Hei ihanat!
Lomailin viime viikolla Ranskan Rivieralla, ja nyt esittelen teille ostoksiani Nizzasta. Nizzan kosmetiikkatarjonnasta kirjoitin jo aiemmin tässä jutussa.
Kaikki ostokseni todella ovat sattumalta Nizzasta, vaikka kävin myös Cannesissa, Monacossa ja Grassessa. Tarjonnan puutteesta se ei ainakaan silti johtunut, sillä Cannesissa ja Monacossakin on vaikka mitä ihania kauppoja, mm. Sephora. Parfyymipääkaupunki Grassessa taas riittää hajuvesimyymälöitä.
Ensimmäinen ostokseni oli kuitenkin jo Helsinki-Vantaan lentokentältä.
Ajattelin esitellä sen, vaikka en ehtinytkään sitä tällä matkalla vielä testaamaan, siltä varalta että joku ei tiedä näin kätevän tuotteen olemassaolosta.
Eli kyseessä ovat kynsilakanpoistolaput. Matkalle erittäin hyödyllinen keksintö, sillä näin kynsilakanpoistoainetta ja vanulappuja ei tarvitse kuljettaa erikseen, ja tämän pakkauksen voi huoletta viedä lentokoneen matkustamoonkin.
Mavala on minusta ihan pätevä tällaisissa perustuotteissa, joten uskon että nämäkin toimivat ihan hyvin.
Käyttöohjeena on pitää kynsilakanpoistolappua kynnen päällä 2-3 sekuntia, ja pyyhkiä kynsilakka sitten pois. Purkki vaikuttaa uudelleen suljettavalta, mikä sekin on käytännöllistä ja toimivaa. Lappuja on yhdessä purkissa 30, joten tästä riittää varmaan aika moneen kertaan.
Kynsilakanpoistoainelaput maksoivat Helsinki-Vantaan lentokentällä 5,80 euroa. Esim. Sokoksella ne maksavat 8 euroa, joten säästöä tulee, jos ostaa vasta lentokentältä.
Sitten ensimmäinen kosmetiikkaostokseni Nizzasta, yhdestä Nizzan vanhimmista parfymerioista Tanagrasta.
Tanagra myy lukuisten parfyymien lisäksi myös meikkejä. Meikeissä on tarjolla vain kolmea erinomaista merkkiä: Chanelia, Guerlainia ja Bobbi Brownia.
Vaikka Ranskassa oltiinkin, minä ostin amerikkalaista, loistavaa Bobbi Brownia.
Vinkkinä muuten, että Tanagrassa oli mm. runsaasti Chanelin kynsilakkoja, joten harvinaisempiakin sävyjä varmasti löytyy. Mielestäni hintakin oli vähän edullisempi kuin Suomessa, n. 20 euroa.
Bobbi Brownilta ostin kauniin korallisen persikkaisen poskipunan. Sävyn nimi on 6 Apricot.
Aiempi vakioposkipunani on myös Bobbi Brownin, sävy nimeltä 9 Pale Pink. Sen on valinnut minulle henkilökohtaisesti Bobbi Brownin meikkitaiteilija New Yorkissa.
Apricot-sävyn valitsin ihan itse. Se on lämpimämpi ja punaisempi kuin kylmän pinkki Pale Pink. Mielestäni molemmat sopivat kuitenkin minulle ihan hyvin.
Bobbi Brownin poskipunat ovat todella pigmenttisiä ja laadukkaita.
Bobbi Brownin huulipunan valitsi minulle puolestaan Tanagran myyjätär. Halusin kokeilla myös Bobbi Brownin huulipunia, sillä olen pitänyt Bobbi Brownin huulikiilloista kovasti.
Huulipunan sävyn nimi on 33 Brownie.
Juuri tällaisia ruskeanpunaisia nude-huulipunia minulta onkin puuttunut, ja huomaan kaipaavani niitä meikkiini usein.
Tanagrassa oli muuten vanhan hyvän ajan kunnon palvelu. Myyjätär mm. avasi ostamani tuotteet pakkauksistaan ja näytti huolellisesti minulle, että ne olivat virheettömiä ja ehjiä ennen maksamista.
Valitettavasti näyttää, että olen hukannut kuitin, mutta Bobbi Brownin poskipunat ja huulipunat maksoivat noin 25 euroa kumpainenkin. Samat oli hinnat kuin Sephorassakin.
Erinomaisen palvelun lisäksi sain Tanagrasta runsaasti näytteitä. Ne olivat vielä siitä kivoja, että ne olivat kaikki ranskalaisia.
Sain näytteen Chanelin Vitalumiére Aqua -meikkivoiteesta, jonka nimeen mm. asiantunteva Mustaa Kajalia -blogi vannoo.
Ingrid Millet on minulle kokonaan uusi merkki, koska sitä ei tietääkseni myydä Suomessa. Ingrid Millet on käytössä ilmeisesti myös Tanagran yhteydessä sijaitsevassa kauneushoitolassa muutaman muun vaatimattoman merkin kuten Crème de la Merin ja La Prairien lisäksi. Laatua siis varmaan on.
Nyt pääsen testaamaan Ingrid Milletin Magnolys Anti-Ageing voidetta. Sattumalta se on tarkoitettu juuri kuivalle ja herkälle iholle, jollainen omanikin on.
Koska Tanagra on ennen kaikkea parfymeria, sain myös hajuvesinäytteitä.
