perjantai 7. helmikuuta 2014

Muotiperjantai; Vaatevalmennus

Olin tammikuussa Professional Organizersien eli Ammattijärjestäjien tapahtumassa Helsingissä Valkoisessa salissa.

Voitin sieltä yllättäen arvonnasta Vaatevalmennuksen. Kahden tunnin henkilökohtainen valmennus pidettiin uudessa Kude Design -nimisessä yrityksessä Espoossa (155 euroa).

Ajattelin, että en välttämättä edes tarvitsisi Vaatevalmennusta, sillä vaatekaappi minulla on jokseenkin hallinnassa, ja enemmän ongelmia on oikeastaan kosmetiikan määrän kanssa, josta kirjoitin aiemmin täälläkin. Vaatevalmennus osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi!






Kude Designin vaatetusalalla pitkään mm. vaatesuunnittelijana työskennellyt Outi Pakarinen kyseli minulta kyselykaavakkeen avulla sellaisia asioita kuin että miten kuvailisin tyyliäni, mistä väreistä pidän, mitä haluaisin viestittää pukeutumisellani ja mitä ostin viimeksi. 

Tavoitteena oli kartoittaa tyyliäni, ja siten saada suuntaviivoja pukeutumiseen. Kun tyylin punainen lanka on löytynyt, on helpompaa muuttaa myös vaatekaappi toimivammaksi. Idea ei ole missään nimessä ostaa lisää vaatteita, vaan nimenomaan päinvastoin: Wear more, buy less!

Vasta kyselykaavakkeen kautta huomasin, kuinka epämääräiset perusteet minulla on usein vaatehankinnoille. Seuraan muotia, ja haluan kokeilla erilaisia trendejä ja tyylejä. Ongelmana siinä on, että vaatekaappiin kertyy vähän kaikenlaista, ja vähän ajan kuluttua en edes aina pidä kaikista ostamistani vaatteista. 

Selitin kahden tunnin ajan kaikkea tällaista epämääräistä Kude Designin Outille, kuten huiviaddiktiostani (Luulen aina nostavani asun uudelle tasolle ja muuntelevani sitä huiveilla. Todellisuudessa en välttämättä edes käytä niitä.) ja siitä kuinka valitsen aamuisin tunnepohjalta värit joihin pukeudun.  






Yhtenä osiona Vaatevalmennuksessa oli myös vartalotyypin määrittäminen a la Trinny and Susannah. Olen muuten aina toivonut pääseväni ko. leidien stailattavaksi!

Olin luullut olevani pylväs, column (leveät hartiat, suora, ilman muotoja), mutta mittanauhan perusteella olinkin lähes tiimalasi! Hartiani olivat aavistuksen korostuneet, mutta Kude Designin Outi määritteli minut silti "pehmeäksi suoraksi". Olen tähän asti luullut, että minulla ei ole vyötäröä ja varonut käyttämästä vöitä. Nyt selvisikin, että voin huoletta korostaa vyötäröä, käyttää vaakalinjoja ja ohuitakin vöitä. Mikä uusi maailma tästä aukesikaan! 

Selkäni on pitkä, minkä olen aina tiennytkin, mutta kuulemma jalat ovat myös pitkät ja kädet sopusuhtaiset, joten voisin korostaa niitä enemmänkin.

Kuvassa minulla on korkeavyötäröinen kynähame, joka on yksi lemppareitani ja Stockan pukeutumisneuvojan minulle pyynnöstäni valitsema. Outi kiitteli muutenkin asuani, joka olikin hametta lukuunottamatta itse koostamani. Kuulemma ihmiset tietävät usein vaistomaisestikin, että mikä sopii ja mikä ei. 






Ehdottomasti mielenkiintoisinta tyylivalmennuksessa oli, kun Outi veti kahden tunnin perusteella yhteen tyylini. Se on eurooppalainen tyylikäs ja naisellinen! 

