keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Lypsyl ja Korres -huulirasvat




Tässä meillä on nyt erinomainen tuote! Ruotsalainen Lypsyl - THE huulirasva.

Lypsyl sisältää kosteuttavaa kookosöljyä, hoitavaa ja suojaavaa shea-voita, pehmentäviä ja parantavia A ja E -vitamiineja sekä syväkosteuttavaa mehiläisvahaa.

Ostin oman Lypsylini ennen joulua Kicksistä. Olin oikeastaan hakemassa sieltä Korresin uusia Mandarin Lip Butter Stick -huulivoiteita, koska niissä on sheavoita, joka on tosi tehokas kosteuttaja, ja ennen kaikkea koska ne ovat puikkomuodossa. En tykkää yhtään kaivella huulirasvaa purkista, joten puikkous on minulle melkein tärkein ominaisuus huulirasvassa.

Korresit eivät olleet kuitenkaan vielä tulleet Kickseihin, joten minun piti löytää korvaava tuote. Halusin mieluiten sheavoita sisältävän huulivoiteen, joten Kicksin myyjä suositteli minulle tätä noin 5 euron hintaista Lypsyliä.

Lypsylissä on nimittäin mehiläisvahaa, joten myyjän mukaan se ei aiheuta sitä tyypillistä huulirasvakierrettä, jossa huulirasvaa laittaa ensin kerran, se auttaa hetkeksi ja kohta on taas laitettava lisää, koska huulet ovat entistä kuivemmat.

Vähän niin kuin ihana kotirouva Maria Montazami siinä Svenska Hollywoodfruar -ohjelmassa, jossa hän paljasti huulipuna-addiktionsa ja kertoi ostavansa aina 15 huulipunaa kerralla ja lisäävänsä huulipunaa noin 30 kertaa päivässä, 3-4 kertaa tunnissa. Läppstift, vet ni. Maria Montazamin huulipunasta on muuten tullut oikein käsite, tietty nuden sävy tunnetaan jo Maria Montazamina.  

Lypsyliä riittää, että laittaa 1-2 krt päivässä, ja se pitää huulet todella tehokkaasti kosteutettuna. Siinä on lisäksi minttua, joka kihelmöi ja viilentää huulia ihanasti.

Lypsyl on siis kaikin tavoin täydellinen huulirasva, ulkonäköään lukuun ottamatta. Toivoisin nimittäin, että Lypsyl olisi vähän vetävämmän ja sähäkämmän näköinen (ja miksei samalla nimenkin voisi muuttaa!). Vaikka pinkki pakkaus tai vähän timantteja à la Too Faced Glamour Gloss, and we would be talking. Pimp my huulirasva!

Suunnittelin jo, että voisin niin sanotusti tuotteistaa mahtavan Lypsylin jollakin näyttävällä karkkivärisellä kuorrutuksella, kun tuotteessa itsessään ei ole kerran muuten mitään vikaa, ja valloittaa sillä maailman. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että Lypsyliä myydään jo ympäri maailmaa, mutta ulkonäkö on vaan silti niin tylsä ja suorastaan ruma. Minua melkein hävettää kaivaa sitä julkisesti esiin.

Pienenä viehättävänä yksityiskohtana voin vielä kertoa, että tuo vipu, jolla huulirasvaa liikutetaan eteenpäin putkilossa, on mehiläisen muotoinen ja likaisen keltainen. Hei, siis oikeasti!

No, nyt kävi sitten kuitenkin niin, että ahkeran päivittäisen käytön tuloksena Lypsylini otti ja loppui. Ja kuulkaas, eihän Kicksissä sitten enää myytykään Lypsyliä! Ehkä hekin olivat vetäneet johtopäätöksensä tuotteen ulkonäöstä, sillä eihän se oikein heidän nuorehkolle kohderyhmälleen kovin bling-bling ole.  






Ja oh, the irony of life, nyt jouduinkin ostamaan Kicksistä sen Korresin Mandarin Lip Butter Stickin. Tosin värilliset ja suojakertoimelliset Mandarin Lip Butter Stickit olivat jo loppu, mutta tällaisen tavallisen sain. Sen hinta oli 8,90 euroa, mutta minulla oli Kicksiin - 20 %:n alennusseteli, joten maksoin siitä 7,10 euroa.  

