Atooppisen ihon hoito (+ 1 komea lääkäri)

Hei, myyvä otsikko ennen kaikkea (lääkäri kuvissa myöhemmin)!

Olin apteekkikosmetiikkamerkki La Roche-Posayn (lausutaan sillä tavalla ihanasti ranskalaisittain) kutsumana kuuntelemassa niin mielenkiintoista esitystä atooppisen ihon hoidosta, että pakko kertoa siitä heti teillekin. 

Tilaisuus pidettiin perjantaiaamuna ravintola Sinnessä.

Porvoolainen kuuluisa Bistro Sinne on avannut sisar-ravintolan Helsinkiin Eerikinkadulle. 

Erityisesti tykkäsin noista New Yorkin mieleen tuovista sanomalehdistä voileivän kääreinä sekä ruudullisista astiapyyhkeistä lautasliinoina!

Mutta nyt se hot doctor heti tiskiin. 

Ihotautilääkäri Ville Kiiski puhui kiinnostavasti ja innostuneesti atooppisen ihon hoidosta.

Tiesittekö, että jopa 15 % aikuisista on atoopikkoja, suurimmat luvut Suomesta? Yleisintä atooppinen iho on muutenkin länsimaissa, ja esiintyvyys kasvaa mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään. Hygienian paranemisen ja bakteerien vähenemisen on todettu olevan yhteydessä atopiaan ja allergisiin sairauksiin. Lisäksi ovat sääolosuhteet; atopia voi puhjeta täällä pohjoisessa jopa Afrikasta tulleilla kuten somaleilla. Suomessa ulkoiset olosuhteet ovat atoopikon kannalta todella kovat: vähän auringon uv-säteilyä sekä pitkä kylmä ja kuiva jakso talvella. Moni atoopikko hyötyykin auringon valosta, mutta joillakin harvoilla se voi myös pahentaa ihottumaa.

Atopia alkaa usein lapsuudessa, ja se on perinnöllistä. Lasten oireita on esim. taiveihottuma, ja aikuisilla sitten kasvo-, silmäluomi-, kaula- ja käsi-ihottuma. Atopia ei kuitenkaan ole pelkkää ihottumaa, joka siitä tulee ensimmäisenä mieleen, vaan oireita voivat olla myös heinänuha, allerginen astma ja ruoka-aineallergiat. Atopia onkin oireisto, jolle on tyypillistä allerginen taipumus. Yhteyttä akneen tai aurinkoihottumaan sillä ei ole.

Itsellänikin on atooppinen iho, ja ihottuma käsissäni comes and goes, välillä lievempänä ja välillä pahempana, yleensä talvisin. Tämä onkin kuulemma atooppiselle iholle tyypillistä. 

Yllätys minulle oli se, että atopia on kroonista, eli sitä ei voi parantaa. Ihottuman pahenemisvaiheita voi ainoastaan ennaltaehkäistä, ja jos se pääsee puhkeamaan, hoitaa oireita. Tärkeintä olisi ihon säännöllinen rasvaus, johon potilaita on kuitenkin kuulemma vaikeaa motivoida silloin kun oireita ei ole. Välttämätöntä se kuitenkin olisi, sillä atooppinen ihottuma eli ekseema mm. vanhentaa ihoa, kutisee, hilseilee, punoittaa sekä pahimmillaan aiheuttaa jopa pieniä haavoja ja vesikelloja. Raapia ei kuitenkaan saisi, sillä se pahentaa tulehdusta ja saattaa jopa olla suuren osan edellä mainituista oireista syy.

Tutkimuksissa on havaittu, että atoopisella iholla viihtyy haitallinen bakteeri, Staphylococcus aureus, joka lisää tulehdusta ja pahentaa ihottumaa. Mieleeni jäi tästä bakteerista erityisesti, että se on kullanvärinen ja ns. "pahis". Ihmisen iholla elää nimittäin paljon myös hyviä bakteereita, jotka suojaavat sitä taudinaiheuttajilta. 

No, La Roche-Posay on nyt kehittänyt tähän erityisen voiteen, Lipikar Baume AP+, jonka pitäisi vahvistaa ja tasapainottaa ihon omaa bakteerikantaa sekä suojakerrointa ulkoisia ärsykkeitä vastaan.

Itse uskon, että ainakin siinä vaiheessa kun ihottuma ei ole vielä pahentunut, riittää mikä tahansa hyvä vartalovoide ihon kosteutukseen ja hoitoon. La Roche-Posayn voiteissa on ainakin se hyvä puoli, että ne eivät sisällä hajusteita tai turhia allergisoivia ainesosia, eli sopivat siinä mielessä vähän ärsyyntyneenkin ihon hoitoon. (Korjaus 18.11.2014: lukijalta saamani tiedon mukaan monissa La-Roche Posayn kosteusvoiteissa on kyllä hajusteita. Lipikar Baume AP+ -vartalovoide on hajusteeton.)

Kaikki ekseeman kokeneet nimittäin tietävät, että sellaiselle iholle ei tee mieli laittaa mitään, minkä pelkää ärsyttävän ihoa vielä entisestään. Siksi luotettavat, rauhoittavat ja kutinaa lievittävät voiteet ovat kullanarvoisia. Plussaa tulee vielä siitä jos ne ovat helppoja levittää ja niitä tulee siksi käytettyä säännöllisesti! Ainakin tämän La Roche-Posayn uutuuden ihotuntuma on ihana.

Kulmakarvojen kestopigmentointi, osa 1

Kulmakarvani ovat aina olleet hyvin mitättömät ja epämääräiset. Moni vastaa kysymykseen, että mikä on tärkein elementti meikissäsi vaikka meikkipohja, ripsiväri tai huulipuna, mutta minä vastaisin että kulmakynä. Kulmat antavat kehykset ja ryhdin koko kasvoille.