En välttämättä ole sitä aina, mutta se on se mitä kohti haluaisin pyrkiä. Klassista ja jopa vähän tyttömäistä, ranskalaista ja italialaista. Vähän niin kuin vanhoissa elokuvissa kuten Cherbourgin sateenvarjoissa Catherine Deneuvella. 

En olisi itse koskaan osannut määritellä tyyliäni noin, mutta kun Outi sanoi sen, niin tiesin täsmälleen että se on oikein ja siihen minä aina pyrin. En tajunnut itse sanoa sanaakaan ihailemistani Chaneleista ja Dioreista, ja silti Outi kaivoi sen minusta esiin. Kind of amazing!

Tältä pohjalta on helppo muokata vaatekaappia myös jatkossa, ja toisaalta tehdä myös vähitellen uusia hankintoja. Jos vaatekaappi on nimittäin aivan täynnä vaatteita, on vaikea muistaa mitä kaikkea siellä on ja koostaa kokonaisuuksia. Kaikki naiset tietävät ongelman: vaatekaappi täynnä vaatteita, mutta ei mitään päällepantavaa.

Sainkin Outilta hyvän ohjeen, että kaikki uudet vaateostokset kannattaa aina harkita todella tarkkaan. Mielummin kannattaa ostaa vähän ja laatua kuin määrällisesti paljon. Ensin pitää miettiä mitä todella tarvitsee ja sitten etsiä vain sitä, ei ostaa ärsykkeiden houkuttelemana kaupasta vaikka mitä uutuuksia. Esim. itse olen nyt päättänyt etsiä huolella kapeaa punaista vyötä, jollaista olen halunnut jo vuosia. 

Sain helpon 3:n säännön: uuden vaatteen tulisi lähtökohtaisesti sopia 3:n vanhan kanssa. Jos vaate ei sovi, sille tulee olemaan aika vähän käyttöä. Ja missään nimessä ei pitäisi ainakaan joutua ostamaan mitään lisää uuden vaatteen takia. 






Selailimme myös lopuksi erilaisia mielenkiintosia tyylikirjoja, ja Outi näytti minulle niistä sopivia vaatteita. 

Saisin korostaa lantiotani jopa enemmänkin, joten siksi kaikki liehuvahelmaiset hameet ym. olisivat hyviä. Jos taas haluaa vetää huomiota pois hartioista, kannattaa se kiinnittää jonnekin muualle. Siihen ovat erinomaisia mm. halterneckit, tuubitopit tai nämä Pussy Bow -puserot, joita minulla onkin ennestään useampia, sillä se on jo valmiiksi yksi lempimalleistani. 

Tyyli-idolikseni mainitsin Gossip Girlin Blair Waldorfin, ja tämän paidan olenkin aikoinaan ostanut erään hänen asunsa perusteella. Blair yhdisti tällaista kuparinruskeaa kirkkaaseen vihreään, ja haluan kokeilla sitä väriyhdistelmää. Muutenkin paidassa yhdistyy paljon asioita mistä pidän: silkkinen ohut materiaali, pussy bow ja polka dotsit. 

Paita saa siis jäädä vaatekaappini, kun jotakin muuta sen sijaan lähtee!

Kude Designin Outin voi tilata Oma Kuva -valmennuksen jälkeen myös 4 tunnin kotikäynnille teemalla Vaatekaapin räjäytys. Yritän nyt ensin itse karsia vaatekaappiani ja sulatella kaikkia niitä hyviä neuvoja jotka sain, mutta sen jälkeen aion ehdottomasti pyytää Outin myös kotikäynnille. Olen nimittäin aivan varma, että ammattilainen osaa katsoa vaatekaappiani vielä eri silmällä kuin mitä itse teen, ja ehdottaa esim. uudenlaisia yhdistelmiä vaatteista. Outi sanoi vielä ihanasti, että uskoo että vaatekaapissani on vaikka mitä aarteita. 

