maanantai 31. tammikuuta 2011

Terveisiä Tukholmasta!




Tulin eilen illalla Tukholmasta ja lähti niin sanotusti vähän lapasesta tämä kosmetiikan ostelu.

Puolustuksen puheenvuorona kyllä, että olin ollut ulkomailla viimeksi kesällä ja seuraava matkakaan ei ole vielä tiedossa, joten ostelin noita kalliimpia kosmetiikkatuotteita lentokentältä lähinnä varastoon.

Keskellä puolestaan näkyy ruotsalaiselta halpismerkiltä Viva la Divalta haalimiani luomivärejä ja kynsilakkoja. Erinomaisen hinta-laatusuhteen omaavaa Viva la Divaa ei saa Suomesta, paitsi satunnaisesti joskus joitakin tuotteita Kickseistä, joten kaikki mitkä halusin oli ostettava nyt. Erityisesti olen tykästynyt noihin isoihin Viva la Diva Domed Eyeshadoweihin, joilla on erittäin helppo tehdä yhden sävyn luomivärimeikki. 

Lisäksi joukossa muutama Too Facedin luomiväri, jotka olivat Åhlensilla - 30 %:n alennuksessa (ovat varmaan valitettavasti poistumassa siellä valikoimasta) ja yksi IsaDoran kynsilakka. Tarkempaa esittelyä näistä seuraa sitten myöhemmin.

Ja kosmetiikkaahan saan ostaa sitten tämän jälkeen seuraavan kerran hyvällä omallatunnolla aikaisintaan ensi kesänä. Tai ehkä paremminkin vuonna 2040... :)
 





Kosmetiikan lisäksi en sitten ostanutkaan Tukholmasta muuta kuin tämän ruotsalaisen Odd Mollyn fall 10 -mallistosta olevan kaulaliinan väriltään old pink. Olin katsellut sitä jo syksyllä Helsingissä Womenassa, mutta en viitsinyt ostaa sitä yli 100 euron hintaan. Nyt se oli Tukholmassa Mathilde et sa vie -kaupassa Hamngatanilla puoleen hintaan 450 Ruotsin kruunua eli noin 50 euroa.

Ihana kauppa muuten tuo Mathilde, joka myy mm. Ralph Laurenia, Hunkydorya ja Odd Mollya. Suosittelen lämpimästi!

Tykkään kyllä Odd Mollyn vaatteista, mutta ne eivät oikein istu minulle, ja lisäksi koen niiden tyylin välillä vähän liian romanttiseksi esim. työkäyttöön. Mutta nämä Odd Mollyn huivit ovat ihania, hyvälaatuisia ja runsaita, ja tuovat sitä samaa Odd Molly -fiilistä tavallisiinkin asuihin.   






Sain huivini pakattuna Mathilden aniliininpunaiseen paperikassiin, joka oli sattumalta lähes sävy sävyyn kaulassani olleen vanhan Odd Molly huivini fall 09 -kokoelmasta scarf scarf värissä royal kanssa. Kohtaloa, eikö niin?

perjantai 28. tammikuuta 2011

Pelit ja pensselit

Tässä arvokkaat kaunokaiseni kuivumassa viikoittaisen pesun jälkeen:





Eli whole lotta MAC. Minkäs sille voi, että MAC vain tekee parhaat meikkisiveltimet, vaikka ne varsin hintavia ovatkin. Tosin MACn myyjä kysyi minulta Stockkalla ostaessani melkein 50 euron hintaista puuterisivellintä, että onko se sitten kuitenkaan niin kallista, jos se kestää hyvänä 10 vuotta. Hyvä kysymys.

Vasemmalta alkaen MAC meikkivoidesivellin 190, värillisiin luomivärinpohjustajiin käyttämäni 242, ulkonurkkaan ja banskuvarjostuksiin kynäsivellin 219 sekä legendaarinen iso häivytyssivellin 224.

