keskiviikko 31. elokuuta 2011

Kutsu Kauneuteen -tapahtuma Sokoksella

Kuten toivottavasti jo tiedättekin, Sokoksella on parhaillaan käynnissä taas ihana Kutsu Kauneuteen (vai Kauneus Kutsuu, kummin päin se meneekään) -tapahtuma. Se on tällä viikolla mm. täällä pääkaupunkiseudulla, ja ensi viikolla 5.-11.9.2011 esim. Turussa, Porissa, Kouvolassa ja Kokkolassa.






Kutsu Kauneuteen -tapahtuman aikana Sokoksella esitellään kosmetiikan uutuustuotteita. Koko viikon on erilaisia tarjouksia kosmetiikkatuotteista, tuote-esittelyjä ja muuta kivaa.

Sain taas Helsingin Sokokselta kutsun myös kauneusiltoihin. Maanantaina 29.8.2011 oli Lancome-ilta ja tiistaina 30.8. Dior. Samoina päivinä oli myös merkkien omat esittelypäivät tavaratalossa. Tänään keskiviikkona 31.8. on ollut Sensai-päivä, huomenna torstaina 1.9. on Biotherm ja perjantaina 2.9. Clinique. Viikonloppu on omistettu Lumenelle. Merkkien omina päivinä on myös erikoistarjouksia ja tuote-esittelyitä näiltä merkeiltä.

Ihanaa kun Sokos järjestää aina tämän tapahtuman, kiitos siitä! Mielestäni se vielä paranee aina kerta kerralta, eli aina on enemmän tarjouksia, tuotteita esittelyssä ja muuta kiinnostavaa oheisohjelmaa.

Ilmoittautuessani kauneusiltaan Dior oli jo täynnä, mutta ilokseni pääsin taas Lancomeen. Olin siellä jo viime keväänä, kun esiteltiin Lancomen kevään 2011 lilaa Ultra Lavande -kokoelmaa.

Menimme Lancome-iltaan yhdessä Tyttö ilman helmikorvakorua -blogin ihanaisen Sonian kanssa. Sonia oli muuten meikannutkin sattumalta Lancomella. Sonialla oli kaunis vaalean liilahtava silmämeikki, joka oli tehty jollakin Lancomen vanhalla luomiväripaletilla, ehkäpä tällä Color Focus Palette 312 L'amante du matinilla (kuva Sonialta)?

Kauneusillan kaava oli aivan sama kuin keväälläkin, eli ravintola Loisteen tyylikkäässä yksityistilassa ravintola Kaarteessa Helsingin kattojen yllä lasillinen viiniä ja pientä syötävää, ja sitten nauttimaan tuote-esittelyistä.  

Meikkaajina olivat tällä kertaa meikkitaiteilija Outi Broux ja Liv-kanavaltakin tuttu Mariela Sarkima. Meikkauksen kohteet oli poimittu yleisön joukosta, viimeksihän siellä oli malleina upea Nina Herala ja Lancomen vakioasiakasrouva.

Tällä kertaa aloitettiin kokonaan ilman meikkiä, kun viimeksi malleille oli tehty jo aika pitkälle pohjat ja alustava meikki. Parempi minusta näin päin!

Nuorempaa naista meikkasi Outi Broux Lancomen tämän syksyn 29 St Honoré -kokoelmalla ja vanhempaa Mariela Sarkima uudella Doll Eyes -kokoelmalla. Ihan hauskaa, että roolit oli käännetty, eli aikuisemmalle naiselle nuorempi meikkaaja ja nuoremmille suunnattu kokoelma ja toisinpäin.

Varsinaiset tuote-esittelyt kohdistuivat enemmän ihonhoitotuotteisiin, eli erityisesti Visionnaire-seerumiin ja Rénergie-voiteisiin. Viime vuonna teemana oli Genifique-tiiviste, ja joku yleisöstä kysyikin ihan aiheellisesti, että mitä eroa oikein on Visionnairella ja Genifiquella. Ihan eri tarkoitus, sen ymmärsin, mutta tarkemmat yksityiskohdat jäivät minulle vähän epäselväksi. Kummatkin lupaavat kyllä omalla tavallaan tehdä ihoa nuoremman näköiseksi.

Oikein kiinnostavaa, jos tuotteilla saisi näkyvää eroa ihossa aikaan. Genifiqueta olen testannut, mutta en huomannut silloin mitään suurta parannusta ihossani.

Lancomen uusia meikkikokoelmia olisi voinut mielestäni esitellä kauneusillassa vieläkin enemmän, sillä ne olisivat kiinnostaneet minua kovasti. Asiakaskunta oli kuitenkin suurimmaksi osaksi vähän iäkkäämpiä tätejä, ja olimme Sonian kanssa lähes ainoita nuorempia, joten sikäli ihonhoitotuotteiden painottumisen esittelyssä ymmärtää.






Olisin kuitenkin toivonut, että esimerkiksi 29 St Honoré ja Doll Eyes -kokoelmien kaikki tuotteet olisi lyhyesti esitelty. Se kävi kuitenkin selväksi, että 29 St Honoré -kokoelman tähti on kauniin kimaltava poskipuna Maison Lancome, jossa on puuterisen pinnan päällä kohokuvana, no se Maison Lancome eli Lancomen pääkonttori 29 Rue du Faubourg St Honorélla ja Eiffel-torni.

Lisäksi kokoelmaan kuuluu ainakin ns. kulmakarvapaletti Les Oeillades Eye Palette Blondette Fatale, jossa on kaksi ruskeaa sävyä erityisesti kulmakarvoille ja kaksi muuta luomivärisävyä.

Le French Touch Absolu -huulipunia on kolme: Rouge 29, 102 Rouge Saint Honoré ja 104 Rouge Faubourg, kaikki erisävyisiä kirkkaita punaisia. 


29 St Honoré on hyvin klassinen look. Mustat rajaukset, ruskeasävyiset luomivärit, kirkas punainen huulipuna sekä punaiset tai mustat kynnet kohtalokkaaseen 1930- ja 1940 luvun tyyliin. C'est French, c'est chic, c'est Lancome!

Pidän kokoelmasta kovasti, sillä olen vuosikausia meikannut aina vain samalla kaavalla, eli pääpaino silmissä ja luomiväreissä. Nyt kesän aikana innostuin kirkkaista huulipunista, ja olen koittanut välillä kääntää rutiiniani toisin päin, eli pääpainoa huuliin. Nyt siis Lancomen taiteellinen johtaja Aaron de Mey, joka on suunnitellut 29 St Honoré -kokoelman suosittaa myös tätä, ja minä aion tarttua tilaisuuteen.