En olisi ikinä uskonut, että joku pystyisi kahdessa tunnissa määrittelemään suunnan tyylilleni loppuelämäksi. Vaikka tavallaan siinä ei ollut mitään uutta, oli kuitenkin aivan käänteentekevää kuulla oma tyylinsä ääneen sanottuna ja ammattilaisen analysoimana. Valmennuksen jälkeen on ollut tosi itsevarma ja helpottunut olo: minä tiedän tyylini ja mikä minulle sopii, eikä minun tarvitse enää miettiä sitä. Kunhan huolehdin vain jatkossa että kaikki sopii siihen. Ihanan helppoa!

Suosittelen Vaatevalmennusta lämpimästi!  

12 kommenttia:

  1. Onpas mielenkiintoinen juttu, ja asiasta jonka en edes tiennyt olevan olemassa! Valtavan ihanaa varmasti, kun saa oman tyylinsä täysin kohdilleen toisen avulla :)

    Pohdin Outin esittämiä kysymyksiä juttua lukiessani, ja päädyin määrittämään ohimennen itselleni tyylisuunnan johon kohti haluan itseäni pukeutujana kehittää: ranskalainen chic. Ranska ja ranskattaret ovat aina olleet lähellä sydäntäni, ja viimeaikaiset vaatelöydöt nojaavat vahvasti tähän suuntaan. Yksinkertaista, mutta laadukasta, toimivaa ja kaunista :) Sitä haluaisin vaatekaappini joskus edustavan. Vintagetyyli kiehtoo erityisesti, ja odotas kun näet viikonloppuna uuden takkihankintani! Se on suomalaista vintagea, kirpparilöytö ja sopii mielestäni ranskalaiseen tyyliin mahtavasti... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en tiennyt että tällaista Vaatevalmennusta on, ennen kuin menin Professional Organizersien tapahtumaan, ja siellä Anastasia Rosalen piti esityksen "Kuinka paljon on tarpeeksi vaatekaapissa?". Jo pelkässä hänen esityksessään oli tosi hyviä neuvoja ja vinkkejä vaatekaapin karsintaan. Yksi niistä oli juuri se, että jos oma tyyli on epäselvä, vaatekaappi täyttyy herkästi kaikenlaisista kokeluista, ja sieltä voi olla vaikea koostaa toimivia asuja nopeasti, ja osa vaatteista voi jäädä aivan käyttämättömiksikin. Minulle on käynyt vähän niin, joten tämä henkilökohtainen Vaatevalmennus oli aivan loistava kirkastamaan minulle sen, että mikä on lopulta oma tyylini. Lisäksi sain hyviä neuvoja myös siihen, mitkä mallit sopivat omalle vartalolleni ja millaisia värejä minun kannattaa käyttää. Näin toivon että myös hutiostokset tulevaisuudessa vähentyvät. :)

      Ihan mahtavaa, että sait jo määriteltyä oman tyylisi! Uskon myös että sen pystyy tekemään itsenäisestikin jos on vain vähänkään tiedostavampaa tyyppiä, ja varmaan löytyy kirjojakin jossa tätä neuvotaan. Itselleni toimi vain parhaiten tämä ammattilaisen kanssa keskustelu, sillä olin kyllä aika hukassa oman tyylini suhteen ennen kuin pääsin puhumaan siitä Kude Designin Outin kanssa.

      Ranskatarten tyylissä on se hyvä puoli, että se on ajatonta, tyylikästä ja klassista (olematta kuitenkaan tylsää), ja toimii ainakin itselläni sekä töissä, vapaa-ajalla että juhlissa. Näin ollen ei tarvitse monia erilaisia vaatteita, vaan riittää että seuraa sitä samaa punaista lankaa kaikessa. Ja kukapa ei haluaisi olla pariisilaisen chic!