Loput neljä oikealta ovat sitten Nina Orellilta Mannerheimintieltä, joka on yksi niistä harvoista tietämistäni paikoista, joista saa vielä kunnon vaahtomuoviaplikaattori-siveltimiä. Elikkäs viides vasemmalta Nina Orell luomivärirajauksiin ja loput kolme pitkävartisia spongeja, joista kahteen reunimmaiseen on mahdollista saada vaihtopäitä.

Sanokaa minua siis vanhanaikaiseksi, mutta tykkään levittää luomivärit luomelle noilla vaahtomuoviaplikaattoreilla tavallisten siveltimien sijaan. Niin saa intensiivisemmän lopputuloksen, eikä väriä tarvitse hinkata.

Ja sitten vielä tällä hetkellä jäähyllä olevat siveltimeni:





Innostun välilllä aina uudestaan jostakin vanhasta siveltimestä, ja se pääsee päivittäiseen rotaatioon, kunnnes joskus sitten joutuu sivuun jonkun toisen vastaavan tieltä odottamaan parempia aikoja. Sinänsä siis näissäkään tällä hetkellä odottelemassa olevissa siveltimissä ei  ole mitään vikaa, nyt vain käytän säännöllisesti noita ylempiä.

Elikkäs kuvassa vasemmalta alkaen MAC 228, jota käytin pitkään luomivärirajauksiin. Se on kuitenkin pikkuisen liian paksu niihin, joten olen vaihtanut sen toistaiseksi Nina Orellin vähän kapeampaan siveltimeen.

Toisena vasemmalta melko iso MAC 239, jonka ostin luomivärin levittämistä luomelle varten. Se on kuitenkin tällä hetkellä korvaantunut noilla aplikaattoreilla, jotka ovat vähän pienempiä ja joilla saa vahvemman lopputuloksen, kun taas 239 väistämättä häivyttää vähän samalla kuin levittää. 

Kolmas vasemmalta luonnonvalkoinen MAC 217, joka on varmaan MACn suosituin - ja ehkä paras - häivytyssivellin. Tällä hetkellä käyttämäni musta häivytyssivellin MAC 224 on kuitenkin vähän isompi ja löysempi, ja olen siksi mieltynyt siihen.

Sitten taas luomivärirajauksiin MAC 212, jota olen käyttänyt aika vähän. Sillä pitäisi olla kuitenkin helppo tehdä ylärajaukset sen pitkän, kapean muodon vuoksi.

Toiseksi viimeisenä Make Up Storen nestemäisiin rajauksiin sopiva sivellin, jossa ei ole muuta vikaa, kuin että se ehkä harottaa aivan aavistuksen.

Ja viimeisenä vanhin siveltimeni, ikivanha (1990-luvun puolivälistä, you see) Lumenen kulmasivellin, jota ei ole kuitenkaan ollut mitään syytä vaihtaa uudempaan, sillä se pelittää edelleen mainiosti.

Pesen nämä aarteeni viikoittain MACn sivellinpesuaineella samaan aikaan kun teen viikoittaisen kasvokuorintani. Siveltimet ehtii hyvin pestä sen muutaman minuutin aikana, jonka kuorinta-aine vaikuttaa, ja näin niiden pesemisestä tulee toistuva rutiini. Ilmainen vinkki siis!




Marseille-saippuakin sopisi sivellinten pesuun, mutta en uskalla riskeerata näitä arvokkaita MACeja, vaan pidän varmimpana valintana merkin omaa pesuainetta.




Sinänsä pesuaine on kyllä riittoisaa, sillä tämäkin pullo on kestänyt tällä kerran viikossa -rytmillä yli vuoden. 





Tässä vielä yhteiskuvassa nämä maailman parhaat häivytyssiveltimet MAC 217 ja 224. Jos olisin aloitteleva meikkaaja ja minulla olisi varaa vain yhteen kunnon siveltimeen, hankkisin ehdottomasti näistä jommankumman. Hyvä häivytyssivellin on minusta nimittäin kaikkein tärkein meikkisivellin.

