Suosittelen lämpimästi kaikille muodista ja kauneudesta kiinnostuneille vierailua taidemuseoissa!
Taidemuseot ovat kuin tutkielmia väreistä ja muodoista.
Todelliset connoisseurit osaavatkin mielestäni yhdistää asuihinsa ja meikkeihinsä inspiraatiota kaikesta siitä kauniista ja kiinnostavasta mitä näkevät. Olen ihaillut sitä taitoa aina!
Taideteoksia suoraan haute couture -muodissa ovat käyttäneet mm. Yves Saint Laurent Pierre Mondrian -väripalkkimekossa ja Diorin Raf Simons Sterling Ruby -iltapuvuissa.
Ateneumin ei tarvinnut tehdä pressitilaisuudessa mitään muuta vaikutuksen tehdäkseen kuin tarjota aamiaista ainutlaatuisten taideteostensa keskellä.
Ateneumissakin osataan designin hyödyntäminen, sillä nämä kahviastiastot ja lautasliinat on suunniteltu varta vasten Ateneumia varten. Kuvioissa on käytetty vuonna 1887 valmistuneen Ateneumin rakennuksen yksityiskohtia.
Ateneum esitteli myöhemmin tänä vuonna avautuvia Modiglianin ja Alice Neelin näyttelyitä.
Modiglianin 1900-luvun alussa Pariisissa ja Alice Neelin 1960-1970-luvulla New Yorkissa maalaamat taulut ovat vaikuttaneet myös muotiin (kuvassa Alice Neel: Joey Skaggs (1967). Yksityiskokoelma. Kuva: Malcom Varon. Copyright Estate of Alice Neel).
Varsinainen nähtävyys oli kuitenkin Ateneumin uusi kokoelmaripustus. Sen takana olivat hollantilaiset, jotka tietävät kyllä a thing or two taiteesta ja taidemuseoista mm. Amsterdamin taidemaailman takia.
Ei enää mitään yksi taulu per seinä ja kunnon välit jokaisen taideteoksen välillä -asetelmia, vaan more is more!
Ja yhtäkkiä Albert Edelfeltin Pariisi-taulu Luxembourgin puistossa (1887) tulee aivan uudella tavalla esiin ja alkaa yllättäen näyttää myös modernimmalta.
Varsinainen nähtävyys oli kuitenkin Ateneumin uusi kokoelmaripustus. Sen takana olivat hollantilaiset, jotka tietävät kyllä a thing or two taiteesta ja taidemuseoista mm. Amsterdamin taidemaailman takia.
Ei enää mitään yksi taulu per seinä ja kunnon välit jokaisen taideteoksen välillä -asetelmia, vaan more is more!
Eikä mitään tylsiä neutraaleja harmaita tai valkoisia taustoja, vaan väriä!
Tässä esim. suomalaisen taiteen klassikot räväkästi turkoosilla seinällä.
Ja yhtäkkiä Albert Edelfeltin Pariisi-taulu Luxembourgin puistossa (1887) tulee aivan uudella tavalla esiin ja alkaa yllättäen näyttää myös modernimmalta.
Yksi taidemuseon kohokohtia on minusta aina museokauppa. Sieltä löytää usein vaikka mitä kivaa.
Albert Edelfeltin ihanaihana Virginie muistikirjana. Aito, aivan lumoava Virginie (1883) on tällä hetkellä esillä Ateneumin Japanomania-näyttelyssä.
Tai miten olisi Pekka Halosen värikäs Tomaatteja-maalaus sateenvarjona?
Eipä varmaan tuntuisi sateinen päiväkään enää niin harmaalta tämän taideteoksen kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos paljon kommentistasi! :)