynsilakka

Kuuluisan parin viikon takaisen Åhlensin ostosmatkani satoa eli toisin sanoen "when I lost it at Stockholm, Åhlens, Viva la Diva".

Niin, ja tuloksenahan oli tehokkaan puolen tunnin shoppailun jälkeen ruotsalaiselta halpismeikkimerkiltä Viva la Divalta 8 luomiväriä ja 4 kynsilakkaa, joista tässä yksi eli upea violetti kynsilakka sävynumeroltaan 61. 

Vähän tylsää muuten, kun kaikilla Viva la Divan kynsilakoilla ei ole nimiä, vaan osalla vain pelkät numerot. Niin tälläkin 61 raukalla, mutta eipä se hirveästi haittaa, jos on niin nätti kuin tämäkin kaunotar.  





Viva la Diva 61:ssä on violetissa pohjassa sinistä ja punaista glitteriä. Kaunis kiilto ja erinomainen pysyvyys: nämä kuvat on otettu lakkaamisen jälkeen 6. päivänä, eikä kynsissä näy juurikaan kulumia.

Ja normaaleista glitterkynsilakoista poiketen tämä kuusykkönen oli vielä helppo poistaakin. Mitä muuta sitä ihminen voi enää kynsilakalta pyytää, kysyn vaan?


 




Ostin tämän violetin glitterkynsilakan oikeastaan purppuranvärisen Odd Molly -huivini innoittamana. Rakastan huivin hehkuvaa ja voimakasta väriä. Värin nimi on "royal", ja se tulee varmaan siitä, että purppura on kautta aikojen ollut kuninkaiden ja hallitsijoiden väri.

Olen kovasti etsinyt kynsilakkaa, joka vetäisi vertoja tämän lempparihuivini loistolle. Tämä violetti VLD on jo aika hyvä ehdokas. Huivin väri tuo kauniisti esiin myös Viva la Diva -kynsilakan piilossa olevat purppuran sävyt, ja se jaksaa hehkua melkein samalla intensiteetillä huivin kanssa.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Wet n Wild -luomivärit

Amerikkalainen Wet n Wild on varmaan markkinoiden halvin meikkimerkki. Yhdysvalloissa sitä myydään kaikkien halpiskauppojen äidissä Walmartissa ja Suomessa ainakin Seppälässä (ja aiemmin myös Sokoksella). Wettis on suurin piirtein as cheap as it gets: luomiväripaletit alkaen 5,95 e, rajauskynät 2,95 e, huulipunat 4,45 e, kynsilakat ja huulikiillot 3,95 e ja sitä rataa.

Wet n Wild uudistui marraskuussa ja voitte uskoa hämmästykseni, kun sen jälkeen "word on the streets" oli, että tuotteet ovat hintaansa nähden aivan huippulaatuisia.

Olen kuullut kehuja sarjan huulikiilloista, huulipunista, rajauskynistä ja erityisesti luomiväreistä. Pakkohan niitä oli siis päästä testaamaan.





Ostin Seppälästä Wet n Wild Coloricon luomivärit E382B Cool As A Cucumber, E248 Lust ja E383B Knock On Wood.  

Paletit oli huolellisesti sinetöity noilla mustilla tarroilla, mikä oli tietysti hyvä juttu, sillä Seppälä on varsinainen tahmatassujen testailupaikka. Siksi on varmaan tärkeää, että tarrat pysyvät kiinni paleteissa kuin tauti, mutta harmi vaan, että ne oli kohtuullisen haastavaa poistaa myös ostettuani tuotteet. Mutta se onkin ainoa keksimäni moite näistä hienoista luomiväripaleteista.






Kuuden luomivärin Coloricon -paletti Lust sisältää kolme mattaluomiväriä (pystysuunnassa vasemmalla) ja kolme kimaltavaa luomiväriä (pystysuunnassa oikealla).

Ihastuin heti tähän tummasävyiseen luomiväripalettiin, jonka sävyjä pystyy käyttämään pysty- tai poikkisuunnassa taikka ristiin rastiin erilaisiin päivä- ja iltalookkeihin.

Luomivärit ovat erittäin pigmenttisiä, värit toistuvat hyvin, levittyvät kauniisti ja kestävät pitkään. Todella upea paletti! 

Ja hintaahan tällä oli vain 7,95 euroa, joten ei todellakaan kallista huvia.

