lauantai 12. tammikuuta 2013

Chanel Rouge Noir ja Maison Martin Margiela for H&M

Käsi sydämelle tytöt, mikä on ihanampaa kuin Chanel?






Vastaus on, että ei varmaan mikään.

Tässä on yksi Chanelin klassikkokynsilakoista, kohtalokas Rouge Noir, jota myydään Yhdysvalloissa nimellä Vamp.

Vamp nähtiin Quentin Tarantinon elokuvassa Pulp Fiction (1994) Uma Thurmanin esittämän gangsterin vaimon, femme fatale Mia Wallacen kynsillä.

Toinen Vampin kuuluisa käyttäjä on amerikkalainen stylisti Rachel Zoe. Olen aivan koukussa hänen ihanaan realitysarjaansa The Rachel Zoe Project, jonka neljäs tuotantokausi alkoi juuri Avalla tiistaisin klo 19. Talven iloksi aurinkoista Los Angelesia ja muotihömpötystä! 






Chanel Rouge Noirin/Vampin dupen eli kaksoisolennon sanotaan olevan Essie Wicked. Minulla on ne molemmat, ja pitkään yritinkin tyytyä Essieen, kunnes vihdoin ostin alkuperäisen Chanel Rouge Noirin Helsinki-Vantaan lentokentältä 17 eurolla. Tavallisissa kaupoissa Suomessa Chanelin kynsilakkojen hinta on noin 28 euroa.

Chanel Rouge Noir ja Essie Wicked ovat kyllä aika samanvärisiä. Hyvin, hyvin tummanpunaisia, ruskealla, ruosteisella vivahteella. Sävy muistuttaa suoraan sanottuna kuivunutta verta ja voi näyttää kauempaa lähes mustalta.

Erona Chanelin ja Essien välillä on kuitenkin laatu. Chanel on something else. Se levittyy tarkasti, peittää hyvin, kuivuu nopeasti ja jää kauniin kiiltäväksi. Eli tässä tapauksessa laadusta kannattaa maksaa.







Jos Chanel on ranskalainen klassikko, niin alunperin belgialainen Martin Margiela on muodin uudistaja.

H&M:llä on ollut yhteistyömallistoja erilaisten suunnittelijoiden kanssa, ja tuorein niistä on Maison Martin Margielan kanssa tehty yhteistyö.

Maison Martin Margiela -muotitalo on kuuluisa salaperäisyydestään ja suunnittelijoidensa anonyymiydestä. Se ilmentää myös osaltaan vaatteiden pelkistettyä ja taiteellista luonnetta. Vaatteetkin on merkitty logon sijaan vain valkoisella lapulla ja numeroilla 0-23. Kokoelmat on numeroitu, ja se numero, mistä kokoelmasta on kyse, on ympyröity. Esimerkiksi numero 3 tarkoittaa tuoksuja.  






En ole hankkinut mitään H&M:n aiemmista yhteistyömallistoista (2004 Karl Lagerfeld, 2005 Stella McCartney, 2006 Victor & Rolf, 2007 Madonna, 2008 Marimekko ja Comme des Garcons, 2009 Matthew Williamson, Jimmy Choo ja Sonia Rykiel, 2010 Lanvin, 2011 Versace, 2012 Marni). Tässä syksyn 2012 Maison Martin Margielan mallistossa ihastuin kuitenkin yhteen vaatekappaleeseen.

Mielestäni Maison Martin Margiela for H&M -malliston idea oli erinomainen, tehdä uusia versioita Maison Martin Margielan muotitalon kuuluisista vaatteista vuosien varrelta.

Oma hankintani oli Silk scarves top kevät-kesä 1992 mallistosta. Se on kuin tilkkutäkki, kietaisupaita erilaisista viininpunaisen värisistä silkkihuiveista. Aivan fantastinen!






Ja mikäs olisi muodikkaampaa kuin yhdistää avantgarde ja klassikko, Maison Martin Margiela ja Chanel. 

Tämä on siis tällainen budjettiversio fashion statementista: Maison Martin Margiela for H&M ja Chanel Rouge Noir -kynsilakka.

H&M tuo huippukalliit Maison Martin Margielat meidän kaikkien ulottuville, ja kosmetiikka Chanelit.






Hienosti sopivat kuitenkin yhteen, todella tyylikästä!