Lancome Doll Eyesista kehuttiin tietysti uutta Hypnose Doll Eyes -ripsiväriä ja erityisesti sen harjaa, jolla pitäisi päästä käsiksi niihin pienimpiin ja hennoimpiin reunaripsiinkin. Aion kyllä ehdottomasti testata tuon Doll Eyes -ripsarin, kunhan saan ensin vanhat ripsivärivarastoni kulutettua loppuun.

Lisäksi Mariela Sarkima mainitsi Doll Eyesista, että kaksi kokoelman luomiväripaleteista sopii erityisen hyvin suomalaisille ja kaikenvärisille silmille. Mielestäni ne olivat ruskea Baby Nu ja liilahtava Baby Glam, jotka näkyvätkin sattumalta juuri alla olevassa kuvassa.







Mariela Sarkima oli itse meikannut Lancome Doll Eyes -paletilla Baby Pop, jossa on turkoosin sinertäviä sävyjä.

Lancome Hypnose Doll Eyes -ripsivärin harja on myös kuvattu Mariela Sarkiman uuteen meikkikirjaan Make Up Bible, joka julkaistiin myös maanantaina. Se on myynnissä yksinoikeudella Sokoksissa ja Emotioneissa Kutsu Kauneuteen -tapahtuman ajan, ja tulee sen jälkeen ymmärtääkseni myös tavallisiin kirjakauppoihin.

Sonia oli päättänyt jo etukäteen, että hän ostaa ko. meikkiraamatun. Minä olin epäilevämpi, sillä minulla on mielestäni jo kaksi aika hyvää englanninkielistä meikkikirjaa, Robert Jonesin Makeup Makeovers ja Kevyn Aucoinin Making Faces.






Makeup Makeovers on enemmän perusteos ja Making Facesissa on sitten värikkäitä ja inspiroivia erikoismeikkejäkin.

Kävin kuitenkin eilen Sokoksella vielä katsomassa Mariela Sarkiman Make Up Biblea, ja kiinnostuin kyllä. Siinä vaikutti olevan hyvin selkeitä kuvia ja ohjeita, niin että tumpelommankin (minun!) pitäisi tajuta. Sain 30 euron hintaisesta kirjasta vielä -15 % alennusta Sokoksen alennussetelillä, joten it was a deal.






Sonia sai kirjaansa omistuskirjoituksen Mariela Sarkimalta, koska oli oikeaan aikaan sitä ostamassa. Minä jäin ilman, kun harkitsin näin yön yli. Jos Mariela Sarkima on kuitenkin Kauneusmessuilla meikkailemassa lokakuussa, niin aion pyytää siellä omistuskirjoituksen kirjaani. Nyt kun on kerran tällainen harvinainen tilaisuus, että tekijäkin on suomalainen!

Halusin ostaa lisäksi jotakin minua inspiroivasta, kauniista 29 St Honoré -kokoelmasta. 29 St Honoréhan on siis Maison Lancomen osoite Pariisissa, ja jostakin minä halusin muistaa tämän kokoelman, joka on Lancomelta ikään kuin paluu alkuun, vuoteen 1935 jolloin Lancome on perustettu.

Päädyin yhteen kokoelman huulipunista, sillä luomivärejähän minulla on jo – no, riittävästi. Silti jäin kyllä vielä harkitsemaan tuota kulmakarvapalettiakin, sen verran kivalta se vaikutti.

Huulipunista lämpimimmän punainen numero 102 vaikutti juuri sopivalta minulle, ja lisäksi koostumus tuntui kivan kostealta ja hyvin levittyvältä. Ja kuinkas ollakaan, sen nimi on juuri Rouge Saint-Honoré. Parempaa muistoa kokoelmasta on vaikeampi keksiäkään.

Minulla ei valitettavasti ollut aikaa jäädä shoppailemaan kauneusillan päättymisen jälkeen, vaikka olimme saaneet -15 %:n alennussetelit sille illalle kaikista Lancomen tuotteista. Kutsu Kauneuteen -esitteen mukana tuli kuitenkin taas perinteinen -20 %:n alennuslappunen mistä tahansa kosmetiikkatuotteesta, joten päätin käyttää sen Lancomen huulipunaan.   

Lämpimän punainen 102 Rouge Saint-Honoré oli kuitenkin loppuunmyyty Helsingin keskustan Sokokselta jo heti maanantaina. Ymmärrän sen hyvin, sillä muillakin Lancomen kauneusiltaan osallistuneilla oli varmaankin ollut sama ajatus, että punaista huulipunaahan tarvitsee AINA ja se on helpoin ostos tästä kausilookista.

29 St Honorén huulipunat ovat limited edition, joten lisää ei ole ilmeisesti Helsingin Sokoksellekaan tulossa. Huono puoli näissä limited edition -huulipunissa onkin se, että jos sävyyn tykästyy, sitä ei saa lisää mistään. Mutta silläkin riskillä halusin kokeilla.   

Sain meikkitaitelija Outi Brouxilta vakuutuksen, että lämmin 102 sopisi minulle ”kuin nenä päähän”, joten lähdin metsästämään sitä Hakaniemen Sokokselta. Hakaniemen Sokoksella niitä oli vielä plenty, koska Hakaniemi ei välttämättä ole Lancomen yli 30 euron huulipunien kovimman kysynnän aluetta.    






Huulipunan hinta oli 34 euroa, joten aika paljon kirpaisi, vaikka sainkin siitä alennusta 6 euroa, eli maksoin lopulta 28 euroa. Ehdottomasti kallein huulipunani tähän mennessä!

En kuitenkaan uskaltanut luottaa, että 29 St Honoré olisi välttämättä ilmestynyt vielä Helsinki-Vantaalle, josta lennän nyt syyskuun aikana sekä Kroatiaan että Kööpenhaminaan. Joudun vielä nyt ensimmäisellä kerralla sinne halpalentoterminaalin puolelle, jonka tax freen valikoima on lievästi sanottuna rajoittunut.






Outi Broux mainitsi minulle vielä erikseen, että 29 St Honoré -kokoelman huulipunissa on upea art deco -hylsy. Pidän kovasti art deco -tyylistä, joten odotukseni olivat korkealla, vaikka huulipunan hylsy ei yleensä minulle nyt niin paljon merkitsekään. 

