tiistai 25. helmikuuta 2014

Vintage-kampauskurssilla Pinkki Paplarissa

Helsingissä toimii 1950-luvun retrotyyliin sisustettu kampaamo Pinkki Paplari (Stenbäckinkatu 10, Taka-Töölö), joka on myös erikoistunut vintage-hiustyyleihin.

Kampaamossa järjestetään aina silloin tällöin Pink Me Up -kampauskursseja, joilla opetellaan tekemään vintage-kampauksia. 

Viime vikonlopun kurssilla opettajana toimi herttainen Hanna. Kurssi järjestettiin kahtena päivänä, lauantaina ja sunnuntaina klo 13-17. Mitään ennakko-osaamista kampauksista ei vaadita, kurssille voivat osallistua kaikki valmiista kampaajista tavallisiin oman tukkansa laittajiin (minä!). Hiusten pituudella ei ole myöskään mitään merkitystä, kivoja kampausmalleja löytyy kaikkiin pituuksiin. Kurssin hinta on 120 euroa.

Ensimmäisen kurssipäivän lauantain aloitimme perehtymällä eri vuosikymmenten hiustyyleihin. 

1920-luvulla muotia oli polkkatukka ja veistokselliset vesikampaukset. 1930-luvulla kiharat pehmenivät ja lookista tuli luonnollisempi. 1940-luvulla muodissa olivat glamour-kiharat ja Victory Rollsit. 1950-luvulla tulivat otsatukat, Marilyn Monroe ja Audrey Hepburn. 1960-luvulla hiukset alkoivat olla sileitä, mutta silti korkeaksi tupeerattuja a la Jackie Kennedy. Mad Men -sarjassa näkee kuulemma hyvin autenttista 1960-luvun lookia.







Kaikkien kampausten pohjalla on periaatteessa kiharapohja. Lauantaina valitsimme yhden yhteisen hiusmallin, jota lähdimme Hannan esimerkin perässä toteuttamaan omiin hiuksiimme.

1950-luvun Marilyn-kiharat sopivat oikeastaan kaikille, joten valitsimme ne. 

En ollut ennen tätä kurssia ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys kampauksen onnistumisessa on oikeanlaisella osituksella ja kiharruksella kampauksen alle. Aluksi hiukset suihkutetaan kauttaaltaan miedolla kampausnesteellä ja harjataan läpi. Kiharapohja on syytä tehdä huolella, ja koittaa kihartaessa aina vetää kädellä vastakkaiseen suuntaan kuin mihin on kihartamassa, jotta kihara nousisi riittävästi hiuspohjasta.

Kiharat voi toteuttaa papiljoteilla, lämpörullilla tai kihartimella. Kurssille sai myös ottaa oman kihartimensa mukaan, jotta saisi neuvoja sen käyttöön ja oppisi tekemään kampauksen nimenomaan sillä. Pinkki Paplarin kautta oli myös mahdollisuus ostaa ammattilaistason kiharrin.







Marilyn-kiharassa hiukset jaetaan takaa yhteen ja sivuilta yhteen tai kahteen osaan. 

Etuhiukset rullataan otsan suuntaan ja sitten keskeltä päälakea taakse papiljotin tai kihartimen leveydeltä. Sivut rullataan puolestaan alaspäin.







Pinkki Paplarista oli mahdollista ostaa 29 euron hintaan myös oma vartavasten koottu tarvikepussi, jossa oli mukana mm. osittamiseen tarvittavat piikkikampa ja hiusklipsut, laineklipsut, silotusharja, hiuspinnejä ja ponnareita. 

Näiden lisäksi vintage-kampaukseen tarvitaankin vain kampausnestettä/lämpösuoja, hiuspuuteria tupeerausta varten sekä vahaa ja hiuslakkaa viimeistelyyn.







Marilyn-kampausta voi muunnella helposti, ja tässä opimme miten siitä saa fiftari-tyylisen huivikampauksen helposti. 

1950-luvulla huivi solmittiin ymmärtääkseni noin ylhäältä, ja 1960-luvulla huivit olivat taas kapeampia ja pidempiä, ja niiden päät saivat roikkua niskaan. 







Marilyn-pohja taipui moneen, ja minä tein siitä opettajamme ohjeilla ihanan 1940-luvun tyylisen kampauksen. Siinä sivut nostettiin vanhanajan sivukammoilla ylös ja niskaosa kiinnitettiin löysäksi nutturaksi. Siihen olisi voinut tehdä sivuille myös 1940-luvun tyyliset ylösnostetut Victory Rollsit.

Olin niin ihastunut kampaukseeni, etten olisi millään halunnut pestä sitä pois toista kurssipäivää varten.







