Pukeutumisopas: Löydä oma tyylisi

Pukeutumisoppaan nimikin "Löydä oma tyylisi" (Kikka Seppä; Minerva Kustannus 2014, sain blogin kautta arvostelukappaleen) kertoo, että tässä ei varsinaisesti ole kyse muodinmukaisesta pukeutumisesta, vaan siitä että löytää itselleen ne parhaiten sopivat vaatekappaleet.

Pukeutumisoppaan kansi oli minusta ensin jostakin syystä vanhanaikaisen näköinen. Mutta kun kuvia katsoi tarkemmin, näki kuinka nerokkaasti ja inspiroivasti asut olikaan koostettu: pinkki jakku ja hopeinen miesten kello, valkoiset naiselliset korkokengät mustan mekon kanssa, pirteä keltainen jakkutakki ja runsaat helmikorut punatukkaisella naisella. Arkisia, toteuttamiskelpoisia vaatteita with a fashion twist.

Kirjan kirjoittaja, helsinkiläinen pukeutumisvalmentaja Kikka Seppä (Dress You Up -yritys ja Dress You Up -blogi) kuvaa kirjassa hyvin juuri sen tunteen, kun näkee jollakin täydellisesti onnistuneen asukokonaisuuden. Sellaisiakin asuja on kansikuvassa.

Kiinnostuin Kikka Sepästä kun hän antoi mielestäni hyviä pukeutumisneuvoja Pupulandia-blogin Jennille, jolla on jo itselläänkin todella hyvä tyylisilmä. Juttu Pupulandia-blogissa täällä (Muotibloggaaja pukeutumisneuvojalla, osa 1) ja täällä (osa 2).

Kikka Sepän Löydä oma tyylisi -kirjan malleina on tavallisia naisia, vähän kuin meikkitaiteilija-kampaaja Mariela Sarkiman Make-Up Biblessa ja Hair Biblessä. 

Kikka Sepän mukaan jos lukija saa edes yhden toteuttamiskelpoisen vinkin kirjasta, se on täyttänyt tarkoituksensa. Minä sain oman vinkkini heti alussa: jos on leveät hartiat, vartalon mittasuhteita voi tasapainottaa kantamalla suurikokoista laukkua lantion kohdalla. Näin yksinkertaista se voi olla kunhan sen vain tietää!

Heti alkuun selitetään myös, miksi ei kannattaisi tehdä kuten minä usein teen: ihastuu johonkin vaatteeseen lehtikuvassa tai näyteikkunassa ja ostaa sen, mutta tyyli ei näytä hyvältä itsellä. Syynä tähän virheeseen on yleensä vartalomalli.

Aiempien pukeutumisoppaiden ja loistavien Trinnyn ja Susannahin What Not To Wear -neuvojen perusteella luulin itse aikoinani olevani pylväs eli Y (leveät hartiat, kapea suora lantio, ei vyötäröä) tai H (sama miinus hartiat eli tasapaksu). Vasta kun olin stylistillä, joka kylmästi mittasi vartaloni mittasuhteet, ymmärsin olevani lähes tiimalasi tai ainakin pehmeä H, eli H-vartalo, jolla on vyötärö. Tämä muutti pukeutumiseni kokonaan niin, että nykyään pyrin aina korostamaan vyötäröäni, kun ennen piilottelin sitä. Oman vartalomallin määrittämiseen kannattaa siis panostaa!

Päävartalomallit ovat A, Y, H ja X. Harva on vartaloltaan täsmälleen mikään näistä. Edes kaksi A-vartaloa eivät ole välttämättä keskenään samanlaiset. Useimmat ovat vielä yhdistelmiä joistakin, kuten minä Y:n, H:n ja X:n väliltä.

Periaatteessa kaikki vartalotyypit puetaan ymmärtääkseni kohti optimaalia naisen vartaloa eli X:ää. 