Korres Mandarin Lip Buttereissa mainitaan ensin, mitä ne eivät sisällä eli: parabeeneja, mineraaliöljyä, silikonia ym. ikäviä aineita. Sitten kerrotaan mitä ne sisältävät eli: hoitavaa ja ravitsevaa sheavoita ja sunflower waxia sekä kuivia huulia korjaavaa mandariiniöljyä (hence the name). Lisäksi myyjä tarkasti vielä pyynnöstäni, että Korres sisältää myös mehiläisvahaa, joka ehkäisee sitä Maria Montazami kierrettä. 






Korres tuoksuu kivasti vaniljalle ja Lypsyl mintulle. Korres tuntuu vain pehmentävältä ja kosteuttavalta huulilla, ja siitä puuttuu se Lypsylin raikastava ja piristävä kihelmöinti. 

Korres on puikossa Lypsyliä kovempaa, joka puolestaan levittyi pehmeästi ja nätisti. Lypsylin kosteutusteho oli minusta parempi. Korresin vaikutus ei kestä yhtä kauan.

Kaipaan siis ihanaa Lypsyliäni sen tympeästä ulkomuodosta huolimatta. Se oli sentään hyvä ja luotettava kaveri, mikä on huulirasvalle kuitenkin tärkeämpää!

Onneksi löysin ruotsalaisen nettikaupan, jossa Lypsyliä myydään hintaan 49 kruunua eli 5,50 euroa. Siellä minulle selvisi, että Lypsyliä on olemassa Originalin lisäksi myös Honey Berry (honungsbär) -maku, joka taitaa olla suomeksi mesimarja. Postikuljenkin kanssa (89 kruunua eli 10 euroa) Lypsylit tulevat nettikaupasta suurin piirtein samanhintaiseksi kuin Korresit Kicksistä, joten taidan tilata jatkossa huulirasvani sieltä.   

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Vielä lisää uusista voidemais-puuterisista luomiväreistä

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää ihanat naiset! Ollaan iloisia, että meillä on niin hyvä tilanne, että voidaan vaikka hömpöttää näitä ihania kosmetiikkajuttuja niin paljon kuin halutaan!

Ja varoitus: nyt sitä juttua sitten taas seuraakin aika paljon.

Esittelin viikonloppuna teille L’Orealin uusia voidemais-puuterisia Color Infaillible -luomivärejä ja vertailin niitä Lancomen vastaaviin Ombre Magnetique -luomiväreihin.

Minullahan on Lorkun Color Infaillibleista vaaleanpunainen Forever Pink, vihreä Permanent Khaki ja ruskea Endless Chocolate.

Pohdiskelin aiemmin, että mitäköhän eroa loppujen lopuksi on Lorkun violetilla Color Infaillible Purple Obsessionilla ja Lancomen liilalla Ombre Magnetique Ultra-Lavandella. Ja että jos tällaisen violetin luomivärin haluaa, niin kannattaisikohan mieluummin ostaa kaksikolmasosaa halvempi Purple Obsession (10,90 e) kuin Ultra-Lavande (35 e).  

Mua muuten huvittaa itseänikin aina nämä mun vakavat kosmetiikkapohdinnat ja vertailut: ”maailmanrauha, budjettiesitys, tulosohjaus, kaupasta maitoa, Lancomen luomivärit, budjettiesitys…” kulkee mun ajatusten virta.








Ilmeisesti olen kuitenkin itse paras uhri omalle mainostamiselleni, sillä pohdintojeni tuloksena ostin myös Lorkun violetin Color Infaillible Purple Obsessionin (kuvassa oikealla).

Ostosmatkallani jouduin jonottelemaan Stockkalla L’Orealin tiskillä, kun eräs vanhempi rouva maksoi ostostaan. Silloin havaitsin hyllyssä myös viime kevään 2010 Color Appeal Chrome Intensity -kokoelmasta purppuranvärisen luomivärin, jonka nimi on myös Purple Obsession, joten otin myös sen (kuvassa vasemmalla).

Color Appeal Chrome Shinen Purple Obsessionin hinta oli 10,20 euroa. Huomasin myöhemmin, että Sokokselta olisi kyllä saanut sen 50 senttiä halvemmalla eli 9,70 euroa, mutta ei kai se aina ole niin tarkkaa.