Onneksi kuitenkin tein niin, sillä sunnuntaina saimme itse vapaasti valita minkä kampauksen haluaisimme itsellemme toteuttaa. 

Viidestä oppilaastamme lyhythiuksiset valitsivat 1920- ja 1930-luvun tyylisiä laine- ja kiharakampauksia, ja me pidempihiuksiset teimme 1940-luvun tyyliset Victory Rollsit ja 1960-luvun Beehiven eli ampiaispesänutturan. Oli hauskaa että teimme sattumalta vähän eri kampauksia, niin näimme toisiltamme niiden toteutuksen! 

Lainekampaus on vaikein vintage-kampauksista toteuttaa, mutta hienosti kaikki oppilaamme onnistuivat Hannan ohjein. Lainekampauksen on tärkeää antaa kunnolla kuivua, joten sen tekeminen vie aikaa. Kotona laineiden voi antaa kuivua päässä yön ylikin. 







Itse valitsin 1960-luvun Beehive-nutturan. 

Siinä ideana oli kiharapohjassa rullata hiukset siihen suuntaan mihin ne olivat nutturassakin menossa, eli päältä taakse ja sivuilta ylös. 







Itse nuttura tehtiin kolmessa tai oikeastaan neljässä osassa. Aluksi koko kiharrettu hiusmassa tupeerattiin hiuspuuterin avulla hyvin. Sitten alaosa kiinnitettiin erikseen banaaninutturan tyyliin. Keskiosaan lähes päälaelle tehtiin ponnari, joka tupeerattiin sotkuksi. Tähän sotkupesään sitten kiinnitettiin päältä silotellut etu- ja sivuhiukset. Lopputuloksena oli upea korkea keko!

1960-luvun Beehive-nuttura on muunneltavissa myös Brigitte Bardot -tyyliin jättämällä alaosa niskasta auki.

Kampauskurssin parasta antia oli ehdottomasti se, että teimme itse kampaukset. Vaikka se tuntui välillä vaikealta ja ajoittaisia epätoivon hetkiäkin oli, antoi se kuitenkin itseluottamusta, että samaan pystyy tarvittaessa uudelleenkin. Näitä ei kyllä opi kuin tekemällä! Kerran kunnolla tehty vintage-kampaus myös pysyy tarvittaessa vaikka viikon. Ennen vanhaanhan naiset saattoivat käydä kerran viikossa kampaajallakin teettämässä kampauksen.

Aivan mahtava kurssi oli, ja nyt olenkin tosi innostunut vintage-kampauksista ja tyylistä muutenkin!

12 kommenttia:

  1. Aivan mahtavaa! :D Ja kerrankin kurssi, jossa otetaan huomioon myös nämä joilla ei ole niitä pitkiä kutreja. Itse olen yrittänyt ties kuinka kauan kasvattaa, mutta aina ne ovat tuossa hartioita hipomassa, sillä viimeistään sitten kampaaja napsaisee ne kasvatetut pituudet pois vaikka huomauttaisi, että kasvatusprojektia on menossa. Mulle muutenkin kampaajat aina tuputtaa lyhyitä hiusmalleja koska ne sopisivat kuulemma paremmin, mutta olisi kiva vaihtaa välillä pidempäänkin malliin...

    Vintage-tyylissä kiehtoo se naisellisuus. :) Okei, olihan 1920-luvulla aika poikamaista tyyliä, mutta eivät ne silti pojilta näyttäneet. Tyyliltään aikakaudet edustavat myös klassisuutta, joten vaatteistakin löytyy sellaisia joita voi muunnella hyvin nykypäivään.
    Hassua kyllä itse saan eniten kehuja, jos on punaiset huulet ja silmissä rajaukset Marilyn Monroen tyyliin kuin vaikkapa tuhti smokey eye Kim Kardashianin tapaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi kiinnostava, innostava ja opettavainen kurssi! Ja siellä oli tosiaan huomioitu ihan kaikki: lyhythiuksiset, pitkähiuksiset, ammattilaiset ja aloittelijat; ja kaikki saivat varmasti kurssista yhtä paljon irti. :)

      Itseasiassa kurssilla huomasi, että pitkät ja paksut hiukset eivät ole välttämättä ollenkaan parhaat. Onhan valmis kampaus niissä toki upean näköinen, mutta niissä on paljon kovempi työ ja laittaminen kuin lyhyemmissä ja ohuemmissa hiuksissa. Itseasiassa tuonpituisiin hiuksiin kuin kuvassa mallinukella on saa varmaan tehtyä kaikki tarpeelliset vintagekampaukset. Lyhyempiin ei oikein saa nutturoita ja pidempiin hiuksiin on taas vaikea tehdä laineita. Itsellenikin tuli kurssilla mieleen, että itseasiassa polkkatukka voisi olla aika kiva. :)