Lustin lisäksi näitä kuuden luomivärin paletteja oli Helsingin Forumin Seppälässä myynnissä kaksi muutakin:  persikka-harmaa Greed ja keltaisen-ruskea Vanity, joka on varmasti upea sinisille silmille. Sarjaan kuuluisi myös sini-vihreä Pride, mutta sitä ei myynnissä näkynyt.

Ja nämä palettien nimethän ovat siis ne seitsemän kuolemansyntiä. Tai tässä tapauksessa neljä, ellei lisää ole vielä tulossa. Mikä on tietysti vähän outoa sinänsä, kun luomivärejä on paletissa vain kuusi, mutta who cares, hei, vain 7,95 euroa, joten anything goes!




Toinen ostokseni oli vihreä-violettisävyinen kolmen värin Coloricon -luomiväripaletti, jolla oli kaiken muun hyvän lisäksi vielä hauska nimikin: Cool As A Cucumber.

Näiden kolmen luomivärin palettien nimet ovat puolestaan idiomeja, eli alkuperäismerkitykseltään sumentuneita vertauskuvia. Ja joo, kuten huomasitte sain siis ujutettua tänne kosmetiikka-arvostelujen sekaan yhden hienon sivistyssanankin :)

Tässä Cucumber-paletissa minua inspiroi hieno ja vähän harvinainenkin violetin ja vihreän värin yhdistelmä. Itselläni ei ole tullut koskaan mieleen yhdistää niitä, mutta minusta se näyttää todella kiinnostavalta. Paletin ylin väri on vielä kaunis vaaleanvihreä, jolle löytyy käyttöä varmaan tämän paletin ulkopuoleltakin.

Wet n Wildin kolmen luomivärin paleteissa sävyt on valmiiksi merkitty sen mukaan, minne ne on tarkoitus levittää, eli vaaleanvihreä kulmaluulle, tummempi vihreä silmäluomelle ja violetti luomivakoon. Ohjeita ei ole tietenkään pakko noudattaa, vaan Cool As A Cucumberilla voi tehdä esim. kevyemmän pelkästään vihreän meikinkin laittamalla vaaleaa vihreää liikkuvalle luomelle ja tummempaa vihreää luomivakoon ja ulkonurkkaan. 

Ja tämä erittäin laadukas el cheapo lähti siis Seppälästä hintaan 5,95 euroa.  






Viimeisenä minun oli pakko saada myös toinen kolmen luomivärin Coloricon-paletti Knock On Wood. Siinä oli niin kauniit, runsaat ja herkulliset punertavan-ruskeat värit, jotka sopivat vihreille silmilleni kerrassaan loistavasti.

Wet n Wildin kolmen luomivärin paletteja oli lisäksi beige-ruskea Walking on Eggshells, vaaleanpuna-ruskea Sweet As Candy ja harmaa-musta Don't Steal My Thunder. Sini-ruskea On Cloud Nine puuttui ainakin Forumin Seppälän valikoimasta.  

Ainakin Helsingin Seppälöissä on nyt ollut tällä viikolla kosmetiikkatarjous ota 3 maksa 2, joten nyt olisi varmasti hyvä aika get Wet n Wild ladies!  

maanantai 14. helmikuuta 2011

Hyvää ystävänpäivää!

Oikein ihanaa ystävänpäivää teillekin muruset!






Tänä ystävänpäivänä muistin kahta hyvää ystävääni Lumenen huulikiilloilla ja kynsilakoilla.

Vaaleammalle ystävälleni ostin vaaleanpunaisen Lumene Natural Code Nail Styler kynsilakan numero 15, Stay Pretty. Tummempi ystäväni sai puolestaan tummanharmaan Natural Code glitterkynsilakan numero 33, Trouble Maker.

Vaaleammalle ystävälleni ostin lisäksi Lumene Wild Rose Lip Gloss huulikiillon sävyssä 7 ja tummemmalle ystävälleni sävyssä numero 12.








Olen kuullut kehuja näistä Lumene Natural Code Nail Styler minikynsilakoista.

Itselläni minulla on näitä vain yksi, pinkki glass fleck lakka 32 Soul Shaker. Se kuului Natural Coden syksyn 2010 Trend Collectioniin Punk Princess. 