Stockkan myyjän mukaan nämä kaksi Purple Obsessionia sopivat myös hyvin yhteen, joten sikälikin onnistunut ostos.








Minulla on Lorkun Chrome Intensity -kokoelmasta jo ennestään sininen Blue Jean. Nyt sitten sain sille kaveriksi upeanvärisen Purple Obsessionin. Chrome Intensity -kokoelman suosituin luomiväri oli muuten varmaan turkoosi Aquadisiac. Sen lisäksi kokoelmassa ilmestyi myös ruskea Cacao Mania.   








Color Infailliblen Purple Obsession on myös upea. Color Infailliblejen purkkiin kuuluu muuten tuo musta välikansi, joka auttaa pitämään luomivärin kosteana. Jos kokeilette testereitä kaupoissa, huomaatte, että ne ovat jo vähän kuivahtaneet.

Ilmeisesti Purple Obsession on ollut näistä Color Infaillibleista suosituin, sillä Helsingin Sokokseltahan se jo olikin loppu, ja Stockkallakin olivat joutuneet jo kertaalleen täydentämään varastojaan. Kickseissä muuten Color Infaillibleja ei ollut vielä ollenkaan myynnissä.





Tässä vielä pilvisen päivän swatch Purple Obsessionista. Sen voimakas violetti väri ei oikein pääse siinä esiin, mutta se on kyllä upea!






Ehkä jos hankkisin vain yhden näitä Color Infaillibleja, ottaisin violetin Purple Obsessionin.

Vihreä Permanent Khaki on myös hieno, mutta se on vähän erikoisempi väri, joten voi olla käytössä hankalampi.

Vaaleanpunainen Forever Pink on purkissa hieno, mutta ei niin ihmeellinen silmissä. Osa sen hohdosta ainakin minulla katoaa, kun se levittää luomille.

Ja ruskea Endless Chocolate voisi olla vielä metallisempi ja kiiltävämpi. Nyt se muistuttaa aika paljon jo tavallista puuterista luomiväriä. Sinistä All Night Blueta minulla ei ole, mutta kuvittelisin sen olevan tällaisella koostumuksella aika hieno.


Ajattelin, että Lorkun violetti Color Infaillible Purple Obsession olisi edes hyvä korvike sille, jos en löydä enää mistään Lancomen syksyn 2010 French Coquettes -kokoelmassa ilmestynyttä viininpunaista Cherry Chérie Ombre Magnetique -luomiväriä.

Here’s the deal nimittäin Lancomen Ombre Magnetiqueiden suhteen. Stockkan Lancomen edustaja kertoi minulle, että Suomeen ei koskaan edes tullutkaan viime syksyn French Coquettes -kokoelman luomivärejä. Jonnekin muualle maailmaan niitä saatiin sen sijaan toimitettua, mutta myöhässä.

Lancomen Ultra Lavande kevätkokoelmaan 2011 kuuluu periaatteessa kolme voidemais-puuterista Ombre Magnetique -luomiväriä, mutta Suomeen niistä on tullut myyntiin vain kultainen Disco Gold ja liila Ultra-Lavande. Eli hopeista Disco Silveria saa siis vain ulkomailta.

Lancomen ulkomaiden nettikaupoista, joissa mm. Cherry Chérieta on myynnissä, ei voi tilata Suomeen. Suomessa ei ole Lancomen nettikauppaa. Eli voi surku, olemme ilmeisesti Lancomen suhteen joku kehitysmaa. Oh what a tragedy (Quelle tragédie!)!

Mutta sitten ne hyvät uutiset. Haaveeni viininpunaisesta Cherry Chériesta liikkuvalla luomella tummin varjostuksin voi olla turha, sillä Lancomen Ombre Magnetiqueiden päälle eivät tahdo ilmeisesti tarttua oikein minkäänlaiset varjostukset. Kuulemma jopa rajauskynän kanssa voi olla ongelmia.

Pääsin kokeilemaan Ombre Magnetique Ultra-Lavandea. Siinä oli upea hohde ja kiilto ja se oli hyvin metallisen tuntuinen. Selvästi vaaleampi, kirkkaampi ja kimaltavampi kuin L’Oreal Color Infaillible Purple Obsession. Ultra-Lavanden väri oli jopa niin kirkas liila, että vähän ihmettelen sen kohderyhmää. Lancomen hinnoilla välttämättä ihan nuorimmilla diskossa kävijöillä ei ole varaa ostaa Lancomen Ombre Magnetiqueita, ja jotenkin minun on vähän vaikea kuvitella kovin montaa täti-ikäistä silmissään kirkkaan liilat tai kultaiset Ombre Magnetiquet.

