Suuri Rooman kosmetiikkapostaus: Osa 1 Sephora

Ollakseni tiukassa kosmetiikan ostokiellossa, ostin aika paljon kosmetiikkaa Roomasta, don't you think?

Puolustuksen puheenvuoro on sitten se, että holtitonta osteluani rajoitti kuitenkin edes yksi periaate: sain ostaa vain sellaista, mitä ei saa Suomesta.

Roomassahan on kaikki suurta, ja sen vuoksi tavoistani poiketen jaoin myös tämän jättipostauksen kahteen osaan.

Ensin tutustutaan Sephoran valikoimaan, ja seuraavassa osassa on sitten MAC ja Italian oma merkki Kiko.

Roomassa on ainakin kolme Sephoraa. Yksi on pääostoskadulla Via del Corsolla, toinen on vähän sen ulkopuolella Via del Tritonella ja kolmas päärautatieasemalla Stazione Terminilla.

Via del Corson liike, joka on kuvassa iltahämärässä, on pienin ja sekaisin sekä sieltä olivat monet tuotteet loppu, johtuen varmaan suuresta kävijämäärästä. Tritonen liike on suuri ja miellyttävä ja Stazione Terminin Sephora siisti, vaikka sijaitseekin maan alla lähellä metroa. Yllättäen vietin aika paljon aikaa näissä kaikissa.

Sephorassa on all the normal works; Lancomet ja Diorit ja muut selektiiviset. Lisäksi siellä myydään Sephoran omia tuotteita, joiden pitäisi olla ihan laadukkaita, ranskalaista erinomaista Make Up For Everia sekä minua eniten kiinnostavia amerikkalaisia merkkejä Urban Decayta, Too Facedia ja Benefitia. Ne ovat the pyhä kolminaisuus of Sephora!

Luulinkin aiemmin, että Sephora on amerikkalainen ketju, mutta nyt minulle selvisi, että se onkin alun perin ranskalainen. Se on vain niin laajasti levittäytynyt USA:han, yhteensä yli 500:lla liikkeellä.

Ystävälleni toin hänen pyynnöstään Sephoran omia body buttereita.

Ystäväni oli ostanut Sephoran vartalovoita viimeksi Pariisin Sephorasta turkoosissa purkissa ja ihastunut täysin. Sen vuoksi hän sai nyt lisää Sephoran Super Supreme Body Butteria vaatimattomassa melkein 500 ml:n jättitölkissä. Lisäksi valitsin hänelle mielestäni ihanan trooppisen tuoksuisen Guava Passion -vartalovoin vähän pienemmässä 200 ml:n purkissa.

Pääsen varmaan testailemaan näitä ystävältäni. Jännityksellä odotan, ovatko nämä parempia kuin suosikkini The Body Shopin herkku Coconut Body Butter.

Sephorassa olisi myös ollut kookosvartalovoita. Tuoksuttelin myös sitä turkoosissa purkissa olevaa merellistä vartalovoita, jota ystävälläni oli ollut aiemmin, mutta pidin enemmän hedelmäisestä ja makeasta Guava Passionista.

Sephoran Super Supreme Body Butterin hinta oli 17,50 euroa ja pienemmän Guava Passion vartalovoin 11,00 euroa. Ei siis mitenkään hirvittävän kallista, kun Body Shopinkin 200 ml vartalovoit maksavat normaalisti 17 euroa. 

Eniten olin innoissani Sephorassa myytävästä Urban Decaysta.

Vuonna 1996 Californiassa perustetun Urban Decayn tunnuslause on "Beauty with an Edge", ja heidän ensimmäinen mainoskamppanjansa kysyi: Does Pink Make You Puke?

Urban Decay on tunnettu rohkeista, räiskyvistä väreistään sekä myös siitä, että se nimeää meikkinsä vähemmän söpösti urbaanien esikuviensa mukaan eli esim. Gunmetal, Oil Slick, Smog, Morphine, Rehab, Stalker ja M.I.A. eli Missing in Action ovat UD:n luomivärien ja rajauskynien nimiä.

Urban Decay on siis kosmetiikkamaailman Vivienne Westwood ja punk.

Aiemmin olen käyttänyt Urban Decaylta vain sen legendaarista silmämeikinpohjustajaa Eyeshadow Primer Potionia.