A-vartaloisen kapeaa yläosaa neuvotaan Löydä oma tyylisi -kirjassa tasapainottamaan runsaudella: huiveilla, olkatoppauksilla, venepäänteillä, röyhelöillä, boleroilla ja isoilla kuvioilla. Y-vartaloisella näiden ohjeiden voisi ajatella toimivan juuri toisinpäin. Leveäharteiselle Y:lle eli pylväälle neuvotaan myös halterneck, jonka ohjeen olen itsekin saanut. Se luo yläosaan kaventavan A-linjan.

Peittämisen lisäksi kaikki vartalotyypit saavat kirjassa ohjeita mitä kannattaa korostaa: A-vartalon kapeaa vyötäröä ja kaunista lantion kaarta, Y-vartalon kiinteää peppua ja hoikkia jalkoja. Y voi korostaa alavartaloaan yksityiskohdilla kuten taskuilla. Itse olen aikoinaan saanut ohjeen käyttää vaakaraidallisia hameita, ja ne tekevätkin taianomaisesti vartalostani täydellisen kurvikkaan tiimalasin.

Yksi neuvo on kirjassa yleispätevä: säkkimäisiin tai ylisuuriin vaatteisiin pukeutumisessa vaaditaan aina paljon taitoa. Sen vuoksi erityisesti suoravartaloisten H:iden kannattaa olla niiden kanssa tarkkana. Pätee myös niihin suurikokoisiin naisiin, jotka luulevat olevansa O-vartaloita. Todellisuudessa sieltä alta löytyy kirjan mukaan joku 4:stä vartalotyypistä, joihin saa vain turhia lisäkiloja ylisuurilla, muodottomilla vaatteilla. Erityisvinkkinä isokokoisille naisille kirjassa annetaan muotoillut nahkajakut, jotka näyttävät heillä upeilta!

X-vartalolla on aika helppoa, voi vain juhlia kruununjalokiveään eli vyötäröä. Inspiraatiota kannattaa hakea erityisesti 1950-luvun muodista.

Itse olen värianalyysin perusteella kevät, jolle sopivat heleät värit. 

Vartalomallien jälkeen kirjassa on oma lukunsa väreistä. Jälleen kirjan kansikuva on hyvä todiste siitä, kuinka paljon väreillä voi vaikuttaa. Erityisesti tästä on hyötyä kirjan mukaan 40 ikävuoden jälkeen. Värijaottelu perustuu kirjassa tutuille vuodenajoille, vaikka kirjoittajan mukaan riittää jo se, että tunnistaa onko iho kylmä vai lämmin sävyltään. Kylmiä sinipohjaisia värejä voi huoletta yhdistellä keskenään, samoin kuin lämpimiä keltapohjaisia.

Värejä kannattaa kirjan mukaan käyttää, sillä "Onnistunut ja edustava kokomustan käyttö pukeutumisessa vaatii aina harjaantunutta tyylitajua ja pukeutumisen osaamista.". Ainoastaan talvinaiselle musta aidosti sopii. Yllättävästi myös business-pukeutumisessa mustaa kannattaisi kirjan ohjeiden mukaan välttää, sillä se antaa helposti negatiivisen vaikutelman. Parempia värejä olisivat tummansininen ja harmaa. 

Kirjan mukaan mustan värin helppous pukeutumisessa perustuu ainoastaan sen kykyyn olla näkymätön ja jäämättä ihmisten mieleen. Positiivisena esimerkkinä tästä on pikkumusta, little black dress tai mustat suorat housut. Oikealla vartalotyypin mukaisella pukeutumisella saavutetaan kuitenkin yhtä hyvin hoikentava vaikutus ja saadaan muita etuja.

Vartalomallin ja värien jälkeen kirjassa perehdytään vaatekaapin avainvaatteisiin. Jos tuntuu että täydestäkään vaatekaapista ei löydy mitään päällepantavaa, sieltä puuttuvat kirjan mukaan todennäköisesti juuri henkilökohtaiset avainvaatteet, joita on max 8 kpl. Nämä pätevät yhtä hyvin silloinkin, jos tuntuu että kiinnostusta pukeutumiseen tai ylimääräistä rahaa ei ole. 