      Ostin tyylianalyysin jälkeen Akateemisesta myös tuon tämän jutun kuvissa näkyvän Parisian Street Style -kirjan, koska se vaikutti oikein kiinnostavalta. Hauskaa nähdä pystyvätkö siinä analysoimaan ja selittämään sen kuinka pariisilaiset sen aina tunnistettavan upean tyylinsä oikein tekevät! :)

      Oli tosi kivaa nähdä sun uusi takki. Ihanaa kun se oli punainen, ja sopi sulle todella hyvin. Voit olla tosi onnellinen löydöstäsi! Oli muutenkin tosi mukava ilta, kiitos vielä erinomaisesta seurasta! <3

      Poista
  2. Kiitos taas tosi mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä postauksesta! Ja onneksi olkoon, eurooppalainen, tyylikäs & naisellinen kuulostaa hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tosi kivaa kuulla että juttu kiinnosti! :)

      Itsekin olin aivan innoissani siitä, että mikä minun tyylikseni lopulta määriteltiin, tai ainakin millainen sen haluaisin olevan. Sanoiksi puettuna se myös lisäsi motivaatiotani tosi paljon vaatekaapin karsintaan, koska totta kai sitä haluaisi mieluiten olla juuri sellainen loppuelämänsä. Ei siis sureta tai ahdista yhtään heittää sopimattomia vaatteita pois, vaan ennemminkin olen vain innoissani, että loppuelämäni voisin pukeutua unelmatyyliini ja juuri niin kuin olen aina halunnut! :)

      Poista
  3. Hyvä, että teillä synkkasi. Tosi mielenkiintoista.

    Kuulostaa erittäin loogisilta neuvot uusien vaatteiden hankintaan. Miten sitä silti haksahtaa huteihin.

    Varsinkin juhlien alla paniikissa ostaa leningin, mihin pitää ostaa kengät, laukku ja kenties huivi. Kaikkien pitää mätsätä toisiinsa, olla juhlavaa materiaalia ja etiketin mukaista. Rahaa palaa ja pakon edessä hankkii "helmiä" kaappiin seisomaan. Saatan epävarmana ostaa vielä tuplana, että voi sitten olevinaan valita.

    Mekkoja on pitkällä selällä hankala löytää, istuvia sellaisia. Sisäänotot on aina liian ylhäällä. Tai "vyötärö" leikkaukset kainaloissa. Ja leveillä hartioilla takit kirraa ylhäältä, jos on sopivia vyötäröltä. Jos ylhäältä ei ahdista, on sitten löysä vyötäröltä. Ja selän tamppi on väärässä kohdassa. Ehkä en ole löytänyt sitä itselle oikeaa merkkiä, jossa kaikki kriteerit täyttyisi. Olisi helpompaa, kun ei aina tarvitsisi tuskailla samojen asioiden kanssa. Jos on hyviä vinkkejä, niitä otetaan vastaan:)

    Jos katsoo Kellyä, Hepburnia ja Kennedyä, samat naiselliset klassiset linjat ovat aina ajankohtaisia. Voisinkin ottaa asiakseni tutkia, mitä muita kesäkenkiä kuin ballerinoja on ollut. Kaikkihan pukeutumisessa on keksitty jo aikapäiviä sitten, samat kiertää uudelleen ja uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin itsekin iloinen, että Vaatevalmennus meni niin upeasti, kun en tiennyt yhtään mitä odottaa. Hyvä kokemus sai minut luottamaan ammattilaisten neuvoihin myös muissa asioissa, nyt harkitsen seuraavaksi Life Coachin palkkaamista. Uskon, että maksamalla vähän ammattilaiselle avusta voi loppujen lopuksi säästää aika paljon aikaa, hermoja ja rahaa. Siksi aion ehdottomasti tilata myös Kude Designin Outin myöhemmin keväällä kotikäynnille tarkistamaan vaatekaappini.