12 kommenttia:

  1. Vautsi vau ;) Kyllä mulle kelpais yksi Chanelin kynsilakka lisää.

    VastaaPoista
  2. Käsi on sydämellä ja vastaus ensimmäiseen kysymykseen:"Todella moni asia joita en jaksa edes alkaa luetella" =)

    Väri on tokikin kaunis,tylyn kaunis,mutta en koe masennusta vaikkei sitä tai "halpaa kopiota" hyllystäni löydy.
    Ja oikeesti,29 € on ihan liikaa mun budjetille,laitettavaksi kynsilakkaan.
    Vaikka nyt kempparointiin hurahtaneet daamit repisivätkin hiuspidennyksiään niin mun mielestä on ihan jees että "halvat kopiot" mahdollistavat kulttisävyjen hankkimisen Heikommalle Aineksellekin.

    VastaaPoista
  3. Olen TylynMuijan kanssa samoilla linjoilla. Aika moni asia on parempaa kuin Chanel. Ja Karl Lagerfelt on ihan hanurista, muuta en sano.

    Kivan värinen lakka, ei siinä mitään. Mutta olen TylynMuijan kanssa muutenkin samoilla linjoilla. 29€ on liikaa. Ja halvat kopiot on niin rock!

    Raha ei tuo onnea, piste. :)

    VastaaPoista
  4. Mä voin kevyestikin (ikävä kyllä, tosi kevyesi) maksaa kynsilakasta 29€ siksi koska väri on upea ja pullo kaunis. Saan erityistä iloa joka kerta kun pääsen käyttämään ihania kosmetiikkapurnukoitani, ja olen jo kauan sitten lakannut kokemasta tarvetta selitellä kosmetiikkaharrastustani sitä kummasteleville. Itse asiassa päässä onkin jo muhimassa postaus ko. aiheesta.

    Eli vastauksena kysymykseen, en tiedä montaa Chanelia ihanampaa juttua! :)

    VastaaPoista
  5. Kätsy Kissa: Chaneleita ei voi varmaan koskaan olla liikaa. :)

    Muistan kun aikoinaan ihailin Tyylialkemisti-blogittaren ex-blogissa hänen Chanelin kynsilakkojen kokoelmaansa. Silloin minulla ei ollut vielä itselläni yhtäkään, ja ajattelin että minulle olisi riittänyt blogin sisällöksi pelkkä Chanelin kynsilakkojen esittely yksi kerrallaan. Itse käytän omiani lähinnä juhlissa, mutta ajattelin että esittelisin ne aina silloin myös blogissani. Ovat varmaan kalleimpia aarteita kosmetiikkakokoelmassani. :)


    TylyMuija: Ohhoh, täällähän on vähän kriittisiäkin kommentteja Chanelia kohtaan. Te tytöt ette kyllä kaikkea purematta niele, hienoa kun syntyy vähän keskusteluakin! :)

    Minäkin tiedän monia ihania asioita myös Chanelin ulkopuolelta, mutta jos puhutaan muodista ja kosmetiikasta, niin Chanel on mielestäni parhaimmistoa. Chanel on suunnannäyttäjä, josta voi inspiroitua ja toteuttaa samoja ideoita sitten myös halvemmalla. Eli ei todellakaan tarvitse laittaa melkein 30 euroa kynsilakkaan. Chanelin uudet värit kopioidaan kyllä nopeasti myös edullisemmille merkeille, jolloin ne tulevat meidän kaikkien ulottuville. Esim. Chanelin syksyn 2011 vihreästä Peridotista Kicksilla oli hyvin samannäköinen Evening At Chateu Marmont, joka maksoi noin kuudesosan Chanelista, mutta on varmasti ihan yhtä kaunis! Samoin syksyn 2010 Chanelin savuisenvioletista Paradoxalista löytyi edullisemmalta Snow Crystalilta lähes täsmälleen sama sävy, ehkä jopa vielä nätimpi. Minä olen vain tällainen hassu että rakastan näitä aitoja Chaneleita, ja siksi ikään kuin vähän keräilen niitä. Meillä on varmaan kaikilla omat hullutuksemme! :)


    Milla: Muistankin sun aivan ymmärrettävän epäluuloisuuden Karl Lagerfeldia kohtaan. Minusta hän on hieno muotisuunnittelija, jolla on ainutlaatuista näkemystä ja joka tekee aivan upeita vaatteita, mutta hänen julkisista lausunnoistaan ym. en niin välitä. Ehkä hänen olisikin parempi keskittyä vain siihen muotisuunnitteluun. :)

    En itsekään maksaisi edes näistä Chanelin kynsilakoista tuota melkein 30 euroa. Tämä Rouge Noir on itseasiassa yksi harvoja Chaneleitani, joista olen suostunut maksamaan edes tuon täyden tax free -hinnan 17 euroa. Ja senkin vain siksi, että tämä klassikkosävy ei vaikuta olevan IKINÄ alessa. Muuten olen ostanut Chanelini alennusmyynneistä puoleen hintaan. Sekin n. 15 euroa on toki paljon, mutta saman maksavat ammattilaistason laadukkaat lakat kuten OPI ja Essie.