L'Artisan Parfumeurilta sain Voleur de Roses -tuoksun.
Niche-tuoksuilla tarkoitetaan pienten valmistajien laadukkaita, pienissä erissä tehtäviä omaperäisiä ja ei-kaupallisia tuoksuja.
L'Artisan Parfumeurin inspiraationa toimivat aidot, luonnosta tulevat tuoksut. L'Artisan Parfumeurin kuuluisin tuoksu on varmasti Mure et Musc, joka yhdistää karhunvatukkaa ja myskiä.
Alempana kuvassa on kaksi Annick Goutalin tuoksua: Eau de Sud ja Petite Chérie.
Annick Goutal on myös pariisilaisia luksus- ja niche- parfyymitaloja. Sen on perustanut vuonna 1981 Annick Goutal, joka toimi aiemmin mallina. Nykyään sitä pyörittävät hänen tyttärensä ja toinen "nenä", Isabelle Doyen. Tarkoituksena on, että jokainen löytäisi omaan persoonaansa sopivan Annick Goutal -parfyymin.
Tavallaan sain Tanagrasta vielä yhden näyteen, sillä saamaani viuhkaan suihkutettiin Chanelin uutta Coco Noir -parfyymia. Olisin saanut valita mitä vain, mutta pyysin myyjätärtä valitsemaan minulle jotakin hyvin ranskalaista, ja Chanelia sain.
Coco Noir on aika raskas ja hyvin ranskalaisen hienostunut parfyymi. Se on ilmeisesti tummempi versio Chanelin kuuluisasta 1980-luvun Coco-parfyymista. Minun makuuni aivan liian voimakas ja kypsä, vaikkakin oikealla naisella varmasti upea.
Sen perusteella, mitä opin Grassen parfyymiworkshopissa, luokittelisin Coco Noirin itämaisten tuoksujen eli orientaalien ryhmään. Se sisältää ensituoksuna greippiä ja bergamotia ja sitten ruusua, jasmiinia, santelipuuta ja patchoulia.
Kaupunkilomalla joutuu kävelemään paljon, ja sen vuoksi jalat ovat kovilla.
Kävinkin ostamassa L'Occitanesta loistavaa Shea-jalkavoidetta. Sen hinta oli Nizzassa vähän edullisempi kuin Suomessa, 19 euroa, kun Suomessa se maksaa yleensä 22 euroa.
L'Occitanen Shea-jalkavoide ei ole varsinaisesti viilentävä tai virkistävä, mutta se kosteuttaa ja pehmentää jalkoja tehokkaasti.
Myös L'Occitanesta sain runsaasti näytteitä.
Takana ovat 5 öljyn shamppoo ja hoitoaine sekä Milk Concentrate -vartalovoide.
Etualalla puolestaan Ultra Rich Face Cream ja Creme Radieuse -kasvovoide.
Käyttökokemuksia tulee, kunhan ehdin testailemaan!
Myös L'Occitanesta sain tavallaan tuoksunäytteen, sillä ostokseni käärittiin silkkipaperiin, johon suihkutettiin ihanan raikkaan sitruunaista Vervaine eli verbena -hajuvettä.
Minulla on ollut koko syksyn himo vihreisiin kynsilakkoihin.
Jo aiemmin ostin tuon kuvassa oikealla näkyvän perusvihreän L'Orealin Green Couturen.
Nizzasta Lafayette-tavaratalosta löysin puolestaan vasemmanpuoleisen, häikäisevän kullanvihreän Majestic Greenin. Se on jopa lähes neonvihreä. En ole nähnyt sitä myynnissä Suomessa.
L'Orealilla on Ranskassa laajempi valikoima kuin Suomessa. Olisin toivonut L'Orealin kynsilakkojen olevan vähän edullisempiakin merkin kotimaassa. Hinta oli kuitenkin Nizzassa jopa kalliimpi kuin Suomessa. Suomessa L'Orealin kynsilakat maksavat normaalisti n. 6,50 euroa, kun Nizzassa hinta oli 6,90 euroa. Minulla oli Lafayetteen kuitenkin turistien - 10 %:n alennusseteli, joten maksoin kynsilakasta 6,20 euroa. Säästö se on kuulkaa pienikin säästö!
L'Orealilta on muuten tulossa nyt Suomessakin uusia sävyjä näihin pieniin Color Riche -kynsilakkoihin. Teemana on barokki. Ranskassa oli myynnissä koko L'Orealin Le Look Versailles -meikkikokoelma, johon kuului mm. kaksi luomiväripalettia. Suomessa tulevat myyntiin ainakin lookin kynsilakat, Les Vernis Les Versailles. Arvaatte varmaan, kuka suunnistaa kaupoille!
Muuten en ostanut enempää kosmetiikkaa, enkä vaatteitakaan, vaikka valikoima oli erinomainen.
Sen sijaan löysin taidekirjoja myyvän kirjakaupan, jossa yhdeksi taiteenlajiksi oli luokiteltu myös muoti.
Ostin yhdelle ystävälleni synttärilahjaksi Le Petit Livre de Chanelin. Kirja on ranskaksi, mutta hankin sen sillä taka-ajatuksella, että saan ehkä katsella siitä kuvat.
Itselleni ostin Chanelin entisen mallin Ines de la Fressangen kirjan Parisian Chic. Siinä neuvotaan, kuinka voi pukeutua kuten pariisitar. Siinä on oma lukunsa myös kauneusohjeista. Se alkaa - tietysti Chanelilla!