Ja ladies: kyllä, meikkaus on välineurheilua. 

torstai 27. tammikuuta 2011

Chanel Tulipe Noire vielä tarkemmin

Tässä eilinen Chanel 457 Tulipe Noire vielä lähempää kuvattuna: 





Pullossa kultainen shimmeri on voimakkaampi, kynnellä siitä näkyy vain aavistus.






Kullan häivähdys tuo tähän tumman viininpunaiseen lakkaan kuitenkin syvyyttä ja mielenkiintoa. Se on juuri sitä extraa, josta Chanelissa parhaimmillaan mielellään maksaa.

Chanelin hienoimmat kynsilakat ovat kuin taideteoksia, tutkielmia väristä ja valosta. Silti minusta yli 25 euroa on liikaa melkein kynsilakasta kuin kynsilakasta. Haalinkin näitä kalliimpia lakkoja alennusmyynneistä ja ulkomailta, täydellä hinnalla en vain raaski ostaa. Suomessa voi joskus tehdä hienojakin löytöjä, niin kuin tämä Tulipe Noirekin, kun maailmalla loppuunmyydyt varsinkin vähän erikoisemmat sävyt voivat täällä helposti jäädä hyllyyn.

Niin ei tosin käynyt Chanelin viimeisimpien it-lakkojen kanssa, eli syksyn 2009 -kokoelman vaaleanvihreän Jaden tai kevään 2010 mudanvärisen Particulièren kanssa. Niitä varten oli Helsingin keskustan Stockkalla satojen ihmisten jonotuslista. Itse en valitettavasti omista kumpaakaan, mutta hyviä dupeja niistä kuitenkin.

Tässä alla Tulipe Noire kuvattuna vielä yhdessä Lancomen sävyn 208 kanssa, jossa on vähän sama idea kuin Tulipe Noiressa, eli kultaista shimmeriä tummanpunaisessa lakassa. Lancomen sävy on kuitenkin selvästi ruskeampi ja ruosteisempi, kun taas Tulipe Noire menee kylmään viininpunaiseen. 






Lancomenkin kynsilakkojen normaalihinta on 26 euroa. Tämä sävy nro 208 on ainoa jonka omistan, enkä ole kovin vakuuttunut hinta-laatusuhteesta. Kyllä kuulkaa Chanelissa saa tytöt parempaa vastinetta rahoilleen! Oma Lancomeni on tosin peräisin L'Oréalin viime kevään ystävämyynneistä, joissa sai kynsilakan kaupan päälle, jos osti kolme Lancomen tuotetta. Että sikäli kyllä hinnasta ei voi oikein valittaa :) 

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Chanel Tulipe Noire -kynsilakka

Hyvät ystävät,

Aloitetaan tyylikkäästi Chanelilla, sillä "a girl can never go wrong with Chanel".

Chanelin kuuluisa 457 Tulipe Noire -kynsilakka on limited edition Chanelin syksyn 2007 -kokoelmasta, jossa se ilmestyi yhdessä Lotus Rosen, Lily Beigen ja Magnolia Rosen kanssa. Samassa kokoelmassa ilmestyi myös vaaleanvihreä-tummanvihreä-persikka-pinkki luomivärinelikko Quadra Eye Shadow Garden Party, jota olen myös usein ihaillut. Huomaatte varmaan yhteyden; kokoelman kynsilakat samoin kuin huulipunat oli nimetty kukkien mukaan, ja luomivärit olivat "puutarhajuhlat".

Oma Musta Tulppaanini - Tulipe Noire on viime kesän alennuslöytö Tapiolan Sokokselta. Ja hei, puoleen hintaan eli 12,85 euroa. Aikamoinen löytö, eikö?






Tulipe Noire on kaunis burgundinpunainen aavistuksella kultashimmeriä. Ja mihinkäs sen paremmin yhdistäisi kuin klassisesti mustaan villaan ja valkoiseen röyhelöön?







So french. So chic. So Chanel. 

Here we go!

Lämpimästi tervetuloa Pumpulipupuun! Toivottavasti viihdytte!