Lancomen taiteellinen johtaja Aaron de Mey on ennenkin tehnyt rohkeita ratkaisuja, kuten syksyn 2009 kokoelma Declaring Indigo, jossa yhdistettiin likaista kultaa ja sähkönsinistä. Not for the faint hearted (ne pas être pour les coeurs sensible), non, mutta ehdottomasti luovaa ja kiinnostavaa!  

Onneksi sain kuitenkin hyvän vinkin Lancomen myyjältä. Kuulemma Giorgio Armanin Eyes To Kill -luomivärit ovat hyvin samantyyppisiä kuin Lancomen Ombre Magnetiquet. Niiden pitäisi myös sulautua paremmin puuterimaisiin luomiväreihinkin kuin OM:ien. Taas hyötyä siitä, että Giorgio Armani Cosmetics kuuluu ilmeisesti samaan L’Oreal -konserniin Lancomen kanssa, kun myyjätkin voivat sitten vapaasti suositella sitä ja tuntevat myös sen tuotteet. Ja Stockkan ja Sokoksen kosmetiikkaosastojen hyviä puolia on yleensäkin se, että jos kaipaamaasi tuotetta ei löydy yhden merkin tiskiltä, myyjät voivat puhtaalla omallatunnolla neuvoa seuraavalle.  

Giorgio Armanin voidemais-puuterisia Eyes to Kill -luomivärejä ilmestyi ensin joulun 2010 Holiday -kokoelmassa kolme: Black, Copper/Black Grey and Silver/Black Grey. Nyt kevääksi värejä on tullut lisää, ja olin aivan ihastuksissani kun myyjä esitteli minulle niitä.

Kokoelmaan kuuluu mm. samantyyppinen tumma viininpunainen luomiväri kuin Lancomen Cherry Chérie, ihana vähän vaaleaan liilaan menevä hohtava vaaleanpunainen ja kaunis vähän vaaleanpunainen shamppanjan väri. Oi, kuinka ihania ne olisivatkaan yhdessä!

Eyes to Kill -luomivärien koostumus vaikutti pehmeän silkkiseltä ja hohtavalta. Värit olivat voimakkaita ja intensiivisiä, eli ei jää taatusti pigmentissä puuttumaan. Mutta hintaa olikin sitten 38 euroa kappaleelta, joten sen vuoksi olen päättänyt nyt ottaa aikalisän näiden voidemais-puuteristen luomivärien kanssa. Aion miettiä kunnolla, mitä oikeastaan tarvitsen ja mille minulla on varmasti käyttöä, ja sitten vasta mahdollisesti hankkia ne.

Olen vain nyt niin todella innostunut tästä uudesta, hohtavasta ja voimakkaasta luomivärikoostumuksesta. Se on jotakin mitä ei ole ennen nähty!

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Too Faced Pillow Talk -huulikiilto

Too Faced Cosmetics on ihana amerikkalainen meikkimerkki. Se on hyvin glamour. Hollywoodia, hattaroita ja vaahtokarkkeja koko rahalla, sekä ulkopuolelta että sisältä.

Too Facedin tunnuslausekin on " Why be pretty when you can be gorgeous?"!

Too Facedin kuuluisimpia tuotteita ovat aurinkopuuterit Snow Bunny, Sun Bunny etc. pupuset, Shadow Insurance -silmämeikinpohjustaja sekä upeat luomiväripaletit. Mutta kaikki muutkin kokeilemani Too Faced tuotteet ovat olleet laadukkaita ja ihania. 

Valitettavasti Too Facedia ei myydä Suomessa. Aiemmin sitä sai vielä Tukholman Åhlensilta, mutta nyt se on lopetettu sieltäkin, joten ainoa vaihtoehto on tilailla tuotteita netistä.