Aluksi Rouge Saint-Honorén hylsy vaikutti minusta aika yksinkertaiselta ja tavalliselta. Mitä enemmän sitä kuitenkin katselin, sitä enemmän aloin sitä arvostaa. Sehän on kuin vanhoissa 1930-luvun huulipunissa voisi kuvitella olevan. Lancomen tyyli ja yhtenäinen linja kestää siis viimeisiin yksityiskohtiin asti. Sinänsä hyvä, sillä vähän minua hirvittää kuinka paljon huulipunaan törsäsinkään.

Lancomen Le French Touch Absolu -huulipunien hylsy on myös selvästi laadukkaampaa materiaalia kuin L’Oreal Color Riche -huulipunien vastaavat kultaiset hylsyt. Lorkku on muovia ja Lancome metallia, siinä on varmaan niiden suurin ero.  






Aluksi vähän epäilevin mielin vertasin Lancome 102 Rouge Saint-Honorén sävyä aiempiin punaisiin huulipuniini eli MAC Russian Rediin (vasemmalla) ja L’Oreal 377 Perfect Rediin (oikealla). Pelkäsin ostaneeni tyhmänä aivan samanvärisen huulipunan kuin minkä jo omistan. On niissä kuitenkin selvästi eroja, eli L’Oreal Perfect Red on selvästi oranssimpi, ja MACn Russian Red taas tummempi matta. Rouge Saint-Honoré menee ehkä aavistuksen kuitenkin kylmään ja koralliin.

Olen tykännyt L’Oreal Perfect Redista jo todella paljon, mutta nainenhan haluaa aina vaihtelua, ja mahdollisesti sen vielä paremman punaisen. Nyt kokeilen vielä Yves Rocherille syksyksi ilmestynyttä kirkkaanpunaista Coleurs Nature -huulipunaa, niin katsotaan sitten että mikä näistä punaisista kaunottarista on paras.

Samasta tehtaastahan Lancome ja L’Oreal varmaankin tulevat, ja valitettavasti myös haju on melkein sama. L’Orealin Color Riche -huulipunathan ”tuoksuvat” voimakkaasti vanhanaikaiselle vahalle ja parfyymille, mikä onkin niiden ainoa huono puoli. Lancomessa tuoksu on onneksi aavistuksen lievempi ja marjamaisempi, mutta silti aika tätimäinen. En tykkää yhtään! MAC on sentään ymmärtänyt tuoksuttaa huulipunansa ihanalla vaniljalla.







Yksi asia mihin kiinnitin lisäksi huomiota oli huulipunien pituus. Lancome Rouge Saint-Honoré  on aika pikkuinen ja lyhyt (hinta n. 35 euroa). L’Oreal Perfect Red on selvästi pidempi (hinta n. 12 euroa) ja MAC Russian Red pisin (hinta n. 17 euroa). En tiedä välittääkö kukaan näistä määrä-hintasuhteista, mutta jonkin verran ne toki kiinnostavat, kun hintaerot ovat kerran noinkin suuret. Laatuerot saattavatkin sitten olla ihan kokonaan toinen juttu.







Tässä vielä swatchit huulipunista varjossa, eli vasemmalta MAC Russian Red, keskellä Lancome 102 Rouge Saint-Honoré ja oikealla L'Oreal 377 Perfect Red.






Ja tässä vielä sama juttu auringonvalossa. MAC Russian Red on selvästi matta, kun taas Rouge Saint-Honoré ja Perfect Red ovat kiiltäviä. Kauniita kyllä kaikki! 

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Syksyiset juhlat ja meikki

Olimme mieheni kanssa pitkästä aikaa kunnon iltapukujuhlissa Helsingin Kalastajatorpalla.

Minulla oli aluksi todellisia vaikeuksia löytää juhliin sopivaa asua. Musta, pitkä ja kapea hame minulla oli jo ennestään ja huikaisevan korkeat mustat korkokengät, mutta yläosa tuotti vaikeuksia. Ehdin jo alkaa stressaamaan asiasta, kun nyt ei ole oikein juhlakausi, ja kaupat ovat pullollaan pelkkiä neuleita ja muita syksyisiä vaatteita.






Lopulta löysin Vilasta uuteen punaiseen hiusväriini täydellisesti sopivan ruosteenpunaisen, kauniisti laskeutuvan silkkimäisen topin. Hintakin oli kivan edullinen, vain 25 euroa.

Juhlista tuli etukäteen tarkat ohjeet siitä, että esimerkiksi iltalaukun on oltava hihnaton. Kyllähän sen tietenkin ymmärtää kun miehilläkin oli pukukoodina frakki, mutta jotenkin minua vähän huvittavat nämä tiukat etikettiohjeet nykyisenä vapauden aikana.

Olisin halunnut punertavan topin pariksi oikeastaan oranssin iltalaukun. Longchampille on tullut uusi Gatsby-kokoelma, jonka oransseja veskoja olen ihaillut ikkunassa Kluuvikadulla aina ohikulkiessani. 


The Gatsby line was designed with a dandy spirit in mind for women with a dual personality, androgynous with a strong character. The Great Gatsby, today and tomorrow! 


Jazz-aikakauden 1920-luvun Gatsby-tyyli olisi kyllä ollut ihana inspiraatio juhliin! Siinä 1970-luvulla kuvatussa Francis Ford Coppolan The Great Gatsby -leffassahan Mia Farrowlla oli vielä vähän punertavat hiuksetkin.

Minulla oli sattumalta ostamani Vilan toppi Longchampilla mukanani, ja sovitellessani eri värejä siihen osoittautuikin, että Gatsby-kokoelman puhtaan oranssin Orangen sijaan toppiin sopi paremmin vähän punertavampi ja ruskeampi Fox-väri.

Kuvassa näkyvä clutchini ei kyllä oikeastaan olekaan varsinainen iltalaukku, vaan sitä myytiin nimellä cosmetic bag. Malli on hyvin yksinkertainen ja nimeltään Veau Foulonné.


The Veau Foulonné line brings together the sensuality of small grained supple leather and shapes that are perpetually renewed. A chic timeless line.


Hintakaan ei ollut mitenkään hirvittävä, 50 euroa, kun laukku on kuitenkin aitoa, laadukasta nahkaa. Ajattelin, että laukun voisi hyvin siirtää juhlien jälkeen myös varsinaiseen meikkilaukkukäyttöönsä jos haluaa. Iltalaukkuja kun ulkoilutan loppujen lopuksi aika harvoin. 