Samasta Punk Princess -kokoelmasta on myös tuo ystävälleni ostamani tummanharmaa glitterlakka Trouble Maker. Upeaa pinkkiä Soul Shakeria ei ole valitettavasti enää näkynyt kaupoissa, mutta tämän Trouble Makerin löysin.

Ostan tummahiuksiselle ystävälleni sitkeästi näitä tummia kynsilakkoja, sillä minusta ne sopisivat hänelle tosi hyvin. Hän on vähän arka käyttämään niitä, kun on asiakaspalvelutehtävissä ja turvautuu siksi useammin varman päälle vaaleisiin kynsilakkoihin. Mutta kyllä minusta nykypäivänä tummakin kynsilakka voi olla tyylikäs ja siisti. Musta voi olla tietysti vähän liian rock, mutta ainakin tätä Trouble Makeria kevensivät mielestäni kovasti nimestä huolimatta tummanharmaa väri ja vaalea glitter. Ja ainakin bilekäyttöön se sopii loistavasti.

Vaaleampi ystäväni puolestaan etsii jatkuvasti sitä täydellistä helmiäissävyistä vaaleaa kynsilakkaa. Siksi ostin hänelle nyt tuon Natural Coden hennon vaaleanpunaisen helmiäislakan Stay Pretty. Katsotaan, jos se olisi nyt sitten se oikea.   

Natural Code Nail Styler minikynsilakat maksavat 4,20 euroa pullo.





Lumene Natural Codella on myös loistavat huulikiillot. Samoin olen kuullut hyvää myös Natural Code Smile Booster huulipunista, ja aluksi olinkin ostamassa ystävilleni niitä. Koska ystäväni eivät kuitenkaan ole oikein huulipuna-naisia, valitsin heille sen sijaan Lumene Wild Rose huulikiillot. 

Vaaleampi ystäväni saa kylmäsävyisen, vähän liilaan taittavan kimaltavan vaaleanpunaisen huulikiillon numero 7. Ystävälläni on vaaleansininiset silmät, valkoinen iho ja tuhkanvaaleat hiukset, joten hänelle sopivat ehdottomasti paremmin kylmät värit.

Tummemmalla ystävälläni on puolestaan melkein mustat hiukset, tummanvihreät silmät ja oliivinsävyinen iho, joten hänelle sopivat hyvin vähän lämminsävyisemmät ja ruskeaan taittavat värit. Siksi hän saa marjapuuronvärisen, vähän beigeen taittavan kiiltävän huulikiillon numero 12. 

Vähän miinusta muuten Lumenelle siitä, että noilla huulikiilloilla ei ole nimiä vaan pelkät numerot. Sävyt muistaisi ehkä vähän paremmin jos niillä olisi numeroiden lisäksi nimet. Lumenen kauniit suomenkieliset huulipunien nimethän ovat olleet vähän myyntivalttikin Lumenelle. Tosin jotkut nimistä ovat niin samantyyppisiä, että ne voivat helposti myös sotkeentua: esim. Tähtisumu ja Tähtien alla, Salaisuuteni ja Ainoani (jota äitini muistaakseni aina käyttää).   

Hintaa Lumene Wild Rose huulikiilloilla on 9,90 euroa kappale.








Lumene Natural Codehan perustettiin muutama vuosi sitten Lumenen nuorille suunnatun halpissarjan Anytimen tilalle.

Minusta Natural Codessa on paljon parempi hinta-laatusuhde kuin sen emosarjassa Lumenessa. Lumenea en ole ostanut enää moniin vuosiin, sillä petyin aikoinaan niin pahasti sen luomivärien ja kynsilakkojen laatuun. Ainoastaan nimi Natural Code on vaan minusta vähän epäonnistunut: sarjan markkinoinnissa ja brandäyksessä ei ole minusta mitään esim. luonnonkosmetiikkaan viittaavaa. 






Kolmevuotiaalle kummipojalleni annoin ystävänpäivälahjaksi Lushin kylpypallon. Vaikka luulisi, että ei olisi helppoa keksiä kosmetiikkalahjaa kolmevuotiaalle pojalle, niin rakastaa kummipoikani näitä Lushin kylpyjuttuja.  

Luulen, että kyseinen pallo on sitruunaruohon tuoksuinen Avobath. Ainakin siinä oli niin voimakas sitruksen tuoksu, että minun oli pakko sulkea se kotona odottelemaan lahjan antamista minigrip-pussiin.

