Wet n Wild Brulee -luomiväri ja kuuma kysymys: helmiäinen vai matta?

Olin muutama viikko sitten meikkikurssilla kosmetologilla. Kurssi oli siitä kiva, että sain ottaa sinne mukaan omat siveltimeni ja meikkini, ja niitä sitten analysoitiin siellä ja pyrittiin yhdessä korjaamaan mahdollisia virheitä meikkauksessa.

Eli kyseessä oli ehkä ennemminkin henkilökohtainen meikkiopastus. Aiemmin olen ollut vain sellaisissa meikkiopastuksissa, jossa on aina meikattu jollakin tietyllä sarjalla ja sitten samalla  yritetty kaupata sen sarjan tuotteita (Make Up Store, MAC, Dior...). Niitä sitten sorrunkin usein ostamaan, sillä luulen naiivisti, että lopputulos on ollut niistä tuotteista kiinni eikä niinkään taidosta...

Tällä kertaa oli oikein vapauttavaa se, että tarkoituksena ei ollut todellakaan tutustua uusiin tuotteisiin vaan oppia käyttämään oikein niitä omia vanhoja!

Toivomuksestani meikkiopastuksessa keskityttiin eniten silmämeikkiin ja erityisesti varjostuksiin, sillä muun teorian ja perustekniikat tunnen hallitsevani jo aika hyvin.

Kosmetologi oli hyvin kokenut ja ollut alalla jo kymmeniä vuosia. Hän teki hyvin mielenkiintoisen havainnon analysoidessaan mukana kuskaamiani luomivärejä. Lähes kaikki luomivärini ovat helmiäisiä, mattaluomivärejä minulla ei ollut mukana yhtään.

En ole koskaan kiinnittänyt asiaan huomiota, sillä olen ostanut vain luomivärejä, jotka näyttävät minusta kivalta tai joita joku on minulle suositellut.

Kosmetologin mukaan helmiäis-kimaltavien luomivärien ongelmana on se, että niiden päälle ei tartu kunnolla mikään. Niillä voi siis ymmärtääkseni olla vaikeampi tehdä useamman sävyn meikkejä ja häivytellä niitä. Lisäksi mattavärit sopivat useimmille ihmisille ainakin vanhetessa paremmin. 

Mutta siis en minä vielä niin vanha ole, kolmekymppinen vasta, joten kosmetologi sanoikin, että voisin vielä huoletta käytellä helmiäisiä pitkään. Silti asia jäi vaivaamaan minua.  

Normaalisti silmämeikkien pohjana käyttämäni Make Up Storen luomivärit Muffin ja Pink Frost eivät kelvanneet meikkikurssin pitäjälle pohjusteeksi. 

Minulla on tapana laittaa ensin tavallinen silmämeikinpohjustaja luomelle eli Urban Decay Eyeshadow Primer Potion. Siihen päälle laitan Goshin voidemaista luomiväripuikkoa aina siinä sävyssä, minkä väristä silmämeikkiä olen tekemässä. Ja siihen päälle vedän vielä joko MUSn Muffinia, joka on yllä olevassa kuvassa vasemmalla tai MUSn Pink Frostia. Ja tämän kuorrutuksen päälle alan sitten vasta laittaa värillisiä luomivärejä.

Beigeä Muffinia, joka on varmaan Make Up Storen suosituin ja myydyin luomiväri, käytän lämpimänsävyisiin ja ruskeisiin silmämeikkeihin ja valkoisempaa Pink Frostia kylmiin silmämeikkeihin. Laitan niitä koko luomelle Goshin puikon päälle ja lisäksi silmän sisäkulmaan ja kulmaluulle korostusväriksi. Tämän tekniikan olen oppinut aikanaan Make Up Storen meikkaajalta.

Tämän varsin pitkäaikaisen käytäntöni meikkikurssia pitänyt kosmetologi siis tyrmäsi täysin sillä perusteella, että sekä Muffin että Pink Frost ovat helmiäisluomivärejä.

Kosmetologi käytti kurssilla minulle sitten Grimasin beigeä mattaluomiväriä pohjustukseen, ja sanoi, että tarvitsisin ehdottomasti matan pohjustajan. Kosmetologi jopa neuvoi minulle Helsingistä ammattilaisten kaupan, josta Grimaseja saa, mutta en huomannut ottaa tarkkoja tietoja ylös tai kysyä sävynumeroa.

No mutta, kuinka ollakaan, onneksi olin juuri vähän aiemmin ostanut Seppälästä Wet n Wildin kehutun beigen Brulee-luomivärin. Se ei ollut hinnalla pilattu kuten ei Wet n Wildit yleensäkään, ja maksoi vain 3,95 euroa.

Jännityksellä tarkastin kotona Bruleen koostumuksen, ja huh, se on matta. Sen sijaan kaksi muuta välillä lähinnä kyllä korostukseen eli highlightina käyttämääni luomiväriä MACn Shroom ja L'Orealin legendaarinen Golden Beige ovat kyllä tukevasti helmiäisiä.  

Wettiksissä kannattaa muuten huomioida se, että myös Wettiksen kuuden luomivärin paleteissa (Lust, Greed ja Vanity) toinen eli vasen puoli on aina mattaluomivärejä, joten niissäkin vaaleimmat sävyt käyvät oivallisesti muiden värillisten luomivärien pohjustukseen.

Suhteessa Wettiksen solo onkin ehkä kallimpi 3,95 euron hinnallaan, sillä ei se ole kooltaan niin paljon suurempi kuin kuuden luomivärin palettien luomivärit, joissa koko paletti maksaa vain 7,95 euroa.

Minä en kuitenkaan raaski käyttää palettien luomivärejä muiden luomivärien pohjustamiseen, joten siksi tämä yksittäinen Brulee on minulle oikein hyvä.

Meikkiopastusta pitänyt kosmetologi arveli, että tarjolla olisi sen vuoksi paljon enemmän helmiäisluomivärejä kuin mattoja, että ne näyttävät kivemmilta ja ihmiset ostavat niitä helpommin. Nyt kun olen yrittänyt etsiä mattaluomivärejä, olen huomannut, että tämä on melko lailla totta.

Mattaluomivärit näyttävät kaupassa vaan niin paljon tylsemmiltä ja latteammilta, että usein tulee tartuttua ennemmin siihen kauniisti kimaltelevaan helmiäiseen.

Kaikilla merkeillä ei minusta edes ole niin kovin paljon mattakoostumuksellisia luomivärejä tarjolla. Yhdellä suosikkimerkeistäni IsaDoralla on jonkin verran. Lisäksi havaitsin, että kalliimmista merkeistä Clarinsilla on aika hyvä valikoima mattaluomivärejä melko neutraaleissa sävyissä. Voi olla, että se johtuu siitä, että Clarinsilla on ehkä vähän iäkkäämpi kohderyhmä, joka karttaa helmiäisluomivärejä kuin ruttoa. Se opetus on varmaan siis mennyt perille, että helmiäiset eivät sovi enää "aikuiselle naiselle".

Onkos teillä jotakin mielipidettä tähän asiaan, helmiäinen vai matta?