      Olen nyt itse karsinut vaatekaappiani, mutta odotan innolla, että minkälaisia yhdistelmiä Outi ehdottaisi jäljellä olevista vaatteista, ja mitä lisää hän mahdollisesti vielä karsisi. Ammattilaisen mielipide auttaa myös varmaan niiden vaatteiden kohdalla, joiden osalta on itse vielä vähän kahdenvaiheilla: pitää vai heittää. :)

      Äitini ostaa myös moniin juhliin uuden asun, ja käy läpi koko rumban, kun siihen tarvitaan sitten huivia, kengät ja mahdollisesti laukkukin. Itse en onneksi ole mikään kova juhliin panostaja, vaan pyrin vaatekaappiin, jossa samat vaatteet olisivat käytettävissä kaikkiin tilaisuuksiin: töihin, vapaa-aikaan ja juhliinkin. Minulle tämä on toki sikäli helpompaa, että myös työni vaatii aika siistiä pukeutumista, joten samat vaatteet saattavat sopia juhliinkin.

      Toki sitten esim. isot häät saattavat olla eri juttu. Mutta luulen että ammattilaisen neuvoilla selviäisi kivasti niistäkin, kun hankkisi yhden, täydellisesti istuvan muuntelukykyisen mekon, jota voisi sitten tarvittaessa päivittää asusteilla. Itselläni on esim. yksi tosi kaunis kapea musta pitkä hame, joka on ollut iltapukujuhlissa, hautajaisissa, oopperassa ja sopisi varmaan tarvittaessa häihinkin. Luulen, että juuri jotakin sentapaista ammattilaisetkin neuvoisivat. :)

      Itse olen viime vuosina ollut innostunut Marimekon mekoista, vaikka ne eivät nyt aivan tuohon ranskalais-italialaiseen, eurooppalaisen tyylikkääseen tyyliin kuulukaan. Niissä kyllä huomaa sen, että suunnitteluun on panostettu ja ne ovat designia, koska ne istuvat lähes poikkeuksetta tosi nätisti ja kangas on laadukasta. Lisäksi mitoitus on mielestäni suomalaisille naisille oikein sopiva, joten niitä voin ainakin suositella.

      Pitkän selän kanssa olen todennut myös nuo korkeavyötäröiset hameet tosi hyviksi, koska ne huijaavat ylävartalon näyttämään pienemmältä, ja piilottavat sen, missä kohdassa peppu on ja jalat alkavat. Samoin kerrospukeutuminen on mielestäni hyvää huijausta, esim. ensin alla pidempi paita ja sen päällä lyhyempi paita tai villatakki huijaa mielestäni myös selkää lyhyemmän näköiseksi.

      Itselläni eivät onneksi jakut useimmiten kiristä hartioista. Mangon jakut ainakin sopivat itselleni, eli hartiat ovat ilmeisesti riittävän leveät ja vyötärö on niiissä usein tosi kapea ja kiristetty, joten siksi ehkä istuvat nätisti. Esim. Zaran jakut sen sijaan eivät ole itselleni kovin hyviä. Myös H&M:stä löytyy joskus hyvänmallisia jakkuja.

      Paras takkini on hirveänkallis italialaisen Patrizia Pepen trenssi, joka istuu ihanasti. Se on ollut käytössä jo monta vuotta, joten on mielestäni maksanut itsensä kyllä takaisin jo monta vuotta sitten. Ylipäänsä italialaiset vaatteet ovat minusta usein kauniita, ja niissä myös takit istuvat ainakin minulle yleensä hyvin. :)

      Ehdottomasti, varmaan järkevintä mitä voisi tehdä olisi opiskella hyvin Grace Kellyn, Audrey Hepburnin tai Jackie Kennedyn tyyli ja matkia vain sitä. Sijoittamalla muutamaan korkealaatuiseen, hyvinistuvaan vaatekappaleeseen tai asusteeseen vuodessa saisi pikkuhiljaa koottua aivan täydellisen vaatekaapin, joka olisi aina muodissa. Itse haluaisin aloittaa sen nyt heti, mutta ensin on päästävä vähän eroon vanhasta - sekä vaatteista että ajattelusta! Voi miten kivaa ja innsotavaa onkaan yrittää kehittää tyyliään! :)

      Poista
    2. Kiitos vinkeistä.

      Töissä kun ei tarvitse pukeutumisesta huolehtia, aika casual-linjalla mennään.
      Onneksi on nykyään helpompi netin kautta päästä käsiksi merkkeihin, joita ei täällä landella myydä:).