Oransseja laukkuja näkyi tämän syksyn runwaylla monilla merkeillä: Gucci, Loewe ja Bottega Veneta kaikki piristivät syksyisen ruskeita ja vihreitä kankaita oranssilla.






Olen pitänyt ranskalaista Longchampia vähän rouvamaisena merkkinä, mutta viime vuosina se on onnistunut kovasti piristymään ja nuorentumaan. Eikä vähiten huippumalli Kate Mossin suunnittelemien kokoelmien vuoksi, mutta nyt tämä Gatsby linekin on minusta virkistävä tuttavuus.

Aina olen myöskin pitänyt Longchampin hevosteemasta.

Jopa Longchampin paperikassi oli minusta hyvin kiinnostava ja inspiroiva. Se oli tummanvihreä, jossa oli kirkkaammalla, lähes neonvihreällä tuo teksti Longchamp Paris.






Samaa kirkasta vihreää löytyi myös kassin sisältä. Epätavallinen yhdistelmä sammaleisen tummanvihreän kanssa, mutta ehdottoman kiinnostava ja luova!

Ihanaa luksusta oli myös saada uusi laukkuni kiedottuna Longchampin omaan valkoiseen paperiin tyylikkäässä, sinetöidyssä paperikassissa. God is in the details, niin kuin sanotaan!

Mutta tämähän on kuitenkin meikkiblogi, eikä mikään yleinen muotiblogi vaikka aina välillä niillekin suunnille harhailen. Siksi teitä varmaan kiinnostaa enemmän nähdä millainen meikki minulla oli juhlissa.






Onnekkaasti satuin saamaan juuri vähän aikaa sitten All Them Shiny Thingsin Millalta MSCHICn tiilenpunaisen luomivärin Night Fever. Se oli melkein samaa sävyä kuin toppini, joten halusin käyttää meikissä ehdottomasti sitä.

Koska kyseessä oli iltameikki, meikkiä oli vahvennettava Night Feverin lisäksi vielä jollakin toisella värillä. Jouduin tekemään meikin jo aamulla ennen töihin lähtöä, ja minulle tuli vähän kiire, joten nappasin vain lähimmän ruskean luomivärin, joka sattui olemaan MACn Satin Taupe.

Satin Taupe on aika hohtava, joten vähän pelkäsin että miten se käyttäytyisi iltameikissä ja yhdessä huomattavasti matamman Night Feverin kanssa. Eli riittäisikö tummuus ja intensiteetti vai jäisikö se valjuksi.

Ei onneksi tullut ongelmia, eli ihan kivasti sulautui yhteen tämä kaksikko ja meikistä tuli ihan nätti.






Liikkuvalla luomella ja alaluomen sisäosassa siis MSCHIC Night Fever ja banskussa ja ulkonurkassa MAC Satin Taupe.






Koska meikki oli näin sävysävyyn asuni kanssa, kynsilakan halusin vähän eri sävymaailmasta. Ei siis ruosteista ruskeanpunaista, vaan jotakin vähän syvempää ja tummempaa punaista.

Valitsin OPIn upean tummanpunaisen I'm Not Really A Waitress. Siinä on hieno sisäinen valon hehku, jonka vuoksi se sopii hyvin juhlakäyttöön. Siinä toteutui myös tärkein kriteeri, eli ei ollut liian lähellä tuon topin ja clutchin punaista, mutta muuten se ei ehkä ollut ihan optimaalisin valinta, ehkä vähän liikaa kylmällä puolella.

Kynsistäni ette nyt valitettavasti näe kuvaa sillä niissä on nyt jo viikonlopun touhujen jälkeen niin törkeät kärkikulumat, että en vain kehtaa näyttää niitä teille. Kuvasta kuitenkin näkee kynsilakan, clutchin ja topin välisiä sävyeroja.

Korvaukseksi kuitenkin vilautan teille uusinta syksyisen väristä hankintaani eli Clarinsin Colour Quartet for Eyes -luomiväripalettia 40 Forest. Uusi punainen tukkani innostaa minua nyt kaikenlaisiin tällaisiin ostoksiin. Tuli kalliksi tämä vaihdos blondista redheadiksi. 






Forest oli Sokoksella viimeisiä alejäämiä hintaan 20 euroa, kun Clarinsin luomiväripalettien normaalihinta on Suomessa 44,60 euroa. Aiemmin ostin Sokoksen alesta jo Clarinsin pinkki-sini-harmaan So Sublimen hintaan 25,90 euroa, ja nyt loput jäljelle jääneet Clarinsin paletit oli alennettu tuohon 20 euroon. Jäljellä olivat tosin enää vain pastellinen 10 Celestial (löytyy myös minulta) sekä tämä Forest.

Olen tykännyt Clarinsin luomivärien satiinisesta laadusta kovasti, joten vähän mietityttää, että ovatkohan ne poistumassa valikoimista, sillä Sokoksella oli tänä kesänä alessa kaikki kuusi palettia eli 10 Celestial, ruskea 20 Earth, 40 Forest, violetti-harmaa-musta 50 So Chic, 80 So Sublime sekä vaaleanruskea 110 Nudes. Noista myös tuo ruskea 20 Earth vaikuttaisi kiinnostavalta.

Tosiaalta myös Clarinsin loistavia Colour Quench Lip Balm huulikiiltoja on nyt näkynyt paljon aleissa, koska ne uudistuivat hiljattain uusiin pakkauksiin. Joten ehkä näiden luomiväripalettienkin kohdalla on nyt kyse siitä.

Nuo Clarinsin luomiväripaletit ovat mielestäni aika tyylikkäitä, vaikka muuten en merkin pelkistetystä punaisesta linjasta niin tykkääkkään. Mitä enemmän noita luomivärejä katselen, sitä enemmän ihailen niiden yksinkertaista ovaalimaista muotoa ja metalli- ja peiliosia. Tuovat mieleen sen 1920-luvun art decon tai funkkiksen. Yllättävän tyylikkäitä!

Pakko muuten kertoa vielä tähän loppuun, kun juhlissa oli aivan upea yllätysohjelmanumero modernin tanssin ryhmältä. Yhtäkkiä illallispöytiin asettautuneen melko konservatiivisen yleisön keskelle ilmaantui leoparditakkiin ja -hattuun pukeutunut vanhempi rouvashenkilö à la Marlene Dietrich tai Greta Garbo, joka alkoi huokailla mikrofoniin käheällä äänellä ranskalaisella korostuksella.