    Olen aivan samaa mieltä, että raha ei tuo onnea. Joskus rahalla voi saada kivoja asioita, mutta nekään eivät auta jos muuten voi sisäisesti huonosti. Ja toisaalta rahaa ei tarvita kovin paljon ollakseen onnellinen - rakkaus riittää! Muu on sitten vain ylimääräistä (mutta joskus ihanaa) höttöä! :)


    Juille: Ymmärrän kyllä sinuakin, me kosmetiikkaharrastajat nyt vain ollaan tällaisia. Joku laittaa sisustukseen tuhansia euroja, toinen kerää lasilintuja, kolmas matkustaa ympäri maailmaa. Ja me ihaillaan ihania Chanelin kynsilakkojamme ja saadaan siitä sitten jotakin syvempää tarkoitusta. :)

    Minullekin nämä Chanelit tuovat iloa ja luksusta elämääni aina kun käytän niitä. En toki aina arkisin, vaan sitä speciaalimmalta ne tuntuvat aina kun laitan niitä juhliin tms. Ja sama koskee ihanimpia luomiväripalettejani esim. Diorin viisikoita tai jotakin luksusvoidetta. Mitä ihaninta itsensä hemmottelua!

    Tosi kivaa jos kirjoitat aiheesta ja niistä luksuskosmetiikkaan liittyvistä tunteista tarkemminkin, pystyn varmasti samaistumaan! :)

    VastaaPoista
  6. Oi onpa tuo vaan ihana lakka! Ja ihanan viisaasti olet vastannut näihin kommentteihin; ymmärrän kyllä, että lähes 30 euroa kynsilakasta tuntuu monen mielestä järjettömältä, mutta toisaalta jos siihen on varaa, niin ei kai se ole muilta poissa, jos sellaisesta nauttii. Eihän yksi kynsilakka tietenkään kenellekään onnea tuo, mutta onhan jokaisella oikeus hemmotella itseään, valitsemallaan tavalla. Juuri eilen kampaajalla lueskelin sisustuslehteä ja mietin, että on tämä kosmetiikka (vaikka sitten selektiivisten sarjojen) vaan vielä aika halpa harrastus, kun ei tarvitse ostella esim. parin tuhannen euron lamppuja. :-)

    VastaaPoista
  7. Kyllä,minun mielestäni jokainen daami voi laittaa rahansa mihin lystää.En koe yleismaailmallista "pelastusoperaatiota" tekeväni millään muotoa vaikka kenties hieman kriittisemmin suhtautuisin johonkin nimeen tai tuotteeseen.
    Harrastus on harrastus,jollakulla se on vaikkapa kynsilakat ja toisella kirjat,thats it.

    Mutta en koe itse kummoistakaan hekumaa vaikka edessäni olisi se Chanel-tuotteiden valikoima ja rahapussissa satanen ylimääräistä (oi kun olisikin...)

    Hemmottelu kuuluu asiaan;daameilla ja herroilla.

    VastaaPoista
  8. Minulla on Rouge Noirista hieman erilaiset kokemukset. Lakka on kyllä todella kaunis ja laadukas levittää, mutta kestoltaan onneton, chippaantui heti ensimmäisenä päivänä. Harmitti se 17 euroakin... Nyt on onneksi löytynyt korvaava vampylakka, Barry M:n Red Black, sattumoisin juuri esittelyssä blogissani. Automaattisesti kynsilakoissa hinta ei takaa laatua, samanlaiset kokemukset on myös YSL:stä.