Avainvaatteiden hankkimisessa hyödynnetään kaikki siihen mennessä kirjassa opittu, eli tieto vartalomallista ja väreistä. Loput on oikeastaan kiinni vain asustamisesta.

En nyt paljasta niitä avainvaatteita tässä, mutta sanotaan että muutama niistä on jo vilahtanut tässä tekstissä!

Tätä vihertävää housupukua kierrätetään kirjassa paljon. Tässä se on asustettu kiinnostavasti sinisellä huivilla ja viininpunaisella leveällä vyöllä, en olisi kyllä itse ikinä tullut ajatelleeksi!

Housupuku demonstroi tässä myös oikeaa hihan ja lahkeen pituutta sekä hyvää istuvuutta.

Pukeutumisoppaan Tilannepukeutuminen-osiossa tunsin syyllisyyttä, sillä olen itse nimenomaan ohjeiden vastaisesti sekoittanut sporttisen tyylin ja urheilupukeutumisen kulkiessani vapaa-ajalla joka paikassa juoksutrikoissa ja balettivaatteissa. Myöskin työpukeutumisen sääntöjä rikon jatkuvasti liian epämuodollisella ja muodikkaalla pukeutumisella.

Kirjan loppuosassa päästään huvittelemaan ja saadaan neuvoja siihen, miten oman tyylin voi parhaiten löytää. Esimerkkeinä on sekä kuuluisuuksia (Patti Smith, Janis Joplin, Catherine Deneuve...) että kiinnostavia suomalaisia naisia. Iloisena yllätyksenä lopussa on esitelty myös kirjan kuvissa esiintyvien naisten tyylit, jotka ovat kirjoittajan, Kikka Sepän asiakkaita.

Yksi kirjan kiinnostavimpia osioita oli tämä, jossa kerrottiin yhden naisen kohdalla kuinka avainvaatteita yhdistelemällä saa monta eri asukokonaisuutta.

Esimerkiksi alakuvan venemallinen neuleen pääntie sopii erityisen hyvin A-vartalolle, ja petroolinvärinen t-paita neuleen alla antaa pukeutumiseen kerroksellisuutta ja mielenkiintoa. Yläkuvassa samat tiilenpunaiset kapeat housut yhdistettynä tyylikkäämmin villakangasjakkuun. 

Kirjasta selviää, että muiden ihailema tyyli voi löytyä vasta nelikymppisenä, värien käyttö on pukeutumisessa tärkeää ja että niillä tytöillä, joilla on vähiten rahaa, on yleensä kiinnostavimmat vaatekaapit, koska se pakottaa luovuuteen. Samaa vaatetta pitää käyttää monella tavalla ja uudet hankinnat pitää suunnitella tarkkaan.

Lopuksi saadaan neuvoja asustamiseen, joka koetaan kirjan mukaan usein vaikeaksi. Kirjassa kerrotaan hyvä esimerkki: asusta siniset farkut ja vaaleanpunainen t-paita esimerkiksi vaaleansinisellä sifonkihuivilla, tummanruskealla nahkavyöllä, sandaleteilla ja aurinkolaseilla. Heti mielenkiintoista ja tyylikästä!

Muotiperjantai; Inspiraatiokollaasin tekeminen

Olin talvella Kude Designin vaatevalmennuksessa, jossa määriteltiin oma tyylini (juttuni siitä täällä).

Olen tilannut Kude Designin Outin nyt huhtikuun lopussa kotikäynnille tarkastamaan vaatekaappini, mutta sitä ennen olen yrittänyt tehdä asiaan liittyviä kotitehtäviä. 

Yksi niistä oli inspiraatiokollaasin tekeminen. 