- "I want to thank all of you for coming here tonight, dear audience. And I want to thank all my lovers. I want to thank my Mom and my Dad, all my sponsors and my guru. Did I already mention, that I want to thank all my lovers; Mikko, Ville, Juhani..." ja miesten nimiä luetellessaan leidi alkoi osoittelemaan yleisöön. Tämä kohtalokas vanhempi rouva osoittautui myöhemmin tanssija Linda Prihaksi, mutta positiivinen shokki ja nauru yleisössä oli jo aikaansaatu. Ihana esitys! 

torstai 25. elokuuta 2011

J'adore Dior!

Ladies,

Nyt jotakin ekstrasuperihanaa viikonlopuksi!

Tämä paita on vilahdellut pari kertaa Sex and the Cityssa eli Sinkkiksessä.

Ensin näyttelijätär Lucy Liu käytti sitä jaksossa Coulda, Woulda, Shoulda, jossa Samantha yritti tilata hänen nimiinsä kuuluisan punaisen Birkin bagin. Lucy Liun paita oli hihaton ja väriltään sininen keltaisella tekstillä.

Carriella oli puolestaan paita mustana valkoisella tekstillä ja numerolla 8 Sex and the City 2 -elokuvassa yhdistettynä liilaan tyllihameeseen.

Paita on ilmeisesti Diorin ready to wear -kokoelmasta A/W 2001. Aitoja paitoja on enää kovin vaikea löytää ja ne maksavat hunajaa. Omani on rehellinen fake ja ebaysta hintaan 24 euroa, mutta teksti oli niin osuva, että se oli PAKKO SAADA!







Diorin vaatteiden osalta minulla on valitettavasti varaa vain kaukorakkauteen, mutta Diorin meikkejä kyllä rakastan ihan oikeasti.







Oui, ces't vrai, j'adore Dior!

Kuvassa kaikki Diorin meikkini.

Takarivissä on Diorin viiden luomivärin palettien eli viisikkojen tummansininen muuri. Etualalla on muutama viisikko lisää ja ainoa sinkkuni, kaksi nyt jo lopetettua Dior Kiss -huulikiiltoa, Diorin kynsilakka ja rajauskyniä.






Ja tässä kaikki ihanuudet vielä avattuna.

Laskin, että viisikkoja minulla on yhteensä 10 kpl.






Tässä on niistä uusimpia.

Takarivissä vasemmalta ruskeasävyinen 609 Earth Reflection. Sen olen saanut mieheltäni tuliaisina laivalta kesällä 2009.

Samana kesänä ilmestyivät myös Diorin Cristal Collectionin sininen 259 Electric Lights ja vaaleanpunainen 859 Graphic Lights. Muistan, kun mieheni soitti minulle laivalta töihin, että kumman haluaisin, Graphic Lightsin vai tämän Earth Reflectionin. En osannut valita, joten lopputulos oli minulle yllätys. Earth Reflection on varmaan käyttökelpoisempi, mutta minua on jäänyt vähän kaivelemaan myös Graphic Lightsin puuttuminen kokoelmistani, sillä sen vaaleanpunaiset sävyt olisivat sopineet vihreille silmilleni varmaan hyvin.

Earth Reflectionin vieressä ovat Diorilla harvinainen vihreä paletti 409 Tropical Light ja vihreille silmilleni ehdottomasti paras Dioreista eli viininpunainen 970 Stylish Move.

Ne olen tilannut itse netistä keväällä 2009. Silloin oli viimeinen viisikko-innostus kauteni. Tein silloin vähän ylimääräisiä töitä ja sain ylimääräistä rahaa, ja ostin koko rahalla Diorin luomiväriviisikoita. 

Eturivissä on 809 Petal Shine. Se on viimeisin Dior-ostokseni Kööpenhaminan lentokentältä syksyllä 2009.

Olin ollut raskaalla työmatkalla Köpiksessä, ja palkitsin itseni kotimatkalla kentällä rättiväsyneenä tällä ihanalla Diorilla. There is nothing a little Dior won't cure!  

Kynsilakka oikeassa reunassa on Dior 972 Reglisse, Liquorice. Olen ostanut sen Vantaan Jumbon Emotionista - 30 %:n alennuksella keväällä 2010. Se on ainoa Diorin kynsilakkani, sillä näissä kalliimmissa merkeissä minulla on syvä addiction Chaneliin.







Tässä vielä Earth Reflection, Tropical Light ja Petal Shine lähempää.







Sitten onkin vanhimpien Diorieni vuoro.

Vasemmanpuoleinen 190 Charming Fantasy on ensimmäinen Diorini. Se on Holiday-kokoelmasta 2006. Olen ostanut sen maskeeraaja Nina Orellin liikkeestä Helsingin Mannerheimintieltä silloin.

Nina Orellin mukaan Dioria parempia luomivärejä ei ole, ja pakko olla kyllä pitkälti samaa mieltä. Yleistaso on loistava, vaikka joskus joukossa on huonompipigmenttisiäkin paletteja, tai joissakin paleteissa heikompia sävyjä.  

Ekan Diorini Charming Fantasyn laatu oli kuitenkin erinomainen ja sen värit sopivat minulle loistavasti. Olen kuitenkin pudottanut sen kylppärin lattialle, jolloin se meni noin murheellisesti murskaksi. En ole kuitenkaan raaskinut heittää sitä pois, vaikka sillä on hyvin vaikea enää meikata. 

Charming Fantasyn vieressä on 250 Seascape. Se on toka Diorini, ja sen toi mieheni työmatkalta Miamista muistaakseni keväällä 2007. 

Seascape oli ihana tuliainen juuri Miamista, sillä siinä on mielestäni Miamin art decon värejä. Seascapen oikean alakulman mintunvihreä on muuten paras vaaleanvihreä luomivärini ikinä. Olen jo lähes täysin lakannnut käyttämästä sitä, jotta se ei loppuisi ikinä.   
  





Ylhäällä vasemmalla on 690 Flower Blossom, jonka mieheni on tuonut minulle työmatkalta Pariisista keväällä 2008. Kuten huomaatte, koulutin mieheni jossakin vaiheessa tuomaan näitä Dioreita aina työmatkoiltaan. Helppo tuliainen, sen kuin vain marssii tax freehen ja valitsee jonkun värisävyn. Muita kuuluisia Dior sanontoja: You can never go wrong with Dior!