Sitä ostinkin lisää varastoon. Hinta oli 16 euroa, eli täysin sama hinta kuin lookfantastic.comissa, josta olen sitä yleensä tilaillut, mutta siihen tulee vielä postikulut päälle.

Urban Decay Primer Potionin perinteinen, mutta vähän hankalanmallinen "potion" on nyt uudistunut tavalliseksi tuubiksi. Ensin olin uudistuksesta innoissani, koska vanhasta pullosta on ollut hankala saada loppuvaiheessa tavaraa ulos. Nyt tulinkin toisiin ajatuksiin, sillä vanhan pakkauksen kanssa selvisi sotkematta sormiaan kun siinä oli aplikaattori. Uuden kanssa joutuu vähän kikkailemaan. No, ehkä kestän. 

Toinen tuote, jonka ehdottomasti Urban Decaylta halusin, oli Urban Decayn kehutut 24/7 Glide-on -silmänrajauskynät.

Eniten olisin halunnut ruskean Whiskeyn, joka alunperin tuli Urban Decayn huikean suositun Naked-luomiväripaletin kanssa yhdessä mustan Zero-rajauskynän kanssa.

Glitz & Glamin Minnalla on Naked-paletista tämä Whiskey/Zero -versio ja olen ihaillut Whiskeya hänen meikeissään. 

Oma Naked-palettini on kuitenkin valitettavasti myöhempää tuotantoa, joten siinä oli korvattu kaksipäinen 24/7 -rajauskynä minulle täysin tarpeettomalla Good Karma -siveltimellä. 

Ruskeaa Whiskeya ei kuitenkaan Rooman Sephoroissa ollut. Muutenkin lähes kaikki tarjolla olleet 24/7 -kynät olivat jostakin syystä kovin glitterisiä.

Viimein kysyin apua ystävälliseltä miesmyyjältä ja hän suositteli minulle tummanruskeaa Rockstar-kynää. Se menee aika paljon violettiin, joten myyjän mukaan se sopii vihreisiin silmiini erinomaisesti. Itse ihastuin lisäksi viininpunaisen glitteriseen 1999 -rajauskynään. 

Hintaa Urban Decayn 24/7 -rajauskynillä oli Sephorassa 16 euroa. Lookfantsussa ne maksavat slightly less eli 14,80 euroa (+ postikulut), eli samoilla tonteilla kyllä ollaan.   

Tuo 24/7 kynien nimessä ei muuten ole mikään vitsi. Itse kuljin kaksi päivää Roomassa eri väristen UD:n kynien swatchit kädessäni, sillä ne eivät tahtoneet lähteä millään pois. Varmaan kyllä silmämeikinpoistoaineella irtoaa paremmin.

      


Minulla on ollut matkaluomiväripalettina Urban Decayn Naked siitä lähtien kun sen joskus viime keväänä ostin.

Kuulin tosin, että jotkut eivät uskalla ottaa arvokasta Nakediaan matkoille mukaan koska pelkäävät sen rikkoutumista. Minusta se on taas loistava juuri siihen käyttöön, sillä sillä saa loihdittua meikkejä sekä päivä- että iltakäyttöön, lämpimän- ja kylmänväristen asukokonaisuuksien kanssa. Lisäksi suoraan paletissa ovat vaaleat korostusvärit ja tummat rajausvärit, joten matkalle ei tarvitse sen lisäksi mukaan oikeastaan muuta kuin rajauskynän ja ripsivärin.

Ja bonuksena Nakke mahtuu vielä juuri täydellisesti MACn sivellinpussini sivutaskuun, ihan kuin se olisi sitä varten suunniteltu! Pitää joskus vielä esitellä tämä ihme teille!

Anyway, Roomassakin havaitsin tekeväni meikin mieluiten Nakedin kahdella värillä: hohtavanlämpimillä Sinilla ja Toastedilla. Yhtenä aamuna hotellissa niillä meikkaillessani sain loistavan ajatuksen: Nakedhan on koottu Urban Decayn suositummista neutraaleista väreistä, joten miksi en ostaisi niitä myös kokonaisina luomiväreinä. 

  


Hankin siis alastomat suosikkini ihanat Sinin ja Toastedin täysikokoisina. Lisäksi halusin jonkun tummemman varjostusvärin, joten päädyin punertavan ruskeaan Roachiin (hurmaavaa!), jota ei Nakedista löydy.

