Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuvat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuvat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 4. huhtikuuta 2015

YSL kevät 2015 Desir de Jour -meikkikokoelma

Yves Saint Laurentin kevään meikkikokoelman nimi on Désir de Jour. 

Nimi on selvästi saanut inspiraationsa Catherine Deneuven Belle de Jour -elokuvasta (suomeksi Päiväperho) vuodelta 1967. Belle de Jour -elokuvan puvut suunnitteli aikoinaan Catherine Deneuvelle Yves Saint Laurent.

Belle de Nuit tarkoittaa ranskaksi prostituoitua, ja elokuvassa Catherine Deneuve on kotirouva, joka toimii päivällä (jour) salaa prostituoituna kun hänen miehensä on töissä.







YSL:n mainoskuva on vähän tässä hengessä, viatonta ja tyttömäistä, mutta viettelevää.

Itse pidän kovasti tuosta ihanasta vaaleanpunaisesta: poskilla, huulilla ja silmämeikissä.






Silmämeikkiin on käytetty Couture Palette Collectoria (68 euroa).

Siinä on sama idea kuin elokuvassa: yhdistelmä herkkää vaaleanpunaista ja syntistä mustaa, YSL:n mukaan naisellisuutta ja rock-henkeä.

Yves Saint Laurentin elokuvapuvustuksessa oli myös samat värit. Kotirouvana eli Severinena Catherine Deneuve pukeutui haaleaan vaaleanpunaiseen ja valkoiseen, pehmeisiin neuleisiin ja silkkiin. Prostituoituna eli Bellenä Catherine Deneuve kulki Pariisin katuja tummanruskeassa ja mustassa. Materiaalit ovat turkista, nahkaa ja vinyyliä. 

YSL:n ohjeen mukaan luomiväripaletilla voi tehdä kamelibeigellä ja kullanruskealla siistin päivämeikin tai voimakkaamman yksisävyisen korostuksen koko silmäluomelle. Katseeseen saadaan syvyyttä käyttämällä paletin mattamustaa eyelinerina ripsien tyvessä. Sillä voidaan myös korostaa silmänrajauskynällä tehtyä viivaa, jolloin häivyttämällä väriä silmän ulkonurkkaa kohden luodaan intensiivisen utuinen ilme.

Vaaleanpunainen sävy luo YSL:n mukaan luomille täyteläisyyttä ja glamouria. Sävyä voidaan käyttää yksin naisellisen keväisenä sävynä, tai sitä voidaan korostaa mustalla viettelevämmän ilmeen aikaansaamiseksi.

Hennosti kimalteleva shampanjasävy toimii YSL:n meikkitaiteilija Lloyd Simmondsin mukaan kauniina korostevärinä.






Kynsilakkojen ideana on Paljettimanikyyri.

Musta ja valkoinen Nuit Noire ja Nuit Blanche -kynsilakka (29 euroa). Kaksi vastakkaista ja toisiaan täydentävää sävyä. 

"Minua viehättää ajatus naisesta, joka näyttää muuten sovinnaiselta, mutta jolla on mustiksi lakatut kynnet" sanoo Lloyd Simmonds. 

Valkoista sävyä voi levittää minkä tahansa muun sävyn päälle luomaan kynsille kimalteleva efekti.






Yksi kevään kohumenestyksiä on ehdottomasti Désir de Jour -kokoelman mukana lanseeratut Volupte Tint-in-Oilit (38 euroa)

Niistä Désir de Jour -kokoelman tähtisävy 5 Cherry My Chérie, YSL:n mukaan "hämäävän viaton ja uskomattoman sensuelli pinkki" on varmaan jo loppuunmyyty.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Dior-elokuva ja Fashion Film Festival

Helsingissä on parhaillaan käynnissä Fashion Film Festival, tänä vuonna teemalla Vintage. Tapahtumaan liittyen myös Season Film Festivalilla on nähty muotielokuvia. 