Olen säästänyt vanhoja muotilehtiä, joissa on ollut minulle mieluisia kuvia. Nyt tavaran vähentämisen tarkoituksessa saksin kuvat muotilehdistä irti ja keräsin yhteen, vaikka ensin ajattelin ettei minulla ole siihen aikaa enkä raaski leikata lehtiä. Syyskuun Voguet säästin, niitä minulla on aikajärjestyksessä vuodesta 2008 alkaen.

Sain heitettyä pois varmaan kaksi kiloa turhaa paperia! 

Kuvat on myös jotenkin helpompi hahmottaa kun ne ovat kaikki yhdessä eikä niitä löytääkseen tarvitse selailla eri lehtiä.

Kun näin kaikki suosikkikuvani yhdessä, sieltä alkoi hahmottua minua miellyttäviä pukeutumislinjoja: puuterisävyt, ladylike-tyyli, romanttinen country ja vintage, eteeriset valuvat satiinikankaat ja erikoiset, kiinnostavat väriyhdistelmät. 

Pystyin helposti järjestämään kuvat näihin kategorioihin, joten linjat olivat aika selkeitä.

Huomasin myös, että olen varmaan enemmän tai vähemmän tiedostamatta hankkinut samanlaisia vaatteita kuin kuvissa.

Esimerkiksi tuossa etualalla näkyvästä Michael Korsin kevään 2010 runway-kuvasta minulla on aivan samantyylinen valkoinen hame, harsomainen paita ja suurista kiiltävistä helmistä tehty kaulakoru. En ole kyllä koskaan käyttänyt ko. asua, mutta nyt kesällä aion!

Samoin löysin kollaasin perusteella uusia tapoja yhdistellä olemassaolevia vaatteitani, kuten tuo Michael Kors -kuvan alla näkyvä ohuen hiekanvärisen silkkitopin ja leveän ratsastustyylisen nahkavyön yhdistelmä. Molemmat löytyvät vaatekaapistani, mutta en ole koskaan tullut ajatelleeksi yhdistää niitä!

Tein samantyyppisen inspiraatiokollaasin myös meikkikuvista. Olen myös vain kirjoittanut ylös minua inspiroivia meikki-ideoita tyyliin sininen luomiväri ja persikkainen huulipuna -yhdistelmä.

Kollaasikuvia voi säilyttää muovitaskuissa niin kuin minulla toistaiseksi on, tai laittaa vaikka ilmoitustaululle tai liimata isolle kartongille tai vihkoon. Yksi nykyajan vaihtoehto on tehdä kuvakollaasi myös tietokoneelle tai nettiin. Keräilin itseasiassa tietokoneeni kuvakansioon netistä myös tyyli-idolini Blair Waldorfin asuja. 

Seuraava itselleni asettamani haaste minulla on, että yritän yhdistellä vaatekaapissani olevia vaatekappaleita aivan uudella tavalla. Lisäksi käyttämättömäksi jääneiden vaatteiden suhteen yritän keksiä edes yhden hyvän yhdistelmän ja käyttää sitä. Ja jos sitä ei löydy, saa vaate pikkuhiljaa lähteä.

Olenkin jo aloittanut, ja löytänyt omasta vaatekaapistani aivan uudelta tuntuvia asuja. Shop my stash!

Muotiperjantai; Vaatevalmennus

Olin tammikuussa Professional Organizersien eli Ammattijärjestäjien tapahtumassa Helsingissä Valkoisessa salissa.

Voitin sieltä yllättäen arvonnasta Vaatevalmennuksen. Kahden tunnin henkilökohtainen valmennus pidettiin uudessa Kude Design -nimisessä yrityksessä Espoossa (155 euroa).

Ajattelin, että en välttämättä edes tarvitsisi Vaatevalmennusta, sillä vaatekaappi minulla on jokseenkin hallinnassa, ja enemmän ongelmia on oikeastaan kosmetiikan määrän kanssa, josta kirjoitin aiemmin täälläkin. Vaatevalmennus osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi!