Nyt tämä tuliais-Diorien virta on tosin ehtynyt, sillä mieheni mielestä minulla on näitä riittävästi. Ai miten niin... voiko Dioria olla koskaan riittävästi, I ask you ladies? 

No, olen itsekin lopettanut lähes täysin näiden ostelun, sillä liika on vain liikaa, Dioreissakin.

No joo, mutta melko heikkopigmenttisen Flower Blossomin vieressä on sitten myös heikkopigmenttinen 559 Parisian Lights. Se on Lady Dior Color Collectionista keväältä 2009 ja oma aleostokseni Sokokselta puoleen hintaan.  






It's a sea of Dior!

Tässä kuvassa näkyy vielä eturivissä ainoa Diorin sinkkuni vaaleanliila glitterpommi 152 Purple Gem Diorin Holiday 2009 -kokoelmasta Cristal Boreal. Olen ostanut sen - 40 %:n alella Nina Orellilta, ja silti se oli huikean kallis.

Purple Gemin vieressä on sininen 259 Electric Lights Diorin Cristal Collectionista kesältä 2009. Sen olen tilannut itse netistä.

Electric Lightsin vieressä on puolestaan usein parhaana nude-palettina palkittu Dior 030 Incognito. Olen ostanut senkin itse Stockkalta alennuksesta, mutta tiedättekö, että nyt en muista vuotta, vaikka luulin muistavani ne kaikkien Diorieni osalta.

Incognitossa on muuten tuossa vasemmassa alakulmassa täydellinen harmaan-beige, kylmä greige-sävy, jota parempaa en ole löytänyt mistään. Varmaan arvaattekin jo, että sekin on minulla säästeliäässä käytössä. Korvaukseksi siitä, että en muista Incogniton hankintavuotta, voin kertoa teille, että olen viimeksi meikannut sillä kummipoikani ristäisiin jouluna 2008. Sama kummipoika täyttää kohta kolme vuotta, joten voitte uskoa, että säästöliekillä Incognito nykyään on.

Eli rakastan Dioria, j'adore Dior, et c'est ne pas mal eli ei se väärin ole!

Ihanaa viikonloppua teille muruset!

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Lintusia ja meikkejä

Olen viime aikoina esitellyt ahkerasti syksyn uusia, ihastuttavia meikkikokoelmia, joten nyt palataan välillä arkisempiinkin asioihin eli omiin meikkailuihini.






Ihastuin kuvassa vasemmanpuoleiseen, tummansiniseen paitaan H&M:llä nyt syksyllä heti sen nähdessäni. Siinä oli minusta suloinen kuosi ja jotenkin todella kaunis väriyhdistelmä. Ensin luulin, että kuvio on kukkaköynnöstä, mutta iloisena yllätyksenä minulle tulikin, että nuo liila-turkoosit kuviot ovatkin pikkuisia lintusia. Jotenkin lintukuosinen paita tuntui minusta ajatuksena liikuttavalta.

En tiedä mistä lintuidea on tänä keväänä napattu (miksiköhän minulla on Henkkiksen vaatteista heti se olettamus, että idea on täytynyt matkia joltakin muulta?), mutta esim. Miu Miuhan teki menestyksekkäästi lintuja toissa keväänä eli 2010. Myös Paola Suhosen Ivana Helsingillä on Bird-kuosi.

Ihastuin kankaaseen niin paljon, että ostin saman paidan tummansinisen lisäksi myös vaaleanpunaisena. Harrastan aika paljon tätä, eli kun tykkään jostakin, ostan sitä useassa eri värissä. Myös meikeissä!

Hintaa paidoilla oli Henkkiksen mittakaavassa aika paljon, eli 25 euroa. Se on kuitenkin pieni hinta inspiraatioista, sillä näin heti sieluni silmillä millainen meikki ja kynnet paitoihin sopisi.






En ajatellut yhdistää paitoihin itsestäänselvästi tummansinistä tai vaaleanpunaista silmämeikkiä, taikka aina tasaisen varmaa ruskeaa, vaan sain heti vision violetista silmämeikistä.

Valitsin meikkiin L'Orealin Color Appeal Trio Pro -luomivärin 405 Stay Ultra Violet.


Minun Stay Ultra Violetini on vähän rassukan näköinen ja kansikin on irronnut, sillä se on pudonnut kertaalleen kylppärin lattialle. Mutta toimii silti edelleen kuin tauti, tai mitä hurmaavia vertauksia haluattekaan tähän. 

Erinomainen luomiväri siis, jossa on niin harmoninen ja yhteensopiva väriyhdistelmä, että se häivyttyy kuin itsestään ja sillä tehty meikki onnistuu AINA. Onneksi ihmisellä on myös tällaisia luottokavereita luomivärinä. 

 




Stay Ultra Violetissa on vähän savuiset ja likaisensävyiset tumma punavioletti ja vaaleampi malva, mauve, sekä kivana piristävänä lisänä kirkas sininen.  

Stay Ultra Violet sopii hyvin erityisen hyvin smokey eye -meikkiin. Tällä kertaa tein kuitenkin enemmän perinteisen silmämeikin kaavalla, eli vaaleampaa malvaa sisänurkkaan ja tummempaa violettia ulkonurkkaan.






Laitoin tällä kertaa oikein tällaisen jättimäisen kuvan, että meikki varmasti näkyisi.

Lopputulos näyttää aika yksiväriseltä, mutta kyllä siinä todellisuudessa syvyyttä on noiden kahden eri punertavanvioletin ansiosta.

Sinistä luomiväriä käytin mustan rajauskynän päälle, ja se jännittävästi sieltä vilahtaakin aina tietyssä valossa.

Ja minkälaiset kynnet yhdistin sitten tähän?






En mitään tummaa tai violettia, vaan sykähdyttävää, klassista punaista.

Kynsilakka on OPI Big Apple Red, joka on parhaita punaisiani. Loistava! Perinteinen, rehellinen punainen, jotenkin 1950-luvun mieleen tuova. Suosittelen sitä kyllä lämpimästi, jos etsitte lämmintä, puhdasta punaista.

Olen ollut nyt taas pitkästä aikaa niin innostunut Big Apple Redista, että olen käyttänyt sitä jo kolme viikkoa peräkkäin putkeen. Punaiset kynnet ovat vain niin naiselliset, ja sopivat asuun kuin asuun ja tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Nythän muuten Karkkipäivän Sanni oli saanut kokeiltavakseen Yves Rocherin vastaavaa kirkkaan punaista kynsilakkaa ja huulipunaa, joiden pitäisi ilmestyä Yves Rocherin valikoimaan nyt syksyn aikana. Innolla odotan!