Eilen lauantaina esitettiin ranskalainen dokumentti Dior and I, joka kertoo keväästä 2012, jolloin belgialainen Raf Simons nimitettiin Diorin pääsuunnittelijaksi potkut saaneen John Gallianon tilalle.

Raf Simonsin mukana historialliseen ja vanhanaikaiseen taloon, joka oli keskittynyt naisellisen Diorin New Lookin ympärille (1947) tulivat modernius ja minimalismi.






Olen nähnyt Dior-dokumentin jo viime syksynä (juttuni täällä), mutta en voinut vastustaa houkutusta viettää vielä uudelleen puolitoista tuntia La Maison Diorissa.

Dokumentissa päästään nimittäin Diorin Pariisissa Avenue Montaignella sijaitsevaan lippulaivamyymälään ja pääkonttorin muotisuunnitteluosastolle, ateljeeompelimoon, mallien sovituksiin ja lopulta suureen muotinäytökseen. 

Helsingissä ennen elokuvaa jaettiin katsojille näytteet Diorin viime kevään uutuudesta, ihanasta Miss Dior Blooming Bouquet -parfyymista (esittelyjuttuni siitä täällä). 






Kukkaistuoksu liittyi suoraan myös elokuvaan, sillä lopun suuressa muotinäytöksessä Raf Simons toteutti visionsa ja koristeli pariisilaistalon, jossa muotinäytös pidettiin, kokonaan kukkasilla.

Myös Monsieur Christian Dior rakasti kukkia (ja naisia). Dokumentissa nähdään Diorin kotitalo ja puutarha Normandiassa Granvillessa. 






Asiaankuuluvasti Diorin kevään 2012 meikkikokoelma oli myös nimeltään Garden Party. 

Diorin kevään 2012 muotinäytöksessä malleilla oli kukkien väreistä inspiroituneet meikit: oranssia huulipunaa ja vihreitä, sinisiä ja keltaisia silmämeikkejä.

Diorin Garden Party -kokoelman collector-luomiväripaletin nimi oli Milly Garden. Näitä oli toinenkin, vaaleanvihreä-vaaleanpunainen Granville Garden.

Dokumentista opin, että Milly Gardenissa ovat kaksi Christian Diorin lempiväriä: harmaa ja vaaleanpunainen. 




Samat värit näkyvät Diorilla edelleen.

Ne ovat nyt myös muodissa kevääksi: tässä on Stockmannin valikoimaa.






Kevään 2012 Garden Party -kokoelman lisäksi toinen lempimeikkilookini Diorilta oli viime kevään 2014 Trianon Collection

Rakastan muutenkin Diorin kevätkokoelmia, vaikka tämän kevään Kingdom of Colors ei niin mieleeni olekaan (juttuni siitä täällä).





Trianonissa ilmestyi vaaleansininen kynsilakka Porcelaine

Olen inspiroitunut käyttämään nyt Essien Bikini So Teeny -kynsilakkaa kesältä 2012, joka on melkein samansävyinen.






Vaaleansininen väri on myös hyvin Dior, kuten kaikki pastellit. 

Huomasin Dior-elokuvasta, jossa kuvattiin Pariisia kattojen yläpuolella, että Diorin vaaleansininen on aika tarkalleen samaa sävyä kuin kuuluisa Pariisin taivas, le ciel de Paris.


Tänään sunnuntaina 29.3.2015 Fashion FIlm Festivaaleilla esitetään vielä ihana muotiklassikko, Audrey Hepburnin My Fair Lady (klo 15 Bio Rex) sekä Yves Saint Laurentista kertova elokuva Saint Laurent (klo 16 Maxim). 

My Fair Lady -elokuvan hattuloiston kunniaksi Lasipalatsissa voi myös tänään ihastella mielikuvituksellisia hattuja pop up -kaupassa.