Haalin tammikuussa Tukholman Åhlensilta alennusmyynnistä muutamia Too Facedin luomivärejä: vaaleanpuna-ruskean Poodle Puffin ja viininpunaisen Temper Temperin. Järkytyin kuitenkin niin paljon siitä, että kaikki Too Faced söpöläiset oli radikaalisti siirretty Åhlensilla sotkuisiin - 30 %:n alennuslaareihin, että unohdin ihan kokonaan etsiä Too Faced Glamour Gloss -huulikiiltoa Pillow Talk, jota mm. Girly Ritualsin Tahma on hehkuttanut.









Mutta ei hätää. Suomeen palattuani löysin Pillow Talkin Asoksen nettikaupasta vieläpä alennuksella hintaan 8,20 puntaa eli noin 10 euroa. Oikea hinta olisi ollut 14 puntaa eli 16,30 euroa. Koska Asoksella ei ole postikulujakaan, sanoisin että Pillow Talk lähti suurin piirtein niin halvalla, kuin mitä sitä nyt ylipäänsä mistään voisi saada.

Missään tietämässäni nettikaupassa ei ole täysin kattava valikoima Too Facedeja, mutta kyllä niitä löytyy, kun vaan etsiskelee.







Too Faced kuvailee Glamour Glosseja näin:

A super shine lip gloss collection with a natural plumping and cooling action. Twelve richly pigmented shades offer a chic range of choices for todays glam girl.


Glamour Glosseilla on myös hauskoja nimiä kuten Too Facedin tuotteilla yleinsäkin kuten Barely Legal, Plush ja Champagne Room.

Pillow Talkin väri on Too Facedin mielestä ”mauve shimmer”. Minusta se on kuitenkin aika vaaleanruskea, tavallaan rich nude, eli ei kuitenkaan mikään väritön.









Sitten se tuhannen taalan kysymys, eli kannattaako huulikiillosta maksaa 10 euroa tai enemmänkin, kun oikein hyviä mm. Lumenen Natural Code huulikiiltoja saa kaksi tai joskus tarjouksesta kolmekin sillä hinnalla?

No, onhan Too Faced Glamour Gloss kuitenkin something else. Se on ihanan toffeemainen, paksu ja kermainen huulille levitettäessä. Kuitenkaan se ei tahmaa, ja pysyy hyvin huulilla. Mitään huulia pullistavaa vaikutusta en ole huomannut, mutta se kihelmöi kyllä kivasti huulilla. Erittäin ylellisen ja kosteuttavan tuntuinen huulikiilto. Laatutavaraa.

Ja kyllä kuulkaa arjessa pitää olla joskus sen verran luksusta, että kaivaa ihanan timanteilla koristellun Pillow Talkin esiin - vaikka jonakin tylsän asiallisena maanantaipäivänä - ja hemmottelee vähän itseään!  

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

L'Oreal Color Infaillible -luomivärien swatchit sekä Cherry Chérie -etsintäkuulutus!

Swatchasin teille vielä eilen esittelemäni L'Oreal Color Infaillible -luomivärit.






Eli minulla on Lorkun uusista Color Infaillible -luomiväreistä vaaleanpunainen 4 Forever Pink, vihreä 9 Permanent Khaki ja ruskea 12 Endless Chocolate.






Ja kunnon blondina tietysti swatchasin nämä juuri toisinpäin, eli vasemmalla Endless Chocolate, keskellä Permanent Khaki ja oikealla Forever Pink.

Swatchasin samaan aikaan myös yhden tavallisen luomiväripaletin, ja vasta siinä huomasin, kuinka paljon pigmenttiä näissä Color Infaillibleissa oikein on. Näissä ei ole nyt alla mitään pohjustusta, ja silti värin hohto on todella voimakas.

En ole muutenkaan oikein aiemmin ymmärtänyt tätä swatchaamisen merkitystä, mutta nyt kun siinä tuhersin, niin huomasin kuinka paljastavaa se on. Todella huomaa, missä luomivärissä on pigmenttiä ja missä ei, kun niitä vetelee raitoina vierekkäin.






Tässä vielä samat swatchit auringonvalossa. Metallinen kiilto on kyllä todella hieno!


Harmi vain, että nyt tässä kävi niin, että näiden Lorkun Color Infailliblejen myötä kiinnostuin uudelleen myös niistä Lancomen vastaavista Ombre Magnetiqueista. Luulen, että näiden voidemais-puuterimaisten luomivärien idea on pitkälti sama, mutta Lancomeissa on varmaan enemmän kimallusta ja tietysti aivan eri värit.