Jouduin kyllä pulittamaan näistä aikamoisen omaisuuden eli 16 euroa kappaleelta. Se on yhteensä enemmän kuin uuden Nakedin hinta, 40 euroa.

Mutta totuus on, että elämä on ensimmäkseen neutraaleilla nudeilla ja ruskeilla meikkailua, joten sikäli uskon että näistä ihanuuksista on iloa ja hyötyä pitkäksi aikaa.

Urban Decay -ostokseni olivat vielä sattumalta aivan samoissa sävyissä Rooman GAPista ostamani pehmoisen punertavanruskean paidan kanssa.

Urban Decayn lisäksi Sephora myy toista erinomaista amerikkalaista meikkimerkkiä Too Facedia. Jos kuitenkin standien koosta voi jotakin päätellä, niin Urban Decay on ainakin Roomassa suositumpi.

Vuonna 1998 Hollywoodissa perustettua Too Facedia ei myöskään saa Suomesta. Ennen sitä myytiin Tukholmassa, mutta ei enää. Nyt lähin paikka taitaa olla Kööpenhamina.

Jos Urban Decay on rock, punk ja mielikuvituksellisen kokeileva, Too Faced on pelkkää hattaraa ja sokeria. Too Facedin tunnuslausekin on Hollywood glamiin sopivasti "Why be pretty when you can be gorgeous?". 

Olen haaveillut jo pitkään Too Facedin Snow Bunny -aurinkopuuterista/highlighterista.

Ystävälläni on se, ja hän ei ole väsynyt ylistämään sen valoisaa ja lämmintä hohtoa.

Mikäs siis sopisi tänne Pumpulipupuun paremmin kuin hohtavan ihana Snow Bunny?

Hintaa tällä pupusella oli 26 euroa.

Mielenkiintoisena detaljina muuten, että ystäväni Tukholmasta ostettu Snow Bunny on rasiassa, jossa sanotaan Caribbean in a Compact, ja ystäväni Lumipupussa lukee muistaakseni myös peilissä Too Facedin loistava tunnuslause. Minulta nämä suloiset yksityiskohdat puuttuvat, mutta hei, ei haittaa, ihana tämä Lumipupunen on joka tapauksessa! 

Vaalean Snow Bunnyn lisäksi Too Facedilta löytyy myös kaksivärinen Sun Bunny (best seller!), tummempi Beach Bunny ja vedenkestävä Aqua Bunny.  

Snow Bunnya Too Faced kuvailee näin:

Get that skin perfecting, subtly sun-kissed glow that, before now, could only be achieved by the Snow Bunnies who hit the ski slopes of Aspen for a day of downhill frolicking.

Sopii hyvin, sillä minä en pidä talvesta ja laskettelusta. Mutta pupuista pidän, totta kai, varsinkin tästä ihanasta Lumipupusta!

Kolmantena mielenkiintoisena Sephorassa myytävänä amerikkalaisena merkkinä on nostalgialla ratsastava, aavistuksen ehkä jopa hipahtava Benefit.

San Franciscossa 1970-luvun lopussa perustettu Benefit harrastaa samantyyppisiä oivaltavia ja hauskoja tuotenimiä kuin Too Faced. Tunnetuimpia ovat varmaan "Hello Flawless!" -meikkipuuteri, Dr. Feelgood -huulirasva ja BADgal lash -ripsiväri. Lisäksi Benefitin tuotekuvissa on 1940- ja 1950-luvun vintage pin up -henkeä.

Rooman Sephoroissa oli merkitty lapuilla tuotehyllyihin viisi parhaiten myyvää tuotetta.

Ykkösenä oli Benefitin They're Real! -ripsiväri. Kakkosta en etsinnöistäni huolimatta löytänyt. Kolmosena oli Sephoran oma valtava meikkipaletti ja nelostilan jakoivat Urban Decay Naked -luomiväripaletti ja Benefitin The POREfessional ihohuokosia peittävä voide. Viitosena oli Make Up For Everin Extra Black Mascara. 

Halusin kokeilla jotakin noista top sellereista. Olen sitä mieltä, että suuri yleisö ei yleensä ole väärässä, eli jos joku tuote myy poikkeuksellisen hyvin se yleensä on myös poikkeuksellisen hyvä, tai sitten sillä ei vain ole siinä tuoteryhmässä kilpailijaa.