My Fair Ladyn kuuluisassa Royal Ascot -kohtauksessa Audrey Hepburnin asussa on muuten sattumalta täsmälleen samat värit kuin minulla tuossa ylläolevassa kuvassa!

lauantai 27. syyskuuta 2014

Advanced Style ja Dior and I -muotidokumenttielokuvat

Helsingissä on yhtäkkiä alettu esittää muotidokumentteja elokuvateattereissa. Keväällä Fashion Film Festivaleilla ja nyt syksyllä Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla.  

Monet dokumentit ovat tulleet myöhemmin myös tv:stä Teemalta ja Avalta, joten ei-helsinkiläiset: worry not.



Kuva helsinkiläisten vanhempien rouvien suosiman liikkeen Marja Kurjen ikkunasta.

Keskellä taidokasta värien yhdistelyä ja Burberry Prorsumin syksyn 2014 -muotinäytöksessä nähty tapa sitoa huivi vyötäröltä kiinni kapealla vyöllä. 


Advanced Style on newyorkilaisen valokuvaajan nerokkaasti nimetty blogi, jossa on streetstyle-kuvia 60-90 -vuotiaista tyylikkäistä naisista New Yorkin kaduilla. Nyt samoista rouvista on tehty myös dokumenttielokuva.

Olen itse aina ihaillut värikkäästi ja näyttävästi pukeutuvia vanhempia rouvia, mutta en ole aiemmin ajatellut, että kyseessä on tosiaan "advanced style", vuosien elämänkokemuksesta kehittynyt maku. Newyorkilainen valokuvaaja oli huomannut tämän, ja ryhtynyt kuvaamaan naisia blogiinsa. 

Blogi on aivan hurmaava, kuten elokuvakin. Turbaaneja, statement-koruja, jalokiviä, Chanel-laukkuja ja oransseja tekoripsiä. 

We can learn from these ladies, girls!

Helsingissä paras paikka bongata tyylikkäitä rouvia on varmasti Stockmann.

Myös ranskalainen huippumuotitalo Lanvin kunnioitti Advanced Style -leidejä nostamalla heidät syksy/talvi 2012 -kampanjansa tähdiksi. Eräs naisista sanookin dokumentissa hauskasti: "I'm the face of Lanvin, you know".




Diorin kevään 2012 Garden Party -kokoelman Collectors Palette Milly Garden. Toisen Garden Clutch -paletin nimi oli Granville Garden. 


Toinen aivan ihana muotidokumentti oli Dior and I, jossa päästiin kurkistamaan huippumuotitalon sisälle muotisuunnittelijan luovaa prosessia.  

Dokumentti alkaa keväästä 2012, kun belgialainen Raf Simons on nimitetty yllättäen potkut saaneen John Gallianon tilalle Diorin pääsuunnittelijaksi. Simonsilla on vain 8 viikkoa aikaa luoda Diorille uusi haute couture -kokoelma.




Vasta kun näin dokumentissa Christian Diorin kotitalon Granvillessa, ymmärsin että tämä Diorin ihana Blooming Bouquet -tuoksu on saanut värinsä, nimensä ja tuoksunsa sen inspiroimana.

Pullossa näkyy muitakin Diorille tyypillisiä elementtejä kuten rusetti ja kukonaskel-kuviointi pohjassa.  
 


Dokumentissa nähdään Diorin päämaja ja lippulaivamyymälä Pariisissa Avenue Montaignella, ateljé-ompelimo sekä Christian Diorin kotitalo ja puutarha Granvillessa Normandiassa, joka toimii nykyään museona.

Lopuksi päästään Raf Simonsin kauden ensimmäiseen Diorin muotinäytökseen Pariisiin. 

Muotinäytös pidetään asumattomassa vanhassa talossa, jonka jokainen huone peitetään kukilla. Aivan henkeäsalpaavan kaunista, ja juuri sitä jota haute couture, Dior ja Pariisi parhaimmillaan on! 

perjantai 2. toukokuuta 2014

Yves Saint Laurent -elokuva ja uutuusmeikit

Tänään 2.5.2014 tulee ensi-iltaan muotisuunnittelija Yves Saint Laurentista kertova elokuva. 