Kude Designin vaatetusalalla pitkään mm. vaatesuunnittelijana työskennellyt Outi Pakarinen kyseli minulta kyselykaavakkeen avulla sellaisia asioita kuin että miten kuvailisin tyyliäni, mistä väreistä pidän, mitä haluaisin viestittää pukeutumisellani ja mitä ostin viimeksi. 

Tavoitteena oli kartoittaa tyyliäni, ja siten saada suuntaviivoja pukeutumiseen. Kun tyylin punainen lanka on löytynyt, on helpompaa muuttaa myös vaatekaappi toimivammaksi. Idea ei ole missään nimessä ostaa lisää vaatteita, vaan nimenomaan päinvastoin: Wear more, buy less!

Vasta kyselykaavakkeen kautta huomasin, kuinka epämääräiset perusteet minulla on usein vaatehankinnoille. Seuraan muotia, ja haluan kokeilla erilaisia trendejä ja tyylejä. Ongelmana siinä on, että vaatekaappiin kertyy vähän kaikenlaista, ja vähän ajan kuluttua en edes aina pidä kaikista ostamistani vaatteista. 

Selitin kahden tunnin ajan kaikkea tällaista epämääräistä Kude Designin Outille, kuten huiviaddiktiostani (Luulen aina nostavani asun uudelle tasolle ja muuntelevani sitä huiveilla. Todellisuudessa en välttämättä edes käytä niitä.) ja siitä kuinka valitsen aamuisin tunnepohjalta värit joihin pukeudun.  

Yhtenä osiona Vaatevalmennuksessa oli myös vartalotyypin määrittäminen a la Trinny and Susannah. Olen muuten aina toivonut pääseväni ko. leidien stailattavaksi!

Olin luullut olevani pylväs, column (leveät hartiat, suora, ilman muotoja), mutta mittanauhan perusteella olinkin lähes tiimalasi! Hartiani olivat aavistuksen korostuneet, mutta Kude Designin Outi määritteli minut silti "pehmeäksi suoraksi". Olen tähän asti luullut, että minulla ei ole vyötäröä ja varonut käyttämästä vöitä. Nyt selvisikin, että voin huoletta korostaa vyötäröä, käyttää vaakalinjoja ja ohuitakin vöitä. Mikä uusi maailma tästä aukesikaan! 

Selkäni on pitkä, minkä olen aina tiennytkin, mutta kuulemma jalat ovat myös pitkät ja kädet sopusuhtaiset, joten voisin korostaa niitä enemmänkin.

Kuvassa minulla on korkeavyötäröinen kynähame, joka on yksi lemppareitani ja Stockan pukeutumisneuvojan minulle pyynnöstäni valitsema. Outi kiitteli muutenkin asuani, joka olikin hametta lukuunottamatta itse koostamani. Kuulemma ihmiset tietävät usein vaistomaisestikin, että mikä sopii ja mikä ei. 

Ehdottomasti mielenkiintoisinta tyylivalmennuksessa oli, kun Outi veti kahden tunnin perusteella yhteen tyylini. Se on eurooppalainen tyylikäs ja naisellinen! 

En välttämättä ole sitä aina, mutta se on se mitä kohti haluaisin pyrkiä. Klassista ja jopa vähän tyttömäistä, ranskalaista ja italialaista. Vähän niin kuin vanhoissa elokuvissa kuten Cherbourgin sateenvarjoissa Catherine Deneuvella. 

En olisi itse koskaan osannut määritellä tyyliäni noin, mutta kun Outi sanoi sen, niin tiesin täsmälleen että se on oikein ja siihen minä aina pyrin. En tajunnut itse sanoa sanaakaan ihailemistani Chaneleista ja Dioreista, ja silti Outi kaivoi sen minusta esiin. Kind of amazing!