Luulen, että Benefitin ihohuokosia peittävä The POREfessional-voide on juuri tällainen. 

Hinta oli aika suolainen 32 euroa. Mutta en ole koskaan kokeillut mitään Benefitin meikkejä, joten mielenkiinnolla testaan tämän. Koen nenukkani ihohuokoset vähän ongelmallisiksi, joten niihin ajattelin tätä sivellä. 

Viimeisenä vielä Sephoran kiinnostavat samplet.

En oikein tiedä mikä tuo näytteidenjakopolitiikka oli, kun välillä niitä sai ja välillä ei. Luulen vähän, että italialaiset saivat joka kerta, mutta turisteilla taisi olla vähän heikompaa.

Rakastan näytteitä, minusta on ihana testailla kaikenlaisia uusia juttuja, ja lisäksi ne ovat oikein käteviä matkoilla.

Tässä siis Algenistilta (never heard!) anti-age seerumi, Cliniquelta Facial Soap/Clarifying Lotion/Moisturizing Lotion -setti, kaksi Sephoran omaa primeria ja meikkivoide sekä Italiaan sopivasti liittyen Trussardi Donna parfyymi. Tässä kohtaa kyllä luulen, että ajateltiin sitä turistia! 

Kauneusmessujen suunnittelua ja MAC, MAC, MAC!

Tapasimme lauantaina Tyttö ilman helmikorvakorua -blogin upean Sonian kanssa ja vietimme oikein ihanan tyttöjen hemmotteluiltapäivän.

Virallisesti tarkoitus oli kyllä suunnitella osallistumistamme Helsingin Messukeskuksessa 21.-23.10.2011 järjestettäville Kauneusmessuille. Yllättäen aika kyllä meni aika pitkälti kaikkeen muuhun hössötykseen, sillä suuntasimme ensin sille Stockmannin kuuluisalle MAC-tiskille.

Kanadalaista ammattilaistenkin suosimaa huippumerkkiä MACia myydään siis Suomessa vain Helsingin keskustan ja Turun Stockalla. Lisäksi kyllä muille Stockmanneille ja Stockmann Beautyihin ympäri maata voi ymmärtääkseni myös tilata MACn tuotteita.

Helsingin keskustan Stockalla MACn osasto jakautuu kahteen saarekkeeseen, joista toisessa on enemmän ihonhoitotuotteita ja toisessa sitten ne ihanat luomivärit ja huulipunat. 

Keskellä on pienessä kuutiossa kausikokoelmien esittelypaikka. Nyt siihen oli aseteltu MACn uudesta Posh Paradise -kokoelmasta mm. erivärisiä Paint Poteja eli luomivärin pohjustajia.

Toinen Helsingin Stockmannilla oleva uusi kokoelma oli Style Driven (linkki Temptaliaan tässä), jossa on mm. vähän kummallisia, murretun värisiä seiskytluvun mieleen tuovia luomivärejä. Ei ollut Sonian eikä minun juttu.  

Ja tässähän se keidas sitten köllöttelee:

Tämä on mielestäni se kaikkein ihanin, eli luomiväripuoli. Toisella puolella tätä tiskiä ovat huulipunat ja huulikiillot.

Tuossa luomiväristandien oikealla puolella häämöttää myös MACn pigmenttipurkkeja. Niitä ihailimme myös Sonian kanssa. Minun suosikkini oli tietysti niistä persikkainen Melon. Pohdimme vain Sonian kanssa, että ne eivät irtonaisen koostumuksensa ja pakkauksensa vuoksi välttämättä ole kaikkein kätevimpiä ainakaan arkikiireissä, vaikka muuten ihania olivatkin.

MACn osastot ovat muuten kaikkialla maailmassa hyvin samanlaisia. Sama lämpimän ruskeanpunainen puu yhdistettynä valkoiseen ja mustaan, ja osastolla jatkuvasti soiva diskomusiikki. Myös MACn myyjät ovat aina koulutettuja meikkitaiteiljoita.

Tältä luomiväritiskiltä tein myös kaikki ostokseni. Systeemi on se, että tuosssa tiskillä testaillaan ja valitaan tuotteet, ja sitten ne saa myyjältä tuolta takana olevalta hyllyltä tai noista vetolaatikoista.