Olin tosi onnellinen, kun sain kutsun elokuvan kutsuvierasnäytökseen. 

Tämä oli toinen kerta kun sain blogin kautta kutsun elokuvan ensi-iltaan. Viime keväänä oli ihana The Great Gatsby (juttuni täällä). Elokuvaensi-illat ovat Suomessa harvinaisia glamoureja tilaisuuksia, enkä varmaan ikinä totu esim. niihin kuvausseiniin ja valokuvaajiin, joita on niiden yhteydessä.  






Yves Saint Laurent -elokuvassa on käytetty aitoja Yves Saint Laurentin suunnittelemia pukuja, ja se kertoo Yves Saint Laurentin elämäntarinan. Siis tässä tärkeysjärjestyksessä mielestäni!  

Itse elokuva oli minusta yllättävän hyvä. 

Oli kiinnostavaa nähdä Yves Saint Laurentin vaiheita ja yksityiselämää siitä lähtien kun hän tuli vuonna 1953 vasta 17-vuotiaana töihin Diorin muotitaloon. Vuonna 1957 Christian Diorin kuoltua hänestä tuli koko muotitalon johtaja. 

Vuonna 1961 Yves Saint Laurent perusti oman muotitalonsa, jonka johdossa oli myös hänen elämänkumppaninsa Pierre Berge. Elokuva kertoo tätä tarinaa. 

Kuuluisimpia Yves Saint Laurentin suunnittelemia asuja ovat Mondrian-väripalkkimekko vuodelta 1965, naisten smokkipuku Le Smoking vuodelta 1966, läpinäkyvät puserot, safari- ja espanjalaiset bolero-tyylit ja muutenkin räätälöidyt miesten vaatteet naisille. Vallankumouksellista ja modernia!

Yves Saint Laurent myös avasi ensimmäisenä vuonna 1966 ready to wear -putiikin Pariisissa Seinen boheemimmalle puolelle, Rive Gauche






Kutsuvierasnäytös pidettiin elokuvateatteri Maximissa Helsingin Kluuvikadulla, joka on Suomen vanhin elokuvateatteri.

Jokaisen katsojan istuimelle oli jaettu tällaiset pienet Yves Saint Laurent -pussukat, joissa oli sisällä lahjakortti YSL-meikkitaiteilijalle Janita Salmensuolle meikkiin Stockmannille, näytteet Manifesto-parfyymista ja loistavasta Le Teint Touche Éclat -meikkivoiteesta sekä Forever Youth Liberator -ihonhoitosarjasta.  

Yves Saint Laurent julkaisi ensimmäisen hajuvetensä jo vuonna 1964 nimeltä Y. Vuonna 1970 ilmestyi Rive Gauche, vuonna 1977 Opium, vuonna 1981 miehille Kouros, vuonna 1983 Paris ja vuonna 2009 Parisienne. Manifesto on vuodelta 2012.

Monissa Yves Saint Laurentin parfyymeissa näkyvät voimakkaat orientaalivaikutteet. Yves Saint Laurent otti myös muotiin paljon vaikutteita Algeriasta, josta hän oli kotoisin ja Marrakechista Marokosta, jossa hänellä oli loma-asunto ja puutarha Majorelle Garden







Elokuvan alussa nähtiin myös YSL-meikkien esittelyvideot. Oli mahtavaa nähdä ne suurelta valkokankaalta, tosi harvinaista!

Linkitän tähän Touche Éclat -valokynää esittelevän videon (youtubeen), jossa olivat huippumallit Cara Delevingne ja Jourdan Dunn, ja joka oli aivan upeaa katsottavaa!

