sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Meikkaus-kirja ja värioppia

Tuija Luukkaisen, Taina Raivion ja Tuula Väliahon Meikkaus-kirja on parhaita meikkiopuksia, joita olen koskaan lukenut.

Oikeastaan kirja on tarkoitettu meikkaajaksi opiskeleville oppikirjaksi, mutta kyllä siitä tällainen harrastelijakin saa paljon irti. 

Alunperin näin kirjan Miss Piggy's Pearls -blogin Sallan synttärilahjojen joukossa. Meikkaus-kirjaa saa ainakin Helsingin seudulla hyvin kirjastoista ja Akateemisesta kirjakaupasta, jossa se on aika kallis, yli 50 euroa.






Kirja alkaa kivalla esipuheella, jossa annetaan tuleville meikkaajille paljon hyviä ohjeita. Meikkaajia neuvotaan hygienian lisäksi myös siinä millainen meikkaustilanteen tulisi olla. Asiakkaana nämä neuvot kuulostivat minusta oikein hyvältä. Tulevan meikkaajan tulisi kunnioittaa asiakkaan yksityisyyttä, tukea asiakkaan ainutlaatuisuutta, koskettaa asiakasta luontevalla ja varmalla tavalla sekä luoda meikkaustilanteeseen muutenkin luottamuksellinen ilmapiiri. Meikkaajan pitäisi saada meikkaustilanteesta myös ylellinen ja rentouttava. Oma kokemukseni meikkauksista onkin, että ammattilaiset onnistuvat tässä yleensä erinomaisesti.  

Kirjassa käydään läpi meikkivälineet ja -tuotteet, kasvojen muodot, perusmeikki ja kasvoja muotoileva meikki sekä erikoismeikkejä kuten aikuisen naisen meikki, silmälasimeikki ja etninen meikki. Vaikka osa kirjan ohjeista oli kirjoitettu meikkaajan näkökulmasta kuten ergonomia, työvaiheet tai meikkipakin sisältö, opin siitä harrastelijanakin kuitenkin paljon enemmän kuin meikkikirjoista yleensä.

Uutta tietoa minulle oli esimerkiksi, että meikkivoiteen levitys kannattaa aloittaa keskeltä kasvoja, josta edetään vaiheittain häivyttäen alas kohti leukaa. Vasta viimeisenä meikataan otsa. Meikkipohjan suhteen hyvä vinkki oli esimerkiksi myös, että meikkipuuteri sopii kuivallakin iholla meikin korjailuun ja kuuman-kosteaan ilmanalaan. Kirjassa on myös erikoisohjeita, joita ei yleensä perusteoksissa ole, kuten voidemaisten korostus- ja varjostusvärien käyttö kasvojen muotoilussa.

Ohjeita silmämeikkiin olisin toivonut vielä lisää. Nyt kirjassa neuvottiin klassisen silmämeikin tekoon pari-kolme tapaa, mutta niissä ei ollut minulle suoranaisesti uutta. En siis vieläkään oppinut sitä taianomaisen taidokkaasti häivytetyn ja silmää muotoilevan silmämeikin tekoa, vaikka kyseessä on ammattimeikkaajille tarkoitettu oppikirja. Ehkä minun on siis vain syytä hyväksyä, että meikkausta ei voi oppia vain kirjoja lukemalla, vaan kyseessä on selvästi käsityöammatti, learning by doing. Seuraavaksi minun pitää siis varmaan mennä johonkin meikkauskouluun, koska en usko että tämän asiantuntevampaa tai parempaa kirjaa enää löytyy.  






Amatöörin näkökulmasta kirjan mielenkiintoisinta antia oli perusteellinen värioppi-osio, jollaista ei tämäntyyppisissä meikkikirjoissa yleensä ole.

Minulle aukeni ensimmäistä kertaa väriympyrän merkitys, ja aloin katsoa meikkejäni ja värejä ympärilläni muutenkin aivan uudella tavalla.

Huomasin, että esimerkiksi tässä Ruby Kissesin Banana Cake With Purple Frosting -halpisluomiväripaletissa on käytetty vastavärejä violettia ja keltaista. Vierekkäin laitettuna niiden pitäisi voimistaa toistensa vaikutusta.

Jos meikin aikoo saada kuitenkin tasapainoon eikä liian levottomaksi, pitäisi näiden värien suhteen meikissä olla 1:3. Eli keltaista pitäisi laittaa aivan häivähdys, ja violettia taas 3/4. Useinhan meikistä näkee myös ihan luonnossa mikä sopii ja toimii ja mikä taas ei, mutta tässä on siis teoriaa takana.