Olen harkinnut jo varmaan 10 vuotta kulmakarvojen kestopigmentointia. Lopputuloksen luonnollisuus ja pysyvä muutos kasvoihin ovat kuitenkin epäilyttäneet, samoin kuin se että sattuuko se.

Vasta kun näin Miss Piggy's Pearls -blogin Sallalla kosmetologi Cindy Rieran tekemän loistavan, luonnollisen kulmakarvojen kestopigmentoinnin, uskalsin varata ajan.  

Tässä ovat kulmakarvani lähtötilanteessa. Kestopigmentointi tehdään kahdessa vaiheessa, ja vaiheiden välillä täytyy olla vähintään 2 viikkoa. 

Jännitin pigmentointia aivan hirveästi, sillä pelkäsin että se sattuu niin paljon, että joudun jättämään operaation kesken. Onneksi Cindy lohdutti, että pigmentoinnin ei pitäisi sattua paljon enempää kuin kulmakarvojen nyppimisenkään. 

Olin varmuuden vuoksi kyllä ottanut lääkärin ohjeesta Buranan jo noin tuntia ennen reilun tunnin kestänyttä pigmentointia, joten se ei sattunut kovin paljon. Puudutetta kulmakarvoihin kyllä laitetaan, mutta se voidaan tehdä vasta kun kulmien rajat on ensin kestovärillä hahmoteltu, sillä puudute turvottaa ihoa vähän. 

Ensin kosmetologi luonnosteli kulmat ihan tavallisella kulmakynällä. Sen olisi voinut kyllä tehdä itsekin, mutta minä halusin ehdottomasti että Cindy tekisi sen, sillä en normaalistikaan saa kulmistani symmetrisen näköisiä. 

Cindy huomasi heti, että kuvasta katsoen vasen kulmani on luonnostaan vähän ylempänä kuin toinen, joten toista piti nostaa vähän.  

Näin täydellisen muotoiset kulmistani tuli heti pigmentoinnin jälkeen. 

Kaikki musta on kyllä arpikudosta, eli kulmat eivät todellakaan jääneet näin tummiksi ja viivamaisiksi. Tämän näköiset ne olivat ensimmäisen viikon verran, ja olin jo silloin todella tyytyväinen niihin. Olin aivan ihastunut kulmakarvojen täydelliseen, kaarevaan muotoon. Tukkani on tällä hetkellä niin tumma, etteivät ne näyttäneet edes yhtään liian voimakkailta.  

Kulmiin piti sivellä viikon ajan Bepanthenia, ja saunassa ei saanut käydä. Ensimmäiset pari päivää oli myös hyvä välttää kovaa urheilua. 

Olin jo menossa apteekkiin ostamaan Bepanthenia kun huomasin, että minulle oli aikaa sitten lähetetty blogia varten testattavaksi tämä La Roche-Posayn Cisaplast Baume B5 -voide, jolle ei vain ole ollut aiemmin käyttöä. Sen pitäisi toimia ihon pienten vaurioiden paikallisessa hoidossa. Vilautin sitä lähipiiriini kuuluvalle lääkärille, joka sanoi että siinä on samaa Panthenolia kuin Bepanthenissakin. Lisäksi siinä on etiketin mukaan Madecassoside-uutetta, josta lääkärikään ei tiennyt mitä se on, sekä kuparia, sinkkiä ja mangaania. Niiden pitäisi auttaa edistämään ihon uudistumista.

Oli helpottavaa laittaa kulmille tätä rauhoittavaa voidetta, sillä ne olivat aika kipeät, arat ja kuumottavat pari päivää operaation jälkeen.

Sen jälkeen musta arpi alkoi irrota, ja hämmästyin aika paljon lopputuloksen vaaleutta kun olin jo tottunut tummiin kulmiini. Ensimmäinen reaktio oli se, että kaikki väri lähti arpien mukana, ja olin vähän pettynyt. Jos en olisi nähnyt Miss Piggy's Pearlsin Sallan lopputulosta ja luottaisi Cindyyn huippuammattilaisena, olisi varmaan ollut usko vähän koetuksella.

Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen vaihe, ja toisella kerralla joulukuussa tehdään kulmille lopullinen muotoilu ja väri.

Kulmat ovat kyllä aika hyvät jo nyt. Värjäsin vielä omat kulmakarvani kertaalleen, niin että kulmat näyttäisivät vielä aavistuksen tummemmilta. Silti ne ovat tarpeeksi vaaleat, että näyttävät luonnollisilta vaikka minulla ei olisi yhtään meikkiäkään. Muoto on tosi kaunis.

On ihan uskomaton helpotus, kun ei tarvitse käyttää aikaa kulmien meikkaamiseen aamuisin. Toivon, että olisin uskaltautunut kestopigmentointiin jo paljon aikaisemminkin, niin hieno juttu tämä on!

Kulmakarvojen kestopigmentointi ei ole kyllä mitään halpaa touhua. Omani maksavat yhteensä 580 euroa. Hinta ei ole kyllä hirveän paljon halvempi missään, sillä kestovärit ja laite ovat niin kalliita. Sen vuoksi tekijä kannattaakin valita hyvin tarkkaan, eikä yrittää säästää rahasta siinä kohdassa. Cindy Riera on valitettavasti myynyt hoitolansa, joten hän ei tee näitä enää. Olen tosi onnekas, kun pääsen vielä joulukuussa ennen omistajan vaihtumista hänelle kestopigmentoinnin toiseen vaiheeseen. Teen lopputuloksesta sitten vielä osan 2 tähän juttusarjaan.