Vähän ärsyttävää MACilla on se, että hinnat ovat hyvin huonosti näkyvissä jos ollenkaan. Mutta epäilen että filosofia on se, että ostat sen mitä tarvitset ja mistä tykkäät, maksoi mitä maksoi. Ja laadustahan kannattaa yleensä maksaa.

MACilta menimme Stockmannin F8 Sweet -shamppanjabaariin.

Shamppanjabaarejahan on maailmalla yleensä huipputavarataloissa. Itse löysin tämän Stockmannin version melko pian sen avauduttua keväällä 2009. Kummitätini rakastaa shamppanjaa, ja hän oli juuri käynyt Lontoon Harrodsin Veuve Clicquot Champagne Barissa ja halusi viedä minut myös Stockalle vappuna 2009 shamppanjalle.

Stockan shamppisbaari on oikein viihtyisä ja miellyttävä, vähän luksusta arkeen.
  

Saa sieltä tosin muutakin kuin vain shamppanjaa, eli minä otin tällä kertaa cafe latten ja Sonia Hullujen Päivien kuohuviiniä.

Kuvassa näkyvät muuten Sonian upeat kiiltävät violetit kynnet. Kynsilakka on H&M:n Goddess on Stage, uskokaa tai älkää.

Pöydällä on Kauneusmessujen ohjelmat, jotka pikaisesti siihen levitimme.

Olemme Sonian kanssa menossa messuille yhdessä sunnuntaina 23.10.2011. Silloin olemme myös suunnitelleet pienimuotoista kosmetiikkabloggarien tapaamista, jos muitakin ihania blogittaria on messuille tulossa. Lisätietoja on tulossa Tyttö ilman helmikorvakorua ja tähän blogiin piakkoin.

Mutta sitten vielä kaikkein ihanin, eli ostokseni MACn tiskiltä.

Minunhan pitäisi olla tiukassa kosmetiikan ostoslakossa, mutta MACia se ei nähtävästi koske.

Olisin halunnut ensinnäkin Fashioned in Finland -blogin Nean hankkiman ihanasti nimetyn Social Light -huulikiillon MACn alkusyksyn MAC Me Over -kokoelmasta. Minulla on aika samat värit kuin Nealla, joten olen oppinut luottamaan hänen MAC-suosituksiinsa.

Social Light oli kuitenkin valitettavasti jo loppunut, samoin kuin Kööpenhaminan lentokentältä, josta sitä viimeksi kyselin.

Muut suunnittelmani ostokset sain kyllä. Paremmin siis meni kuin Sonialla, jonka kaikki haluamat tuotteet olivat lopussa.

Minulla on vasemmassa laidassa näkyvä MACn ihana punavioletti Plum Dressing -luomiväri. En ole kuitenkaan oikein keksinyt mihin sitä voisi yhdistää, joten niinpä ilahduin kovasti kun luin Pretty Sweet -blogista idean yhdistää sitä persikkaisen vaaleanpunaiseen Expensive Pinkiin. Pretty Sweetin Mirssiinalla on mielestäni erinomainen värisilmä, meillä on aika sama maku ja meille sopivat usein samat värit, joten siksi hankin epäröimättä Expensive Pinkin.

MACn luomivärit maksavat Stockalla 16 euroa. Ei mitään kovin edullista, mutta onneksi sillä hinnalla saa myös rahoilleen vastinetta, eli these babys do deliver.

Expensive Pinkin lisäksi ostin samassa hötäkässä myös sekä Pretty Sweet Mirssiinan että Karkkipäivän Sannin kehuman persikanvärisen luomiväripohjustajan MAC Paint Pot Rubenesquen.

Sen pitäisi tuoda voimaa hentoihinkin persikkaisiin sävyihin. Vaikuttaa kyllä aivan ihanalta!

Paint Potien hinta on MACilla 19 euroa.

Viimeinen ostokseni olikin sitten hyvin tarpeellinen eli lisää sivellinpesuainetta.

En uskalla altistaa rakkaita beibejäni eli kallisarvoisia MACn meikkisiveltimiäni millekään muulle kuin saman merkin aineelle. Varmaan se on silti ihan samaa tavaraa kuin muillakin, mutta eri purkissa ja vähän kalliimmalla hinnalla (12 euroa pullo), mutta tässä asiassa en halua ottaa riskejä.