Kaikkien aikojen lempiluomiväripalettini on tämä Diorin Stylish Move. Meikki tällä onnistuu aina, ja se korostaa upeasti vihreitä silmiäni.

Väriopin perusteellakin all this makes sense, koska punavioletit ovat lähellä vihreän vastaväriä punaista, joka voimistaa vihreän loistoa. Violetin kautta sininen, jota on myös vihreässä, tuo meikkiin hillittyä tyylikyyttä, eli värien kontrasti ei ole liian iso.

Diorin Stylish Move on harmoniassa eli sen väreissä on samoja sävyjä eri tummuusasteissa. Siksi värit sulautuvat toisiinsa nätisti ja häivyttäminenkin on helppoa.






Katselin meikkikokoelmassani mielenkiinnolla myös suurten ja kuuluisien meikkitaiteilijoiden suunnittelemia luomiväripaletteja.

Tämä on Aaron de Meyn ensimmäinen Lancomelle suunnittelema Palette Liberté -paletti Indigo Royauté syksyn 2009 Declaring Indigo -kokoelmasta. 

Indigo Royauté on aika vaativa, sillä siinä on lähes vastavärit eli sininen ja likainen kulta/keltainen. Sinisen vastavärihän olisi oranssi, ja tämä leikkii samoilla sävyillä. Kirkkaan, kylläisen värin kuten sinisen vastapainona kannattaa meikissä käyttää Meikkaus-kirjan ohjeiden mukaan esimerkiksi jotakin murrettua sävyä, niin kontrasti heikkenee ja vaikutelma on rauhallisempi. Toisaalta silloin taas puhdas väri korostuu. Tässä paletissa puhdas väri on siis mielestäni sininen ja murrettu kullankeltainen. 

Lisäksi Aaron de Meyn paletissa on kylmän ja lämpimän kontrasti sekä erilaisia syvyysasteita väreissä ja tekstuureja kuten glitter ja matta. Näin meikistä tulee jännitteinen ja moniulotteinen.   

Declaring Indigo -lookkiin kuului vielä punainen mattahuulipuna. Punainen on kolmas pääväri sinisen ja keltaisen lisäksi, joten meikissä voi nähdä nekin, vaikka keltainen onkin tässä enemminkin murrettu kultainen. Pääväririnnastus olisi Meikkaus-kirjan mukaan vahvin mahdollinen kontrasti. 

Aaron de Mey on sanonut jossakin haastattelussa, että hänen lempivärinsä ovat puhtaat ja voimakkaat sävyt. Declaring Indigo -kokoelmaankin hän kertoi valinneensa intensiivisiä primäärivärejä: sinisen ja punaisen. 

Meikkaus-kirjan mukaan disharmoniaa eli värien yhteensopimattomuutta hyödynnetään tarkoituksella usein esim. muotimaailmassa, koska sillä tavalla saadaan aikaan omaperäisiä ja jännittäviä yhdistelmiä. Samaa toteuttaa käytännössä taidokkaasti myös tyyli-idolini Blair Waldorf Gossip Girl -sarjassa. 






Vielä analysoitavana suuren suosikkini Tom Pecheuxn Estee Lauderille  suunnittelema fantastinen Violet Underground -paletti syksyltä 2012.

Violet Undergroundissa on pinkki ja sininen metallinen väri, joille on yhteistä sininen pohjasävy ja metallinen koostumus. Vastakkaisena niille ovat lämpimät persikka ja ruskea, joissa on molemmissa kyllä punaista. Paletti on siis tavallaan harmoniassa punertavien sävyjen osalta ja tavallaan taas ei, koska siinä rinnastetaan kahta pääväriä: punaista ja sinistä sekä kylmiä ja lämpimiä sävyjä. Musta taas korostaa ja kirkastaa kaikkien ympäröivien värien hehkua.

Oletan, että Tom Pecheux on niin perillä väriopista, että Estee Lauderin paletin nimi Violet Undergroundkaan ei ole sattumaa. Pelkkää violettia paletissa ei ole, mutta violettihan koostuu sinisestä ja punaisesta, joita sekoittamalla saa violettia, ja toisaalta kaikissa luomiväripaletin väreissä voi nähdä vähän violettia sävyä tuota lämmintä persikkaa lukuunottamatta. 

Parhaat meikkisuunnittelijat ajattelevat varmaan juuri näin, eikö olekin kiehtovaa!