    VastaaPoista
  9. Sara: Rouge Noir on kyllä niin hieno, klassinen vampy-lakka. Se sopii mielestäni upeasti myös stylisti Rachel Zoelle, joka yhdistää sitä vintagevaatteisiin, valkoiseen, beigeen ja kultaan. Aivan ihana myös niin! :)

    Olen kyllä niin samaa mieltä kanssasi siitä, että aikuiset ihmiset saavat tehdä mitä huvittaa, jos se ei ole keneltäkään muulta pois. Olen työssäkäyvä, ahkera nuori nainen ja jos haluan hemmotella itseäni ostelemalla Chanelin kynsilakkoja silloin tällöin niin hyvä niin. Tuskin käyttäytyisin samalla tavalla jos elämäntilanteeni olisi toinen. Ainoa joka harrastuksestani ajoittain kärsii on herra Pumpulipupu, joka joutuu elämään välillä kosmetiikkavarastojen keskellä. :)

    Minustakin kosmetiikka on suhteellisen edullinen harrastus verrattuna moneen muuhun. Huomasin, että kun asetin itseni vuoden alusta tosi tiukkaan kosmetiikan ostolakkoon, aloin ostella kaikkea muuta pientä. Täytin tarpeeni väreihin ostamalla mm. useamman erivärisen huivin. Vaikka nekään eivät olleet kovin kalliita, ajattelin silti, että ehkä kosmetiikkaharrastus tulee halvemmaksi. Mielummin se värikäs huulipuna tai kynsilakka kuukaudessa kuin pari uutta paitaa, niin kuin jotkut varmaan ostavat.

    Tietenkin ihan eri asia on sitten sellainen tilanne, jolloin rahasta on esim. todella tiukkaa. Silloin ei tietenkään kukaan järkevä ihminen ostele Chanelin kynsilakkoja. Itse kyllä muistan, että ollessani harjoittelussa useampi vuosi sitten ja tienatessani ihan vain nimellisen summan kuukaudessa, kaikkia hankintoja joutui tosissaan harkitsemaan. Silti ostin uuden Diorin meikkipuuterin, joka maksoi varmaan 50 euroa ja säästin sitten jostakin muusta. Mutta sen puuterin käyttö joka päivä teki minut onnelliseksi ja toi vähän säihkettä siihen ankeaan arkeen, eli arvostin sitä vielä ihan eri tavalla kuin nykyään. :)


    TylyMuija: Nimenomaan, jos vain muuten toimii järkevästi ja vastuullisesti, eikä se haittaa ketään. Hyvä silti, että välillä muistutat meitä hömpöttäjiä täällä elämän realiteeteista ja siitä, että muunkinlaisia arvovalintoja on. Itselläni tuntuu ainakin välillä harkintakyky tämän kosmetiikan osalta sumentuvan, millään muulla en voi selittää esim. yli 100 kynsilakkaani. :)

    Ja kriittisyys on tosi hyvä asia! Chanelilla esim. kynsilakat ovat mielestäni yleensä aivan upeita, mutta luomiväreissä hinta ja laatu eivät korreloi. En yleensä myöskään osta selektiivisen kosmetiikan huulimeikkejä, koska niitä voi saada muualta ihan yhtä hyviä. Eli pelkkä brandin nimi ei todellakaan takaa laatua ja kriittisyyttä on syytä harjoittaa. :)

    Hyvä vaan kun sinulla ei ole Chanel-kuumetta, säästyt paljolta! :)

    Itseään pitää kyllä välillä hemmotella, harvemmin sitä muutkaan tekevät. Miehet katselevat sitten niitä autoja, tekniikkaa tai urheiluvälineitä, meillä naisilla on tämä ihana kosmetiikka! Kaikki tekevät elämästä kivempaa! :)

    VastaaPoista
  10. Lissu: Kiitos vinkistä, minähän menin tietysti heti kurkkimaan. :) Hyvältä näyttää myös tuo Barry M Red Black. Aika samannäköinen kuin Rouge Noir, ehkä vain vähän ohuempi ja punaisempi. Mutta ne ovat vain nyanssieroja! :)

    Olen pitänyt myös Essie Wickedista kovasti, mutta siihen verrattuna hämmästyin taas kovasti tuota Rouge Noirin helppoa levitettävyyttä ja erinomaista kiiltoa. Kesto ei tosiaan itsellänikään ollut mikään ihmeellinen, mutta meni riittävän siistinä sen 3-4 päivää jotka tarvitsin. Laitoin tosin päälle Sally Hansenin Miracle Shinea, jonka pitäisi parantaa kynsilakan pysyvyyttä. Lupaus on siinä jopa 10 päivää, mutta ei se yleensä pidennä muidenkaan kynsilakkojen kestoa kuin muutaman päivän. Eli ainakaan tällä kerralla en kärsinyt Rouge Noirin heikosta pysyvyydestä. :)

    Yleisesti ottaen Chanelin kynsilakkojen pysyvyydessä on mielestäni suuria eroja. Ehdottomasti huonoin on viime kesän 2012 kultainen Delight, joka pysyy minulla siistinä ehkä yhden päivän. Sen sijaan esim. savuisenvioletti Paradoxal kestää kynsissäni pitkään kauniina.