Tummansinisestä paidasta, violetista silmämeikistä ja punaisesta kynsilakasta tuli sävyrikas ja jotenkin marjaisa yhdistelmä. Kauniit värit tuovat kyllä iloa elämään!

sunnuntai 21. elokuuta 2011

YSL syksyn 2011 Midnight Garden -kokoelma

Ladies,

Nyt seuraa sitten vuorossa syksyn kaunein meikkikokoelma, eli Yves Saint Laurentin Jardin de Minuit eli Midnight Garden.

Yves Saint Laurentilla aloitti viime vuoden 2010 kesäkuussa uusi International Make-up Artist Lloyd Simmons. Lancomellahan on taiteellisena johtajana kesäkuussa 2008 aloittanut fantastinen Aaron de Mey ja Chanelilla vuoden 2008 alusta sinne tullut Peter Philips. Jo konkari on Maison Diorilla 1980-luvulta asti työskennellyt "Creator of Colours" Tyen. Kovasti on muuten herravaltainen tällä hetkellä tämä suurten kosmetiikkabrandien taiteellinen johtajisto!

Aaron de Mey on minusta onnistunut tekemään ranskalaisen kosmetiikan grande old damesta Lancomesta vihdoinkin kiinnostavan ja eteenpäin menevän. Peter Philipsilla taas on Chanelilla jo sulkina hatussaan maailmanlaajuisen kynsilakka-crazynessin aloittanut mintunvihreä Jade, ja sen jälkeen mudanvärinen Particulière ja savuisenvioletti Paradoxal, joista kummastakin tuli myös ilmiö.  

Mutta täytyy sanoa, että YSL:n Lloyd Simmons on aloittanut myös vahvasti.

YSL:n syksyn 2010 kokoelma oli Rock and Baroque (linkki Temptaliaan tässä), ja siitä jäivät eniten mieleen ne Manicure Couture duokynsilakat, joilla pystyi tekemään uudenlaisen kaksivärisen ranskalaisen manikyyrin. Väriyhdistelmät olivat hyvin rohkeat ja vallankumoukselliset: fuksia ja oranssi Belle de Jour, luumu ja kultainen Rive Gauche sekä violetti ja turkoosi Belle de Nuit. 

Keväällä 2011 YSL julkaisi Boheme Libertine eli Bohemian Chic -kokoelman (Temptalian linkki tässä), joka oli myös Lloyd Simmonsin luoma. Ihania heleitä karkkivärejä, erityisesti Ombre 5 Lumieres luomiväripaletissa, joka vaikuttaa valitettavasti menneen minulta kokonaan ohi.

Bohemian Chic -kokoelman ehdoton hitti olivat kuitenkin kirkkaanväriset voidemaiset poskipunat Creme de Blush kuudessa herkullisessa sävyssä.

Ihastuin aivan täysin noihin Bohemian Chic -luomiväripaletin sävyihin: vaalea liila, aavistuksen harmahtava sininen, hempeä mintunvihreä, kirkas pinkki ja lämmin suklaanruskea. Harmi, kun sitä ei enää tunnu saavan mistään!

Naapurin pikkutytöt olivat tänään piirtäneet asfalttiin juuri noilla samoilla Bohemian Chicin mintunvihreän ja pinkin sävyillä, joten inspiroiduin niistä ja otin teillekin kuvan:  






Esittäisiköhän se vaikka perhosta?


Kesän 2011 look Yves Saint Laurentilla oli puolestaan väreiltään aika villi: sini-keltainen luomiväriduo Scorching Yellow and Blistering Blue, sininen huulikiilto Icy Blue ja keltainen kynsilakka Surreal Yellow. Definetely not for the faint-hearted!

Mutta sitten: YSL:n tämän syksyn Jardin de Minuit eli Midnight Garden -kokoelma on myös meikkitaiteilija Lloyd Simmonsin luomus, ja ehdottomasti minusta syksyn kaunein.

Midnight Garden jatkaa vähän samoissa väreissä kuin viime kevään Bohemian Chic, mutta nyt kylmempänä ja jäisempänä.

Lloyd Simmonsin mukaan inspiraationa kokoelmalle oli kasvihuone talvipakkasessa täynnä eksoottisia kukkia, lintuja ja perhosia: kuin satumainen talvipuutarha pimeyden keskellä.

Kuulkaa, juuri tällaisia mielikuviahan me tarvitsemme sitten täällä marraskuisessa pohjoisessa!






Minusta kokoelman upea luomiväripaletti Ombre 5 Lumieres Midnight Garden toteuttaa erittäin hyvin tätä ajatusta.







Värit ovat kauniin harmonisia ja kuin aavistuksen jäätyneitä; syvä sinivihreä, luumunpunainen sekä kaksi violettia, vaaleampi ja tummempi. Ja keskellä taas samanlainen mintunvihreä highlighter-sävy kuin Bohemian Chic -paletissa, joka tällä kertaa näyttäisi kyllä aavistuksen sinertävämmältä.

Kaikki luomiväripaletin värit kimmeltävät hienovaraisesti, kuin lasin tai jään läpi katsottuna. Yötä, sitä midnightia, on ainakin paletin ehdoton sopivuus näyttävään iltameikkiin, mutta kyllä tällä varmaan kevyemmän nätin päivämeikinkin saa, kun pysyttelee enemmän paletin oikealla puolella.

Hieno, hieno paletti, joka tosiaan tuo mieleen trooppiset kukkaset talven keskellä!

Luomiväripaletin hinta Suomessa on 60 euroa. Tax freesta luulisi saavan vähän edullisemmin.

Midnight Garden -luomiväripaletin lisäksi lookiin kuuluu taas kuusi poskipunaa, tällä kertaa puuterisessa muodossa.






Blush Radiance -poskipunien koostumus on puoliksi matta ja puoliksi helmiäinen. Mosaiikkimaisesti kaksi ruuduista on mattaa ja kaksi helmiäistä.

Vähän erikoista YSL:ltä on kyllä taas tuoda näin monta eri poskipunavaihtoehtoa kausikokoelmaan. Värien joukossa on kyllä myös harvinainen liila ja kirkas punainen.




Käyttökelpoisimpia sävyjä poskipunista ovat ehkä nuo pinkit, oranssiset ja ruskeat.

