Viikko 12 kynsilakkahaastetta ja raidat, stripes.
Että kiitti vaan, nyt päässäni soi jatkuvalla toistolla loistavan Johnny Cashin I Got Stripes.
I got stripes, stripes around my shoulders...
Tämä laulu kertoo kylläkin vankilasta, eli sellaisia ovat ne Johnny Cashin raidat.
Sain muuten Miten niin liikaa? -blogin ihanaiselta Elisalta One Lovely Blog Awardin, jossa pitäisi kertoa 7 faktaa itsestään. Keksin jo yhden, ja se oli tämä, että rakastan Johnny Cashin musiikkia. Mutta nyt paljastin sen teille jo tässä, joten minun täytyy koittaa keksiä vielä 7 lisää...
Ihastuin amerikkalaiseen countrylaulajaan Johnny Cashiin alun perin hänen elämästään kertovan elokuvan Walk the Line (2005, Joaquin Phoenix ja Reese Witherspoon) kautta. Se kertoo Johnny Cashin ja June Carterin romanttisen rakkaustarinan, joten suosittelen lämpimästi sitä elokuvaksi esimerkiksi tyttöjen iltaan. Suuria tunteita ja mahtavaa musiikkia!
Mutta back to the stripes.
The tools.
Päätin, että en lähde tekemään raitoja vapaalla kädellä, vaan käytän teippiä.
Ajattelin, että tällainen valkoinen haavateippi, jota kaivoin mieheni varastoista (salaa) olisi parasta, sillä se myötäilee kynttä pehmeästi ja irtoaa hyvin. Se toimikin tehtävässään erinomaisesti.
Kynsilakoiksi valitsin alle IsaDora Glamour Whiten, jota käytän usein kun tarvitsen puolipeittävää valkoista.
Raitoihin halusin käyttää China Glazen neonoranssia Sun Worshipperia.
Sormiraukkanikin näyttivät kuin joiltain potilailta kun tein stripesejani.
Valitettavasti China Glaze Sun Worshipper ei sopinut näihin raidoitustarkoituksiin ollenkaan. Se oli hyvin vetistä, ja valui haavateippini raoista myös kynnen valkoisille osuuksille. Lisäksi se oli niin läpikuultavaa, että sillä oli lakattava raidat kahteen kertaan. Ensi kerralla valitsen kyllä raidoitukseen jotakin paksumpaa kynsilakkaa!
Täytyy sanoa, että tämä raitabusiness ei ole perfektionisteja varten. Siis tällaisia kuin minä, jotka sovittavat esimerkiksi saksetkin kuvan väreihin.
Vapaalla kädellä tulos olisi ollut varmaan vielä epämääräisempi, mutta ihan riittävä sotku tuli näillä teipeilläkin (ja osasyyllinen oli kyllä myös tuo China Glaze Sun Worshipper, guilty as charged).
Minun piti tehdä vielä toinenkin kerros näitä raitoja, mutta turhaannuin, ja tähän jäivät.
Näistä tuli vähän tällaiset kaukaa kivat -kynnet, eli lähempää tarkastelua eivät kestä (vähän niin kuin Johnny Cashin kaikki touhutkaan, heh heh).
Ihan pirteältähän ne näyttävät, mutta en taida silti koittaa tehdä raitoja koskaan enää...
31 viikon kynsilakkahaasteen muihin osiin pääset tästä.
Reipas yritys, hyvä Pumpulipupu :). Kirjoitat aina niin ihanasti ja monipuolisesti, että sun tuotoksia on kiva lukea, vaikkei raidat osuisikan ihan kohdalleen :P.
VastaaPoistaMulle tuli kynsistä mieleen supertiikeri-jäätelö, jota kutsun pappajäätelöksi :D. Olin 13-14-vuotiaana jäätelökioskilla kesätöissä ja siellä huomasin, että useat vanhat miehet ostivat supertiikeriä, eivät ketkään muut :) hih.
Kuulostaa kovalta hommalta, mutta onneksi vaiva palkittiin hienoilla raidoilla. Nuo värit voisivat sopia toisinkin päin, jos joskus suostut vielä yrittämään samaa uudestaan;). Hienot värit olit kuitenkin keksinyt yhdistää.
VastaaPoistaItse näin tuon Walk the Line -leffan vuonna 2009. Aika montakin kertaa... Mielestäni se oli hyvin onnistunut ja siinä oli saatu tarina hyvin kerrottua. Samalla tykästyin itsekin Johnny Cashin musiikkiin, vaikka ei aiheeltaan itselle ajankohtaista olekaan.
Sannu: Haha, pappajäätelö:D. Aika osuva mielleyhtymä noihin kynsiin kyllä.
Sannu: Voi miten kiltisti sanottu, kiitos! Tuli niin hyvä mieli sun kommentista! Kiva kun lohdutat mua, sillä kieltämättä olin vähän masentunut kun raidat menivät vähän miten sattui. :)
VastaaPoistaJa miten hauska mielikuva sulle tulikaan kynsistä! Sopii kyllä niin hyvin! Ja ihana tarina! Ehkä sitä supertiikeriä on ollut pappojen lapsuudessa, ja siksi he tykkäävät siitä edelleen. :) Luulen, että se on tosi vanha jätskilaatu samoin kuin trio-jätski. Ja ulkonäöllisestikin ovat kauniita ja inspiroivia molemmat, pakko näin esteetikkona sanoa! :)
TQ: Tässä oli tosiaan vähän enemmän hommaa kuin haasteen edellisissä osissa polka dots -kynsissä ja liukuvärjäyksessä, jotka olivat yllättävän nopeita tehdä. Ei näissä raidoissakaan kauan mennyt noihin itse työvaiheisiin, mutta siihen kului aikaa kun piti aina odotella välissä kynsien kuivumista.
Kiva kun pidit väriyhdistelmästä! Minustakin se oli pirtsakka, vaikka raidat eivät nyt niin täydellisesti onnistuneetkaan. Lisäksi niitä piti olla vähän enemmänkin. :)
Minulla oli kyllä plan b:na just se, että jos oranssit raidat ovat aivan kauheat, vedänkin koko kynnen oranssiksi ja teen siihen päälle valkoisia raitoja. Olisivat ehkä onnistuneetkin paremmin, kun valkoiset kynsilakkani ovat paljon pigmenttisempiä kuin tuo vetinen China Glaze Sun Worshipper. EHKÄ voisin siis koittaa vielä uudelleen. :)
Walk the Line on kyllä hieno elokuva! Siinä on hieno tunnelma, näyttelijät ovat minusta erinomaisia ja elämänkerraksi se on kyllä harvinaisen kiinnostava. Olen samoin nähnyt sen monta kertaa. :)
Tykkään myös Johnny Cashin musiikista ja äänestä hirveästi. Ihanan lämmin ja syvä ääni. Vaikka ei hänen laulujensa aihepiiri ole kyllä aina niin läheinen minullekaan. :)