Lancomen viime syksyn 2010 French Coquettes -kokoelmaan kuului kolme Ombre Magnetique -luomiväriä: hopeinen Urban Silver, viininpunainen Cherry Chérie ja musta Black Macadam.

Inspired by minerals and their infinite nuances of iridescent light, Ombre Magnétique is the new generation of ultra sparkling eye shadows. It opens a new horizon of light-catching colors and twinkling effects. The innovative texture is extremely long-wearing due to the type of polymers used. It is also easy to apply and doesn’t crease. The amount of mother-of-pearl makes the colors more intense than ever.

Tämän kevään 2011 Ultra Lavande -kokoelmaan kuuluu myös kolme Ombre Magnetiqueta: taas hopeinen Disco Silver, kultainen Disco Gold ja liila Ultra-Lavande.

Abban Dancing Queen, remember. 

Aaron De Mey has been inspired by the stting of Chez Régine's in Paris, a famous night club and raised to a Disco Temple known for its walls, covered with silver and gold mirrors. Ombre Magnétique is a true light catcher: your eyes twinkle like the the facets of a disco ball. You can play with these cold and warm shades, for infinite ways to highlight your gaze.

The fusion between this innovative sprakling eye-shadow and the disco lights is ultra glamourous and captivating.



Mielenkiintoista olisi tietää, että kuinka paljon Lancomen liila Ultra-Lavande Ombre Magnetique ja L'Orealin violetti Purple Obsession Color Infaillible lopulta poikkeavat toisistaan. Vertailevaa tutkimusta: Ultra-Lavande tässä linkissä ja Purple Obsession tässä. Ehkä Ultra-Lavande on vähän vaaleampi, kirkkaampi ja kimaltavampi.

Ja näistähän Lorkku lähtee noin kolmasosahintaan siitä mitä Lancome. Eli L'Oreal Color Infailliblet maksavat 10,90 euroa, kun taas Lancomen Ombre Magnetiqueiden hinta on noin 35 euroa. Eli kannattanee vähän katsoa, kuinka paljon siitä glitteristä ja kimalluksesta on lopulta valmis maksamaan.

Sitten vielä samanlaisille meikkiharrastajille kuin minä pienenä detaljina tiedoksi, että myös Lorkun kevään 2010 Chrome Intensity -kokoelman purppuranvärinen luomiväri oli nimeltään Purple Obsession. Ainakin Helsingin keskustan Sokoksella näkyi niitä vielä hyllyssä ja samoin Sokoksen verkkokaupasta niitä vielä saa, jos on jäänyt viime keväältä kaduttamaan (itse olen vähän kahden vaiheilla, saman kokoelman sininen Blue Jean minulta jo löytyy). 


Ja tästä kaikesta luomivärihössötyksestänihän seurasi sitten lopulta se, että olen nyt onnistunut kehittämään lyhyessä ajassa lievän pakkomielteen Lancomen viime syksyn French Coquettes -kokoelmaan kuuluneesta upeasta kirsikanvärisestä Cherry Chérie Ombre Magnetiquesta. Viininpunaisen-violetit värit nyt vain sopivat vihreille silmilleni ehdottomasti parhaiten. Ajatelkaa nyt, kuinka upea ja elegantti aavistuksen hopeisena kimaltava viininpunainen Cherry Chérie olisi koko liikkuvalle luomelle levitettynä, terästettynä mustin tai tummanruskein varjostuksin ja rajauksin. Oh là là...

Cherry Chérieta myydään kyllä vielä mm. Lancomen omissa nettikaupoissa maailmalla, mutta kaikissa niissä on varmaan kilpailusyistä rajoitteena, että eivät toimita kuin omaan maahansa. Ja Suomessahan ei tällaista nettikauppaa ole - ei tietenkään.

Silloin kuin French Coquettes viime syksynä ilmestyi, kokoelman luomivärit oli toistaiseksi peruutettu kaikkialta valmistusongelmien takia, ja ne vähintään myöhästyivät. Ilmeisesti ne on ainakin muualla maailmassa saatu kauppoihin sen jälkeen, mutta mitenköhän Suomessa?

Yleensä onnistun aina kaivamaan etsimäni esiin jostakin maailman kolkasta, mutta nyt kysyn apua myös teiltä hyvät ystävät: onko teillä mitään tietoa ihanasta Cherry Chériesta?