Poskipunien hinta on huikeat 47 euroa kappaleelta.

Ihanaa kuitenkin, että lookki on ehyt ja kokonainen, sillä myös huulipunat ovat sävy sävyyn poskipunien kanssa.

Eli Rouge Volupte Perle -huulipuniakin on kuusi:







Nude beige 107 Impetuous Beige, karkkivaaleanpunainen 108 Celestial Mauve, tumma violetti 109 Brazen Plum, oranssinpunainen 110 Incandescent Orange, tumma punainen 111 Mysterious Red ja viininpunainen 112 Spelbinding Violet.

Swatchasin huulipunat nopeasti kaupassa. Värit ovat rikkaat ja runsaat, ja huulipunien koostumus on paksu ja pigmenttinen. Jollakin tavalla jopa kermainen sekä kiiltävän kostea. Todellista huippulaatua!




Suosikikseni niistä osoittautui lämpimän oranssisen korallinen Incandescent Orange. Vähän jopa liilahtava vaaleanpunainen Celestial Mauve taas sopisi hienosti jollekin viileän vaalealle platinablondille. Ja jollakin tummahiuksisella, dramaattisella kaunottarella upea olisi taas varmasti tuo tummantumma, melkein musta violetti Brazen Plum. Todella hehkuva väri!

Hintaa YSL:n Rouge Volupte Perle -huulipunilla on Suomessa 35 euroa.

Ja miltä tämä lumoava kokoelma sitten näyttää kaupoissa? Nappasin teille ohimennen kuvan standista. Laatu on valitettavasti kännykkäkameraa, mutta koittakaa kestää:








YSL tarjoaa siis ihania, hehkuvia ja troopisia värejä syksyyn ja talveen!

Harkitsen noista ehdottomasti tuota Midnight Garden -luomiväripalettia, jonka sävyt sopisivat vihreille silmilleni hyvin, sekä ehkä jotakin noista luksushuulipunista!


Kokoelman mainoskuvat on julkaistu Yves Saint Laurentin luvalla.

torstai 18. elokuuta 2011

Lancome Doll Eyes -look

Pienenä välipalana tässä ennen Yves Saint Laurentin upean syyskokoelman Midnight Garden esittelyä vähän ajankohtaista Lancome-asiaa.

Lancomeltahan on ilmestynyt syksyn 2011 virallisen 29 St Honor -kokoelman lisäksi kesän aikana myös Doll Eyes -minikokoelma.

Se rakentuu uuden Hypnose Doll Eyes -ripsivärin ympärille, ja sisältää lisäksi neljä söpöistä luomiväripalettia.

Kokoelman 1960-luvun tyylisiä mainoskuvia on jo näkynyt lehdissä jonkun aikaa. Kuva on Mario Testinon ottama, ja siinä ovat huippumallit Daria Werbowy, Elettra Wiedemann ja Arlenis Sosa.

Lancome käytti Dariaa ja Elettraa jo ainakin viime syksynä 2010 ihanan French Coquettes -kokoelman mainoskuvissa, jotka olivat myös Mario Testinon ottamia. Samoin tämän syksyn 2011 kokoelman 29 St Honore mainoskuvissa neidit taas patsastelevat. He ovat selvästi Le look de Lancome!  

Doll Eyesit ovat saatavilla nyt ainakin Stockalla ja Sokoksella. Itseasiassa näin luomivärikokoelman jo Tallinkin laivalla kesäkuun lopussa, mutta en oikein silloin ymmärtänyt mikä se oli, ihailin vain luomiväripalettien kauniin pastellisia ja karkkimaisia värejä. Ja säikähdin vähän tuota Doll Eyesin mainoskuvaa: minun makuuni silmät olivat siinä jopa vähän liian jähmettyneet ja hypnoottiset.






Parhaillaan on käynnissä myös Lancomen Hypnose Doll Eyes -silmämeikkikiertue. Valitettavasti olen sen verran myöhään liikkeellä, että osalla paikkakunnista kiertue on jo päättynyt, mutta ainakin Helsingissä se jatkuu Stockalla ja Sokoksella lauantaihin 20.8.2011 asti. Helsingin keskustan Stockalla on paikalla meikkitaiteilija Ilkka Ruotsalainen ja Sokoksella Outi Broux.

Tapahtuman idea on se, että meikkitaitelijat valitsevat jokaiselle sopivimman ripsivärin ja silmänympärysvoiteen. Ostamalla ne, saa kaupan päälle puhdistusemulsion ja kasvoveden.

Minua kyllä kiinnostaa aika paljon tuo Hypnose Doll Eyes -ripsari. Se on Lancomen mukaan samaa Hypnose-perhettä kuin alkuperäinenkin Hypnose, jota yleinsä käytän.

Hypnose Doll Eyesissa on vain erottelevampi harja, ja lisäksi se tekee tuuheuden lisäksi ripsiin myös kaarevuutta. Elikkäs siis ihanaiset nukkesilmät, "wide eyes" pitäisi tällä ripsivärillä saada, tyyliin the 60's ja Twiggy.





Lisäksi kokoelmaan kuuluu tosiaan neljä neljän värin luomiväripalettia: liilahtava Baby Glam, rusehtava Baby Nu, vihertävän sinertävä Baby Pop ja harmahtava Baby Romance, joissa kaikissa on lisäksi täyteväreinä kaksi vaaleanpunaista. Ja kaikki ovat kyllä tosi nättejä!

Doll Eyes -luomiväripaletit maksavat Suomessa 56 euroa (hui, hui!) ja Hypnose-maskarat (sekä tavallinen että uutuus Hypnose Doll Eyes) 34 euroa.




Minun suosikkejani on ollut jo pitkään tuo alkuperäinen Hypnose-ripsari. Tekee ripsiin kunnolla tuuheutta ja massaa, mutta kuitenkaan sitä ei joudu kerrostamaan ihan yhtä paljon kuin esim. Max Factor False Lash Effectia.

Itse ostan Lancomen ripsivärini usein lentokentältä. Stockalla ja Sokoksella on myös usein kampanjoita, joissa on useampi Lancomen ripsiväri paketissa vähän edullisemmin. Esimerkiksi tämän kauniin Hypnose-kaksikon ostin Sokokselta alkuvuodesta hintaan 42 euroa, jolloin hintaa yhdelle ripsarille jäi siis 21 euroa, kun normaalihinta on tuo 34.