Vanhan sivellinpesunestepullon muuten säästin, koska opin Mustaa Kajalia -blogin Heidiltä, että Back to MAC -kampanjaan kelpaavat mitkä tahansa loppuunkulutetut MACn tuotteet. Back to MACissa ideanahan on siis se, että kun palautat MACille kuusi kulutettua tuotetta, saat valita vastineeksi aina yhden huulipunan.

Eli can't wait täälläkään, että pääsen taas Back to MAC, monessakin mielessä!

L'Oreal Color Infaillible -luomivärit

Mä olen kyllä niin helppo, mitä tulee luomiväreihin ja uutuksiin.

L'Oreal lanseerasi nyt keväällä uudet Color Infaillible -luomivärinsä. Niitä mainostetaan intensiivisinä ja pitkäkestoisina luomiväreinä, mutta eniten minua kiinnosti kuitenkin niiden koostumus. Ymmärsin, että ne olisivat jotenkin voidemaisia, vähän kuin Lancomenkin puolella lanseeratut uudenlaiset Ombre Magnetique -luomivärit.

No, yllättäen alkoi vaikuttaa siltä, että nämä Lorkun Color Infailliablet ja Lancomen Ombre Magnetiquet ovat aika samanlaisia tuotteita. Eli koostumukseltaan jotakin voiteen ja puuterin väliltä. Mikä selittyy varmaan sillä, että kyseessä ovat saman talon tuotteet.

Ollessani maanantaina Sokoksella Lancomen kauneusillassa, jossa esiteltiin Lancomen kevään Ultra Lavande -lookkia, Ombre Magnetique -luomiväreistä ei puhuttu mitään. Oma arvaukseni on se, että ne olivat jo loppu Sokokselta.

Menin kuitenkin Stockkalle kurkkimaan Lorkun vastaavia Color Infailliable -luomivärejä. Siinä vaiheessa kun myyjä alkoi swatchaamaan niitä käteensä, niin pelini alkoi olla aika lailla menetetty.

Ja tässä tulos.  Koska en pystynyt taaskaan valitsemaan vain yhtä väriä, otin kolme.

Color Infaillibleja on ainakin Suomessa myynnissä viidessä eri värissä. Vaaleanpunainen 4 Forever Pink, violetti 5 Purple Obsession, sininen 6 All Night Blue, vihreä 9 Permanent Khaki ja ruskea 12 Endless Chocolate.

Ihastuin ensin vaaleanpunaiseen Forever Pinkiin. Pohjustan silmämeikkini yleensä Goshin voidemaisilla luomiväripuikoilla. Yksi suosikkini niistä on nyt jo lopetettu vaaleanpunainen Love that Pink. Olen siis pikkuhiljaa alkanut etsiskellä sille seuraajaa sitä hetkeä varten, jolloin se päättää kokonaan loppua. Meikkaan nimittäin aika paljon punaisen eri sävyillä, joten Love that Pinkia kuluu.

Nämä Lorkun Color Infailliblet eivät nyt kuitenkaan ehkä ole ihan pelkästään puuteristen luomivärien pohjustamista varten, vaan niitä voi käyttää ihan hyvin myös yksinään.

Stockkan myyjä swatchasi kädelleen myös oman suosikkinsa, tuon vihreän Permanent Khakin, ja minä olin myytyä naista. Näissä Color Infaillibleissa on hieno, metallinen kiilto, jota puuterimaisilla luomiväreillä on vaikea saavuttaa.

Ostin omat Color Infaillibleni lopulta muutaman tunnin eri värivaihtoehtoja pohdittuani Sokokselta, koska minulla oli sinne alennusseteli. Siellä myyjä puolestaan suositteli minulle nimenomaan tuota ruskeaa Endless Chocolatea. Ja koska ruskea on arkimeikissä aina niin hyödyllinen, otin myös sen.

Siinä siis näiden tarina, siis miksi näitä on kolme, sen sijaan että olisin voinut kokeilla alkuun vain yhtä, niin kuin joku järkevämpi olisi tehnyt.

Violetti Purple Obsession olisi sinänsä varmaan sopinut vihreisiin silmiini parhaiten. Se oli kuitenkin Sokokselta loppu, ja muutenkin minulla on niin paljon violetteja luomivärejä, että se ei nyt niin tällä kertaa kiinnostanut minua.

Sain Color Infailliblejeni mukana myös esitteen, mikä on aina kivaa, sillä siitä voi saada lisäideoita näiden käyttöön.