10 kommenttia:

  1. Omistan myös tuon Diorin, Lancomen ja Estee Lauderin paletin ja vielä vihreät silmät :) Tuolla Lancomen paletilla saa upean meikin, samoin Estee Lauderin Violet Undergroundilla (jonka taisin muistaakseni hankkia alesta, jonkun sinun postauksesi innoittamana). Diorin paletti on kuitenkin jäänyt minulla aika vähälle käytölle, sillä tuo luumun sävy tekee silmistäni jotenkin liian "punertavat". Siksi valikoin luumun sävyt tarkkaan. Meitä vihreäsilmäisiäkin on moneen menoon ;) Omille silmilleni sopii paremmin kylmän violetit sävyt ja juuri tuo Lancomen Indigo Royauté. Olen muuten joskus oppinut nuo vastavärit maalaus- ja kuviskursseilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan uskomaton sattuma, että sinulla on juuri nämä samat luomiväripaletit! :)

      Diorin Stylish Moven vielä ymmärrän, sillä sehän on monen vihreäsilmäisen luottopaletti, mutta esim. Lancomen Indigo Royauté sopii lähtökohtaisesti varmaan parhaiten sinisille tai ruskeille silmille. Minullekin se tuli ihan sattuman kautta, kun ystäväni osti sen minulle L'Orealin ystävämyynneistä, kun hän ajatteli että se erikoisuutensa vuoksi kiinnostaisi minua. En ole silti katunut sen hankkimista, sillä sen värit toimivat hienosti yhteen ja tekevät taianomaisen, silmää suurentavan vaikutelman silmämeikissä. :)

      Vihreitä silmiäkin on tosiaan varmaan hyvin eri sävyisiä. Nyt tähän värioppiin perhetyneenä veikkaisin että sinun silmäsi menevät enemmän siniseen, jos kerran kylmät violetit sopivat paremmin. Minulla taas on silmissäni myös keltaista, joten siksi varmaan punavioletit sopivat paremmin, koska silmien sävy on lämpimämpi.

      Estee Lauderin Violet Underground on kyllä varmasti ollut hyvä hankinta, sillä se on yksi upeimpia luomiväripaletteja joita omistan. Koostumus ja väriyhdistelmä on aivan ainutlaatuinen. Estee Lauderin taiteellinen johtaja Tom Pecheux tekee Estee Lauderilla niin hyvää työtä, että minua on jäänyt vähän harmittamaan, että en ostanut myös kevään 2013 kokoelman Pretty Naughty -luomiväripalettia, vaikka aluksi ajattelin että sen kylmän siniset ja harmaat sävyt eivät sovi niin hyvin minulle. Se kuitenkin kiinnostaisi minua, sillä kuten Aaron de Meyn Lancomellekin suunnittelemissa luomiväreissä, värien koostumus (matta, kimaltava, metallinen jne) menee paljon pidemmälle kuin vain pelkät sävyt. Tämä on kyllä ihan uskomattoman kiinnostavaa! :)

      Näitä väriasioita opetetaan varmaan nimenomaan kuviksessa ja maalauskursseilla. Tuossa Meikkaus-kirjassakin sanotaan, että kannattaisi tarkkailla suurten taiteilijoiden värien käyttöä maalauksissa, kuinka he esim. yhdistävät hohtavan sinistä, kylmää taivaan väriä ja lämpimän keltaista auringonsävyä. Itselläni on koulun kuvistunneista kyllä sen verran aikaa, että nämä asiat ovat jo tehokkaasti unohtuneet, ja lisäksi en ole koskaan aiemmin ymmärtänyt soveltaa tätä kaikkea meikkaamiseen ja pukeutumiseen. Aina oppii uutta, ihanaa! :)

      Poista
  2. Samaa mieltä olen, ehdottomasti paras meikkaus-kirja, mitä olen lukenut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin Meikkaus-kirja oli ihan mielettömän hyvä! Pitkästä aikaa tuli jotakin uuttakin teoriaa, eikä aina vain niitä samoja ohjeita erilaisista meikkituotteiden koostumuksista, siveltimistä ja kasvojen muodoista. :)

      Olen itse lukenut niin paljon meikkausoppaita kuten varmaan sinäkin, että harvoin enää löytyy uusia niksejä ja uutta opeteltavaa. Silti en vain mielestäni kehity paremmaksi. Sitä jumiutuu niin helposti siihen omaan meikkaustyyliinsä, ja sitä on ilmeisesti hyvin vaikeaa muuttaa vain teoriaa kirjoista opiskelemalla. Jonkun pitäisi varmaan kädestä pitäen näyttää aina että mitä pitäisi tehdä toisin. Ja minulle riittäisi, jos oppisin vain meikkaamaan itseäni! :)

      Poista
  3. Kiitos esittelystä, vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta kirjalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa kuulla että kiinnosti ja että tästä oli hyötyä! :)