Lapset rakastavat näitä poksahtelevia, kuplivia, vaahtoavia ja värikkäitä kylpypalloja, joita saa siis ainakin Helsingin Citykäytävässä sijaitsevasta Lushista. Hinta on noin 5 euroa pallo, ja ne kannattaa melkein pilkkoa pienemmiksi yhtä kylpyä varten, varsinkin jos kylpyamme ei ole kovin iso. Niitä voi vielä ostellakin turvallisesti myös lapsille, sillä ne ovat luonnonkosmetiikkaa. Lushilla on myös nettikauppa Suomessa täällä 


lauantai 12. helmikuuta 2011

The Body Shop vartalotuotteet

The Body Shop oli kohdallani monta vuotta aivan passé. Siis niin ulkona, että en edes muistanut sen olemassaoloa.

Sain siitä varmaan yliannostuksen niin kuin kaikki muutkin helsinkiläiset pikkutytöt 1990-luvulla. Muistan, että se oli suuri tapaus varmaan 80-luvun lopussa kun eka myymälä avattiin Helsinkiin Forumiin. Samalla liikepaikallahan se on vieläkin, ja lisäksi Body Shopilla on myymälät Kampissa ja Kluuvissa (tällä hetkellä remontissa).

Siis varmaan kaikilla tytöillä yläasteellani oli Body Shopin huulirasva. Se oli pienessä lasipurkissa ja niissä oli eri tuoksuja. Minulla oli aina punainen kirsikka. Lisäksi suosittuja olivat Body Shopin "parfyymit", jotka olivat varmaan ennemminkin jonkinlaisia tuoksuvia öljyjä. Niitä käytiin nuuskuttelemassa Body Shopissa sellaisista lasipulloista, joissa oli korkkina lasinen tikku, jota sitten kastettiin tuoksuöljyyn. Se oli aina ihana kohokohta, kun joskus lauantaisin pääsi ystävien kanssa kaupungille ja Body Shopiin. Minulla oli ainakin vaniljantuoksuinen hajuvesi pitkään ja ehkä kookoskin. 

Siihen aikaan Helsingissä ei oikein ollut mitään muita teineille sopivia kosmetiikkamerkkejä tarjolla. Ei kuulkaa Seppälässäkään myyty Wet'n Wildia tai Sinful Colorsin kynsilakkoja, ei ollut Rimmeliä tai Maybellinea. Oli Stockkan tätiosasto, Yves Rocher, jota pidettiin aika halpiksena ja sitten oli Body Shop. Oi niitä aikoja, voi kuulkaa kun täti vähän muistelee...

No anyway, muistin Body Shopin olemassaolon taas uudelleen kun työkaverillani oli kerran jumpassa mukana Body Shopin kookos-vartalovoi. Siis niin ihana tuoksu, nuuskin sitä aivan ekstaasissa kun hän esitteli sitä minulle. Ja ei muuta kuin nenä kohti Body Shoppia taas, ja oh my, edistystä oli onneksi sielläkin kaikkien näiden vuosien aikana tapahtunut.    






The Body Shopin tuotteet ovat minusta taas oikein ihania ja jopa laadukkaita. Näin sitä elämässä kuljetaan ympyrä ja palataan taas takaisin vanhoihin hyviin juttuihin.






Olen tykännyt nyt tosi paljon  juuri siitä Body Shopin kookosvartalovoista eli Coconut Body Butterista. Se sopii normaalille ja kuivalle iholle, ja on koostumukseltaan ihanan kermainen. Täyteläisyydestään huolimatta se imeytyy nopeasti, tekee ihon ihanan pehmeäksi ja jättää miellyttävän, ei liian voimakkaan, maitoisen kookoksen tuoksun iholle. Siis aivan ihana!

Kesällä olen käyttänyt myös vartalovoita kevyempää Coconut Milk Body Lotionia. Se on koostumukseltaan ihan tavallista vartalovoidetta, mutta siinä on sama herkullinen kookoksen tuoksu kuin vartalovoissakin.

Näiden tuotteiden käyttämisestä tulee aina ihana olo ja hyvä mieli!