Esitteessä on kolme Lorkun mallia Freida Pinto, Milla Jovovich ja ikisuosikkini Claudia Schiffer. Freida Pinton meikki on tehty vihreällä Forever Khakilla, Milla Jovovichin sinisellä All Night Bluella ja Claudia Schifferin violetilla Purple Obsessionilla.

Color Infaillible -luomivärit neuvotaan levittämään joko sormin tai vaahtomuoviaplikaattorilla.

Minä en tykkää levittää sormin, joten käytin MACin 242 -sivellintä, jota käytän muutenkin voidemaisiin luomivärinpohjustajiin, sekä ihan perusaplikaattoria. Tämä combo toimi oikein hyvin, sillä kaksineljäkakkonen häivytti kulmaluuta kohti samalla kuin levitti ja vaahtomuoviaplikaattorilla sai pakattua luomiväriä lisää liikkuvalle luomelle.

Alle laitoin vielä ihan tavalliseen tapaan pohjustajaksi Urban Decayn Primer Potion -luomivärinpohjustajan.

Oikein mielenkiintoinen konsistenssi oli näissä Color Infaillibleissa. Kerrostamalla saa todella voimakasta lopputulosta, mutta häivyttyivät myös helposti ja kauniisti. Ja metallinen, voidemainen kiilto on upea, sitä ei niin intensiivisenä tavallisilla luomiväreillä saa.

Helpoimpia Color Infailliblet ovat ehkä yhden sävyn meikissä, mutta niitä voi yhdistellä myös keskenään. Myyjät suosittelivat minulle esimerkiksi yhdistelmää vaaleanpunainen-ruskea tai vihreä-ruskea. Myös yhdistelmä vaaleanpunainen-violetti olisi hieno, mutta sitä violettiahan minulla ei ainakaan toistaiseksi ole.

Color Infaillibleja voi myös yhdistää puuterimaisiin luomiväreihin. Se voikin olla hyvä, sillä käyttämällä vain yhtä tai kahta Color Infaillible -luomiväriä meikissä, meikki voi helposti jäädä vähän yksiulotteiseksi.

Lorkun esitteessä suositellaan esimerkiksi yhdistelmää Permanent Khaki ja Color Appeal Trio Pro Night & Day Black -paletin tummin harmaa, kuten Freida Pinton meikissä on tehty. Minulla ei ole ko. Night & Day -palettia, mutta harmaita kyllä löytyy, joten aion kokeilla.

Ihana muuten tuo Freida Pinto, kun muistuttaa kuvassa niin paljon parasta ystävääni, vaikka Freida Pinto onkin intialainen näyttelijä ja malli. Mutta hänen värinsä ovat täsmälleen samat kuin ystävälläni, joten haluan päästä kokeilemaan joskus Permanent Khaki - tummanharmaa -silmämeikkiä myös ystävälleni.  

Kaivoin myös luomivärikätköistäni Lorkun puuterimaisen Chrome Shine luomivärin 179 Starry Black (myytiin myös aiemmin nimellä Midnight Stars). Se on melkein tarkalleen samaa sävyä kuin Color Infaillible Permanent Khaki.

Aion kokeilla siis myös tätä yhdistelmää, ja sitä miten Permanent Khaki toimisi Starry Blackin alla pohjustajana esim. iltameikissä.

Toinen mielenkiintoinen yhdistettävä päivämeikkiin olisi L'Orealin Color Appeal luomiväri 154 Rosy Quartz. Siinäkin on kaunis, ihanan kuulas kiilto, joten sitä voisi yrittää yhdistää Color Infaillible Forever Pinkin päälle, jos Forever Pink toisi vielä lisää intensiteettiä Rosy Quartzille.

Rosy Quartzia ei ole muuten ainakaan toistaiseksi ollut myynnissä Suomessa, omani olen ostanut viime kesänä Tukholmasta.

Hintaa L'Orealin Color Infaillible -luomiväreillä on 10,90 euroa.

Sanoisin, että ette kyllä millään tavalla tarvitse niitä, sillä eivät ne nyt mitään niin ihmeellisiä ja mullistavia uusia meikkejä ole. Mutta jos innostutte aina kaikista uutuuksista kuten minä ja rakastatte suunnitella kaikenlaisia eri yhdistelmiä, niin go for it. Ainahan se piristää, kun saa kokeilla jotakin uudenlaisia meikkituttavuuksia.