      Kesällä mukavia ja rentoja puuvillaisia mekkoja on Nansolla. Osa on kuvioinniltaan aika hippejä, mutta hillitympiäkin on seassa. Sain siskolta Katri Niskasen Nansolle suunnitteleman mekon ja silloin viimeistään karisi mielikuvat mummomerkistä.

      Pitääkin tutkailla Marimekon tarjontaa uusin silmin. Mieleen on jäänyt jäykät Unikko-jakut ja paikallisen liikkeen ynseä tunnelma, eipä ole tullut vuosiin käytyä. Lehdissä on mekkoja näkynyt, mutta kun sillä hetkellä ei ole ollut tarvetta, vähän ohi on mennyt. Fiksuna voisi hankkia vaatteita silloin kun sopivan löytää, eikä tehdä paniikki ratkaisuja.

      Varasin kirpparipöydän ja nyt lähtee kaikki mikä yhtään epäilyttää. Yleensä vien hyväntekeväisyyskirpparille, mutta osa on sellaisia ettei raaskisi sinne viedä. Suunnittelin sijoittavani rahat Marimekon nahkaiseen olkalaukkuun, mutta kaapin perukoilta löytyikin musta markiisikankainen versio. Sinne oli jäänyt, kun on kulmista hieman kulahtanut. Kokeilen elvyttää kaverin värinapilla, jos vaikka tokenisi käyttökuntoon.

      Että ehkä liika roju on kuitenkin liikaa. Täten perun suojeluyritykset kosmetiikkaasi kohtaan:). Jos ne ahdistaa ja löydät heille uuden kodin, anna mennä.

      Poista
    3. Netti on tosiaan nykyään mahtava, kun on tuonut meidän kaikkien ulottuville harvinaisempiakin merkkejä ja koko maailmanlaajuisen valikoiman. Vaatteissa ja kengissä pitää vain tietää aika tarkkaan kokonsa ja oikea malli, jotta ei tule huteja olen huomannut. :)

      Kiva, Nansoja en olekaan kokeillut, mutta olen kyllä välillä katsellut, että mukavan värikkäitä kesävaatteita. Hyvä vinkki, kiitos! :)

      Marimekko on uudistunut minusta viime vuosina kovasti parempaan suuntaan. Olen itse ollut viime aikoina ihastunut mekkoihin kun ne ovat niin helppoja. Ei tarvitse miettiä koko asua, vain yksi vaatekappale riittää. Erityisesti kesällä ihania. :)

      Luulen, että ammattilaiset suosittelisivat juuri niin, että vaate kannattaa ostaa kun sopiva tulee vastaan mielummin kuin lähteä etsimään viime hetkellä epätoivoissaan eri vaihtoehtoja. Ja aivan ensimmäiseksi kannattaisi varmaan kurkistaa sinne omaankin vaatekaappiin, että löytyisikö sieltä jo valmiiksi joku sopiva. :)

      Mahtavaa, että olet ryhtynyt toimintaan vaatteiden osalta! Siitä tulee tosi hyvä mieli kun vaatekaappia saa selkeytettyä ja turhia vähennettyä. Minulle siitä on tullut oikein projekti: joka ilta mietin että voisiko jotakin vielä vähentää. Enkä mitään mistä olen luopunut ole ainakaan toistaiseksi vielä katunut! Pitäisi myös ahkerasti sovitella eri vaatteita ristiin, jotta löytäisi uusia, toimivia yhdistelmiä. Vähän niin kuin meikkiblogeissakin harrastetaan: shop your stash! :)

      Seuraavana projektina tulevat olemaan meikit kun nyt vaatteilla ensin harjoittelen. Pari luomiväripalettia ja huulipunaa jo viikonloppuna heitinkin. Oli vaikeaa, mutta jostain pitää aloittaa! :)