    YSL:n kynsilakoista minulla on kokemusta vain yhdestä, ihanan nudesta Beige Legerista. Siinä pysyvyys oli suorastaan hämmästyttävän hyvä, joten varmaan nämä vaihtelevat myös värikohtaisesti! :)

    VastaaPoista
  11. Pakko vielä pari riviä naputtaa..Kun onhan se niin että elämäntilanteet on meillä daameilla niin erilaisia.Joku on perheetön työssäkäypä ja joku kolmen lapsen asuntovelallinen kotimamma...niin totta hemmetissä kulutuskäyttäytyminenkin on erilaista.
    Siinä vaiheessa mulla himppasen jostain nipistää kun nainen (tai mies) valittaa kuinka köyhäilee ja rahat on aina ja kokoajan loppu ja kuitenkin matkustelee ulkomailla ja ostelee merkkituotteita.Kenkiä,vaatetta ja selektiivistä kosmetiikkaa ilmestyy koko ajan uutta...nää kaksi asiaa ei mätsää.
    Jos tulee hyvin toimeen ja on varaa niin on sitä sitten reilusti ja avoimesti.Muka-köyhäily on vähän ikävän teennäistä ja läpinäkyvää.

    Nih..lupaan hiljentyä tällä erää =)

    VastaaPoista
  12. TylyMuija: Ei sinun todellakaan tarvitse mitenkään hijentyä, hyvä vaan kun syntyy keskustelua! Sinulla on aina tosi hyviä ja perusteltuja mielipiteitä sekä näkemystä ja elämänkokemusta! Olet ihana! :)

    Itseäni on alkanut oman blogini jatkuva osteluun ja kulutukseen keskittyminen ajoittain ällöttää, ja erityisen ikävältä tiedän että se voi tuntua sellaisesta, jolla ei siihen juuri sillä hetkellä ole mahdollisuutta. Siksi yritän jatkuvasti keksiä muitakin keinoja kirjoittaa kosmetiikasta kuin jatkuva uuden ostelu. Harmi vaan, että olen niin heikkona kaikkiin kosmetiikan uutuuksiin että siksi ostelen niitä jatkuvasti ja myös sitten kirjoitan niistä. :)

    Olen kuitenkin ajatellut, että blogi on vain yksi puoli elämääni, sellaista suloista höttöä ja vapaahetki muillekin. Eri asia ovat sitten aikaiset aamuherätykset, pitkät työpäivät, kova stressi, jatkuva riittämättömyyden tunne ja muut ikävämmät asiat joista en täällä kirjoita. Eli blogi on itsellenikin eräänlainen lomapaikka, jossa voin unelmoida ja keskittyä johonkin Chanelin kynsilakkojen ihanuuteen. :)

    Itselläni on juuri tuo mainitsemasi tilanne, eli olen kaupunkilainen dinkku (double income, no kids). Eli kaikki kulutukseni kohdistuu siis tässä elämäntilanteessa itseeni. Minulla on kuitenkin ystäviä jotka ovat samassa tilanteessa kuin esim. sinä, ja heitä yritän sitten välillä piristää jollain ihanilla kosmetiikkalahjoilla, joita he eivät välttämättä itse itselleen raaskisi ostaa. Sillä uskon että ihana kosmetiikka ja unelmat ovat hyväksi ihan kaikille! :)

    Olen samaa mieltä siitä, että tuollainen rahaongelmista valittaminen on tekopyhää niille, joilla ei oikeasti taloudellisia huolia ole. En sitten tiedä tavoitellaanko sillä jotakin vaatimatonta vaikutelmaa, jotta toiselle ei tulisi niin paha mieli vai mitä. Mutta ärsyttävintä se on varmasti sellaiselle, joka joutuu oikeasti laskemaan joka sentin ja miettimään mistä saa vaikka ruokaa perheelle ja sähkölaskut maksettua. Jos on oikeitakin ongelmia, tuntuu typeriltä toisten turhat ja keksityt valituksenaiheet, ihan turhaa energiankäyttöä!

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! :)