      Olen itse lukenut niin paljon meikkausoppaita, että olin tosi ilahtunut että pitkästä aikaa löytyi kirja, jossa oli uusiakin neuvoja ja ohjeita. Luulisin, että tämä Meikkaus-kirja soveltuu myös hyvin perusteokseksi kenelle tahansa meikkausta opettelevalle, vaikka ensisijaisesti onkin kirjoitettu oppikirjaksi ammattilaisille. Suosittelen siis lämpimästi, ainakin jos jonkinlaisia pohjatietoja meikkauksesta jo on. :)

      Poista
  4. Meillä oli tuo kirja kosmetologiopinnoissa mukana ja hyvä kirja on! Myös toinen hyvä meikkauskirja on Mariela Sarkiman Make Up Bible joka on suunnattu myös ihan "tavallisille" ihmisille sekä alan ammattilaisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kivaa kuulla myös ammattilaisen mielipide tästä, kiitos! :)

      Minua ensin vähän hirvitti ennen kuin aloin lukea kirjaa, että ovatko ohjeet kuitenkin liian vaikeita ja ymmärränkö mitään. Mielestäni kuitenkin perusasiatkin oli selostettu kattavasti vaikka kirja oli ensisijaisesti ammattilaisille tarkoitettu, ja silti oli riittävästi uutta asiaa myös tällaiselle perehtyneelle harrastelijalle, joka on lukenut aika paljon meikkioppaita. :)

      Olen samaa mieltä, että Make Up Bible on tosi hyvä perusteos, erityisesti harrastelijoille ja meikkausta aloittavalle. Itse en kyllä löytänyt siitä ihan niin paljon uutta kuin tästä Meikkaus-kirjasta, joten sikäli tämä oli omiin tarpeisiini vielä parempi. :)

      Poista
  5. Itse olen tainnut selailla tuota kirjasta kaupassa. Olisi kyllä mukava jos sen saisi lainaan jostain, en ihan viitsi ostaa jos se ei olekaan itselle mieluinen (etenkin kun hinta on hieman tyyriimpi, kun kuitenkin oppimateriaalina käytetään). Ainoa meikkikirja jonka olen lukenut on se Sarkiman Make Up Bible jota oli kyllä mukava lueskella. :)
    Eikös meikkauskursseja järjestetä välillä meille "amatöörimeikkaajillekin", sellaisia muutaman tunnin kestäviä? Tuli vain mieleen kun sanoit että pitäisi varmaan mennä meikkauskouluun harjoittelemaan silmämeikin tekoa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin katselin kirjaa ensin Akateemisessa kirjakaupassa, mutta se oli sen verran kallis, että päätin lainata sen kirjastosta, kun sitä yllätyksekseni sieltä hyvin sai. Varmaan juuri siksi että se on oppikirja. Nyt kuitenkin harkitsen kirjan ostamista myös omaksi, jotta voisin aina palata tarkistamaan ohjeita sieltä, kun niin helposti taas uraudun johonkin omiin virheisiini. :) Minulla on kyllä hyllyssä paljon turhempiakin meikkioppaita kuin tämä, joten luulen että tämä Meikkaus-kirja olisi paljon tärkeämpää omistaa itse kuin jotkut niistä. :)

      Mutta suosittelen, että teet samalla tavalla kuin minä, eli lainaat ensin kirjastosta ja sitten tarvittaessa ostat omaksi. Jos pidit Make Up Biblesta, luulen että tykkäät tästäkin. Hyvin paljon samanlaisia perusohjeita, mutta tämä Meikkaus-kirja menee joissakin ohjeissa paljon pidemmällekin, ja toisaalta sellaisia yleisiä lookkikuvia on paljon vähemmän. Ja tosiaan värioppi osuus on aivan super, jos siihen ei ole aiemmin kovasti perehtynyt. :)

      Olen kyllä ollutkin joissakin sellaisissa muutaman tunnin meikkausopastuksissa. Kolme kertaa on ollut sellaista perusteellista yksityisopetustakin, mutta jotenkin tuntuu että se muutaman tunnin selostus ja harjoittelu ei minulle riitä. Make Up For Ever järjestää parin päivän meikkauskursseja, joissa opetellaan meikkaamaan itseä (eikä muita niin kuin meikkauskouluissa yleensä) taitoa esim. työssään tarvitseville esiintymisen ammattilaisille ym. Nimenomaan jollekin sellaiselle kurssille haluaisin mennä, vaikka minulle tämä on ihan vain pelkkä harrastus. Uskottava kai se nyt on, että meikkaamaan ei opi kuin harjoittelemalla. :)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! :)