      Olen samaa mieltä, että vintage-tyyli on sekä hiuksissa, meikissä että pukeutumisessa hyvin naisellista. Kiharoita, punaista huulipunaa ja ampiaisvyötäröitä, miten mukavaa! :)

      Opin kurssilla, että vaikka 1920-luvulla hiukset saattoivat tosiaan olla lyhyitä poikatukkia, vaatteet löysiä ja rinnat latistettu sinne alle, oli meikki kuitenkin hyvin voimakas. 1920-luvun kaunottaret ottivat oppia kabareen ym. näytösten lavameikeistä.

      Vintage-tyyliä voi hyvin muunnella nykypäivään poimimalla sieltä tiettyjä juttuja. Lisäksi aika aitokin vintage-look näyttää tänä päivänä melko raikkaalta. Minullakin oli tällä viikolla yhtenä päivänä tuo ampiaispesänuttura, 1960-luvun tyylinen pastellimeikki ja -takki, ja jopa Glorian ex-päätoimittaja Sami Sykkö katsoi minua Akateemisessa kirjakaupassa kaksi kertaa, ja mielestäni ihan hyvällä. :)

      Klassiset mustat kissarajaukset ja punainen huulipuna toimivat aina, niin kaunista! :)

      Poista
  2. Oi oi, varmasti tosi kiva ja mielenkiintoinen kurssi! Nyt sitten upeita vintage-kampauksia tekemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli aivan mahtava! Olin tosi iloinen, että satuin näkemään ilmoituksen ja tartuin rohkeasti tilaisuteen. Minulle aukesi kurssin kautta aivan uusi maailma vintage-tyyliin. :)

      Olen päättänyt harjoitella vintage-kampauksia ainakin pari kertaa kuukaudessa, etten jätä niitä vain juhliin. Koska kurssilla todella huomasi kuinka taidot kehittyvät harjoitellessa, ja esim. kiharoiden rullauksessa toinen puoli meni aina jo paremmin kuin ensimmäinen yritys.

      Ensimmäisenä ajattelin yrittää tuota 1940-luvun kampausta uudelleen. Ostin myös Style Me Vintage Make-up kirjan, joten siitä lähden myös kokeilemaan vintage-meikkejä! :)

      Poista
  3. Ihanan kuuloinen kurssi! Mä kävelen tuosta välillä ohi kun mennään lapsen kanssa Lastenlinnaan ja ikkunakin jo näyttää kivalta vintage-viboineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin kävellyt muutaman kerran Pinkki Paplari -kampaamon ohi, ja ajatellut että se näytti hauskalta. Kun sitten näin ilmoituksen kampauskurssista, tiesin heti että haluan kokeilla. Vintage-kampauskursseja on siellä aina silloin tällöin, mutta koska tahansa voi mennä teettämään myös vintage-hiustenleikkuun, värjäyksen tai kampauksen. Sun platinanvaaleaan tukkaan sopisi ihanasti tosi moni noista tyyleistä!

      Eilen tuli muuten ilmoitus, että Pinkki Paplari muuttaa uusiin tiloihin lähemmäs keskustaa. Johonkin Kiasman tienoille Etu-Töölöön. Tavallaan harmi ja tavallaan tietysti myös hyvä, koska kulkuyhteydet voivat olla monelle paremmat. :)

      Poista
  4. Ihana postaus, kiitos! Aivan mahtavan kuuloinen kurssi, sai minut vähän harmittelemaan nykyistä ihan lyhyttä kuontaloa, vintage-kampauksia olisi ihana opetella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit jutusta, kurssi oli kyllä todella inspiroiva!

      Sen minkä kurssilla huomasi oli, että lyhyeenkin tukkaan saa todella hienoja kampauksia. 1920-luvun lainekampaukset näyttävät hyviltä ihan lyhyissäkin hiuksissa, samoin kuin 1930-luvun pehmeät kiharat. Muutamalla kurssilaisella oli melkoisen lyhyet hiukset, ja silti he saivat niihin tehtyä upeat kampaukset. Eli hiustenpituus ei onneksi ole mikään este, ellei nyt ihan siilitukka ole, ja siihenkin nuo taitavat opettajat saattaisivat keksiä jotakin, vaikka makeasti sidotun rusetin tai huivin. :)