      Poista
  4. Moikku!
    Olipa kiva jutustella eilen!
    Tässä olisi tämä inarilainen tuoksublogi: http://njaalgahaisyeini.com/
    Ja tässä se kirja, josta puhuin: https://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2691

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hejsan! No niin oli, ja tosi kivaa että muistit tulla laittamaan nämä linkit. Kiitos oikein paljon! Toivottavasti nähdään taas pian, meillä on aina niin mukavaa! :)

      Poista
  5. Mäki voisin mielelläni huolia vaatekaappivalmennuksen. :) Olisi myös hauska jos joku asiantuntevampi arvioisi oman tyylin! Tai itse ehkä hieman pelkäisinkin sitä, että millaisen tuomion saisin, sillä epäilen että vaatekaappini on aikamoinen sillisalaatti tällä hetkellä. :D

    Ja kyllä se laadukas vaate maksaa itsensä takaisin kuin monta halpaa ja huonosti valmistettua sisartaan, joten ei sitä turhaan sanota että kannattaa satsata laatuun kuin ostaa monta huonoa. Kevyempi vaatekaappi myös takaa sen, että vaatteita tulee käytettyä. Vaikka joidenkin vaatteiden kohdalla ajattelen, etten uskalla käyttää liian usein jottei se kulu liikaa. :D
    Alennusmyyntien aikaan etsin itse aina näistä kalliimmista merkeistä vaatteita, välillä kun voi tehdä hyviäkin löytöjä. :)

    Mun ei oo sinänsä vaikea luopua vaatteista, mutta kirpparipöydän varaaminen on itselle jotenkin niin vaivalloista. :D Nytkin pitäisi viedä sinne vaikka mitä, mutta kun ei vain saa aikaiseksi varattua sitä pöytää sitten millään, vaikka siihenkin on nykyään nettivarauskäytäntö ja muita helpotuksia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaatevalmennus oli kyllä yllättävän hyödyllistä, en olisi ikinä uskonut. Eikä sen oman tyylin varmaan tarvitse välttämättä olla juuri se tämänhetken tyyli, vaan myös jotakin mitä kohti pyrit tai mistä pidät lopulta eniten: ja sitä pitäisi lähteä sitten johdonmukaisesti toteuttamaan sen sijaan että haahuilee vähän sinne tänne ja kokeilee kaikenlaista. :)

      Minua on epäilyttänyt välillä niissä kalliimmissa vaatteissa sekin, kun makuni on vaihdellut jatkuvasti. Että mitä jos sijoitan suuria summia johonkin vaatekappaleeseen, ja sitten mieleni muuttuukin taas. Siihen myös tuo Vaatevalmennus auttoi, eli jos ostaa tyylinsä mukaisesti, ei tarvitse pelätä sitä että parin vuoden kuluttua onkin ihan eri mieltä. Sitäkään en ollut aiemmin tajunnut. :)

      Aivan totta, jos vaatteita on vähemmän, jokaista tulee myös käytettyä enemmän, sen sijaan että vain seisoisivat vaatekaapissa viemässä tilaa ja energiaa.

      Minä en onneksi ajattele vaatteista, että niitä pitäisi jotenkin säästellä, mutta sen sijaan kyllä välillä meikeistä. Mikä on ihan tyhmää, sillä nehän eivät säily sitäkään vertaa kuin vaatteet, joten reippaasti pitäisi vain käyttää vanhat pois. :)

      Minä olen itse tosi huono järjestämään jotakin niin vaivalloista kuin kirpparimyynti. Nuo Professional Organizerit neuvovatkin, että jos ei ole tosi ahkeraa tyyppiä, voi usein olla kannattavampaa kipata turhat vaatteet suoraan vaikka UFF:lle, kun alkaa ottaa stressiä kirpparimyynnin järjestämisestä. Se muutama kymppi minkä vaatteista siellä saa ei ole välttämättä kaiken sen vaivan ja energian arvoista mikä siihen menee, ellei sitten oikeasti pidä kirpparimyynnistä tai se tee turhista tavaroista luopumista ratkaisevasti helpommaksi. :)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! :)