Viimeksi ostin Body Shopista joulun jälkeen tarjouksesta vielä tuollaisen isomman 400 g pönikän kookosvartalovoita. Vartalovoiden normaalihinta on 17 euroa, mutta joulun jälkeen osa tuoksuista oli alessa 12 euroa kappale. Iso 400 g purkki vartalovoita maksoi 22 euroa, joten se tuli vähän halvemmaksi kuin kaksi normaalia 200 g purkkia 12 euron hintaan.






Olen säilönyt näitä vartalovoiteita avaamattomana välillä pitkäänkin varastossa, eivätkä ne ole menneet miksikään. Kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää Body Shopin säännöllisesti toistuvat vartalovoi-tarjoukset ja välttää ostamasta niitä täyteen hintaan.

Minusta Body Shopin tuotteet ovat lopulta nimittäin aika kalliita. Esim. 17 euroa vartalovoiteesta on nykymaailmassa aika hemmetin paljon, kun Niveoita ja L'Orealeja saa muutamalla eurolla pullo. En tiedä ovatko Body Shopin hinnat sitten viime vuosina nousseet, vai miten ihmeessä meillä oli teininä oikein varaa Body Shopin tuotteisiin. Kun eivät ne minusta silloin edes tuntuneet kovin kalliilta.






Tämän pitkän, lumisen ja kylmän talven keskelle kaipasin myös jotakin trooppista elämystä, ja siksi hankin myös Body Shopin kookosvartalonkuorinnan. Minulla oli tammikuussa monta viikkoa haave, että saisin tuoksutella jotakin ihanaa eksoottista tuoksua myös suihkussa käydessäni, ja mikäs sen parempaa kuin yhdistää huvi ja hyöty ja ostaa vartalonkuorinta.

Tämä kookosvartalonkuorinta sopii kuten kookosvartalovoiteetkin normaalille tai kuivalle iholle. Koostumus on myös kuorinnassa ihanan kermainen. Kuorintavoide sisältää kookoksenkuorta pieninä hitusina sekä kosteuttavia kookos-, marula- ja babassuöljyjä (älkää pliis kysykö mitä kaksi jälkimmäistä ovat, en todellakaan tiedä). Kuorinta on miellyttävän sileää käytössä ja jättää ihon pehmoiseksi.

Harkitsin vähän myös huumaavan makeantuoksuista mango-kuorintavoidetta, mutta se oli suola- ja sokeripohjainen ja suunnattu normaalille iholle.

Kookosvartalonkuorinta ei ollut alessa vaan maksoin siitä normaalin hinnan 17 euroa. Tuote on kuitenkin niin riittoisa, kun sitä tarvitsee vain hyvin pienen määrän kerralla, että sama purkki menee minulla varmaan pitkään.





Tammikuun alesta ostin myös tämän ihanan vadelmavartalovoin. Se ei ilmeisesti kuuluu Body Shopin normaaliin vartalovoiden tuoksuvalikoimaan, vaan oli joku sesonkituoksu. Tarjolla oli vadelman lisäksi myös mm. mustikkaa niille, jotka siitä tykkäävät. Mustikka oli myös ihanan raikas tuoksultaan.  

Vadelmavartalovoi sopii normaalille iholle ja tuoksuu ihanan makealle ja marjaisalle. Mieleeni tulee siitä aina kesä, aurinko ja vanhempieni pihalla kasvavat isot vattupuskat. Voiko kuulkaa olla suloisempaa mielikuvaa talven keskellä.

Olen nyt vähän säästellyt tätä vadelmaa, koska en tiedä koska sitä on seuraavan kerran Body Shopissa myynnissä. Huomaatte kuitenkin varmaan tassunjäljet purkissa, joten kovasti olen joutunut itsehillintää harjoittamaan, jotta en hölväisi tätä joka päivä.

Samalla kun ostin vadelmavartalovoin itselleni, ostin myös ystävälleni herkullisentuoksuisen Brazilian Nut -vartalovoin. Se oli niin rikas ja eksoottinen tuoksu, että sopi mielestäni nimenomaan tummalle naiselle. Mutta voi surku, kun olin menossa ostamaan samanlaista myös tummatukkaiselle äidilleni, olivat Brazilian Nutit jo loppu.

Forumin Body Shopissa sanoivat, että seuraavan kerran näitä sesonkituotteita voisi olla tarjouksessa maaliskuussa kun Forumissa on Hintasirkus. Sitä odotellessa siis, aion olla valmiudessa hamstraamaan näitä ihania lisää!