      Poista
  5. Ihanaa! Olen itse opetellut sormikiharoita youtuben avulla, mutta stailauksen kanssa vähän ongelmia - siis miten kiharat asetellaan ja kiinnitetään. Tuntuu myös vähän huomiotaherättävältä olla niin "laitettuna" ihmisten ilmoilla. :D Olen lukenut tuosta kampaamosta ennenkin, pitää varmaan mennä sinne leikkauttamaan hiukset, niin (oletan) saa paremman pohjan kiharoiden laitolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla kurssillakin oli muutamia, jotka olivat katselleet youtube-videoita ja yrittäneet sitä kautta opetella kampausten tekoa, mutta sanoivat että nyt vasta kunnolla ymmärsivät miten pitäisi tehdä kun opettaja neuvoi. Mutta jos on pohjatiedot kampauksista joko kurssilta tai muuten on hyvä laittamaan hiuksia, niin varmasti myös youtube-videot aukeavat. Itsekin olen katsellut niitä nyt kurssin jälkeen ihan eri silmällä, aiemmin en uskaltanut edes lähteä kokeilemaan kampauksia niiden perusteella. :)

      Hienoa, että olet onnistunut sormikiharoissa! Minusta se kampauksen asettelu lopuksi onkin vaikeinta, ja varmaan se mikä erottaa myös ammattilaisen ja amatöörin. Kurssilla oli helppoa kun opettaja neuvoi, että mistä esim. kannattaa kammata lisää ja mihin laittaa pinnejä. Minäkin olisin jättänyt tuon 1940-luvun nutturan aluksi aivan liian pörröiseksi, kun en uskaltanut tarpeeksi reippaasti harjata kiharaa auki kun pelkäsin että se häviää kokonaan. Se mikä kurssilla oppi, oli että kerran kunnolla kiharrettu pohja ei katoa mihinkään. Eli sitä saa aika vapaasti tupeerata, harjailla ja muotoilla, kihara palautuu kyllä hiuksia puristelemalla esiin. :)

      Minullakin ihan kaikki huomasivat ja kommentoivat tuota 1960-luvun nutturaa. Toisaalta se oli kivaakin, kun joku sanoikin, että tuon iloa myös muille, kun saavat katsoa hienoa kampausta. Mutta ymmärrän kyllä että herättää katukuvassa huomiota - mutta varmasti se on positiivista. Itse ilahduin, kuin Glorian ex-päätoimittaja, muotivaikuttaja Sami Sykkökin katsoi 1960-luvun nutturaani Akateemisessa kirjakaupassa oikein kahteen kertaan - ja mielestäni hyväksyen! :)

      Itseasiassa tuolla kurssilla sanottiin, että paras pohja vintage-kampauksille ovat tasapitkät hiukset. Olettaisin että pätee sormikiharoihinkin. Silloin kampaus on tasaisin ja helpoin tehdä. Mutta kieltämättä itsellänikin alkoi tehdä mieli vintage-hiustenleikkausta, olisi tosi kiva nähdä että milllaisia hiusmalleja tuolla Pinkki Paplarissa osaavatkaan leikata. Jos menet, niin huomaathan että Pinkki Paplari on piakkoin muuttamassa Etu-Töölöön, lisätietoja asiasta oli ainakin heidän Facebook-sivuillaan. :)

      Poista
  6. Voi vitsi miten kivalta kuulostaa! :) Täytyykin pitää silmät auki, josko itsekin joskus vielä samanlaiselle kurssille uskaltautuisin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä aivan superhauskaa ja opettavaista, suosittelen lämpimästi! :)

      Sun hiuksiin saisi kyllä upeita vintage-kampauksia, ja muutenkin vintage-tyyli sopisi sun kasvonpiirteisiin ihanasti. Vaikka joku 1940-luvun glamour!

      Itse haluaisin nyt kurssin jälkeen oppia koko ajan lisää. Ostin jo kurssilla suositellun Style Me Vintage -kirjasarjan, jossa on omat oppaat hiuksista, meikistä ja vaatteista. Olisi myös kiva jos vintage-kampauksista järjestettäisiin vaikka jatkokurssi tms. :)

      Pinkki Paplarin kampauskursseista on tietoa ainakin heidän Facebook-sivuillaan. Seuraava oli 5.4.2014, mutta se oli vain päiväkurssi, jossa oli eri opettaja. Toisaalta siellä tehtäisiin myös vintage-meikki. :)

      Vinkkinä myös, että jos kurssipäivä on lauantaina, kannattaa bookata itselleen joku iltameno samalle illalle. Ainakin meidän kurssilla kaikilla oli niin hienot kampaukset päivän päätteeksi, että meitä suorastaan harmitti vain mennä kotiin. :)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! :)