Tältä pohjalta on helppo muokata vaatekaappia myös jatkossa, ja toisaalta tehdä myös vähitellen uusia hankintoja. Jos vaatekaappi on nimittäin aivan täynnä vaatteita, on vaikea muistaa mitä kaikkea siellä on ja koostaa kokonaisuuksia. Kaikki naiset tietävät ongelman: vaatekaappi täynnä vaatteita, mutta ei mitään päällepantavaa.

Sainkin Outilta hyvän ohjeen, että kaikki uudet vaateostokset kannattaa aina harkita todella tarkkaan. Mielummin kannattaa ostaa vähän ja laatua kuin määrällisesti paljon. Ensin pitää miettiä mitä todella tarvitsee ja sitten etsiä vain sitä, ei ostaa ärsykkeiden houkuttelemana kaupasta vaikka mitä uutuuksia. Esim. itse olen nyt päättänyt etsiä huolella kapeaa punaista vyötä, jollaista olen halunnut jo vuosia. 

Sain helpon 3:n säännön: uuden vaatteen tulisi lähtökohtaisesti sopia 3:n vanhan kanssa. Jos vaate ei sovi, sille tulee olemaan aika vähän käyttöä. Ja missään nimessä ei pitäisi ainakaan joutua ostamaan mitään lisää uuden vaatteen takia. 

Selailimme myös lopuksi erilaisia mielenkiintosia tyylikirjoja, ja Outi näytti minulle niistä sopivia vaatteita. 

Saisin korostaa lantiotani jopa enemmänkin, joten siksi kaikki liehuvahelmaiset hameet ym. olisivat hyviä. Jos taas haluaa vetää huomiota pois hartioista, kannattaa se kiinnittää jonnekin muualle. Siihen ovat erinomaisia mm. halterneckit, tuubitopit tai nämä Pussy Bow -puserot, joita minulla onkin ennestään useampia, sillä se on jo valmiiksi yksi lempimalleistani. 

Tyyli-idolikseni mainitsin Gossip Girlin Blair Waldorfin, ja tämän paidan olenkin aikoinaan ostanut erään hänen asunsa perusteella. Blair yhdisti tällaista kuparinruskeaa kirkkaaseen vihreään, ja haluan kokeilla sitä väriyhdistelmää. Muutenkin paidassa yhdistyy paljon asioita mistä pidän: silkkinen ohut materiaali, pussy bow ja polka dotsit. 

Paita saa siis jäädä vaatekaappini, kun jotakin muuta sen sijaan lähtee!

Kude Designin Outin voi tilata Oma Kuva -valmennuksen jälkeen myös 4 tunnin kotikäynnille teemalla Vaatekaapin räjäytys. Yritän nyt ensin itse karsia vaatekaappiani ja sulatella kaikkia niitä hyviä neuvoja jotka sain, mutta sen jälkeen aion ehdottomasti pyytää Outin myös kotikäynnille. Olen nimittäin aivan varma, että ammattilainen osaa katsoa vaatekaappiani vielä eri silmällä kuin mitä itse teen, ja ehdottaa esim. uudenlaisia yhdistelmiä vaatteista. Outi sanoi vielä ihanasti, että uskoo että vaatekaapissani on vaikka mitä aarteita. 

En olisi ikinä uskonut, että joku pystyisi kahdessa tunnissa määrittelemään suunnan tyylilleni loppuelämäksi. Vaikka tavallaan siinä ei ollut mitään uutta, oli kuitenkin aivan käänteentekevää kuulla oma tyylinsä ääneen sanottuna ja ammattilaisen analysoimana. Valmennuksen jälkeen on ollut tosi itsevarma ja helpottunut olo: minä tiedän tyylini ja mikä minulle sopii, eikä minun tarvitse enää miettiä sitä. Kunhan huolehdin vain jatkossa että kaikki sopii siihen. Ihanan helppoa!

Suosittelen Vaatevalmennusta lämpimästi!