Toisena mainosvideona nähtiin Baby Doll Kiss & Blush uutuuspunia esittelevä video. Kiss & Blush -punia voi käyttää sekä huulipunana että poskipunana (45 euroa).  

  




Yves Saint Laurentin luomiväripaletit ovat myös uudistumassa. Huraa, toivottavasti koostumus paranee samalla!

Couture Paletteja tulee 11 erilaista (68 euroa), ja niiden ulkonäön inspiraationa on Yves Saint Laurentin Mondrian-puku, jossa oli mustalla reunustettuna graafisia, kirkkaita väripalkkeja.  

Uusissa luomiväripaleteissa on Yves Saint Laurentin muodista tuttuja teemoja: tuxedo, avant garde, Rive Gauche, Parisienne. Myös värienkäytössä on Yves Saint Laurentin kuuluisaksi tekemiä yhdistelmiä: fuksiaa ja punaista, Marrakechin sinistä ja vihreää... 

Luomiväripaleteilla on myös Yves Saint Laurent -inspiroituneita nimiä kuten Afrique, Saharienne ja Surréaliste. Kuvassa on No 10 Lumières Majorelle.

Aivan fantastinen uudistus! 

perjantai 15. marraskuuta 2013

Muotiperjantai; Diana-elokuva

Kauneus & Terveys -lehti tarjosi lukijoilleen Diana-elokuvan ennakkonäytöksen täällä Helsingissä Kinopalatsissa viime viikolla. Ihanasti ajateltu!

Elokuva kertoi Walesin prinsessan Dianan kahdesta viimeisestä vuodesta, ja hänen salaisesta suhteestaan sydänkirurgiin ja sittemmin Dodi Al-Fayediin. Elokuva ei ole saanut kauhean hyviä arvosteluja, mutta minusta se oli ihan mukava kahden tunnin matka Lontooseen. 

Diana kuoli vuonna 1997. Elokuvaan oli kuitenkin saatu ysärin puolivälin muotia tosi raikkaalla toteutuksella, tulisikohan Diana-tyylistä seuraava trendi?

Diana käytti vapaa-ajalla paljon pastellinvärisiä paitapuseroita, kapeita housuja ja Tod'sin pehmeitä, matalia mokkasiineja. Näihin oli usein yhdistettynä laadukas nahkalaukku, esimerkiksi Tod'sin myöhemmin Dianan mukaan nimeämä D-Bag, joka oli Walesin prinsessan suosikki. 

Edustustilaisuuksissa Dianalla oli usein jakkupuku ja korkeat korkkarit. Elokuvassa esiintyi myös Dianan Australiassa käyttämä upea, sähkönsininen Valentinon iltapuku. 

Minua huvitti, kun elokuvassa Diana yritti naamioitua paparazzeilta ja liikkui Lontoossa ympäriinsä tummassa peruukissa ja aurinkolaseissa. Kainalossa hänellä oli kuitenkin toinen hänen mukaansa nimetty laukku, Diorin Lady Dior, joka näkyi elokuvassa ainakin beigenä, punaisena ja mustana (vai oliko joku niistä Chanel, en ole ihan varma, toisaalta Dianalla on huhuttu olleen Lady Dior joka värissä). Helsingissä ei olisi ainakaan kovin helppoa liikkua tuntemattomana Diorin luksuslaukku kainalossa, mutta ehkä Lontoo on metropolina eri juttu.  







Elokuvassa Dianaa esitti Naomi Watts. Parhaiten hän oli onnistunut omaksumaan Dianan olemuksen eleissä ja hiuksissa, hiustyyli oli takaapäin lähes täsmälleen sama. Ennustan sillekin nousua trendeihin, yllättävän tuoreelta näytti tämä ysärilookki taas 15 vuoden jälkeen!

Diana-elokuvan jälkeen jatkoimme mini-ulkomaanmatkaamme marraskuisessa Helsingissä teellä elokuvateatteria vastapäätä sijaitsevassa Carlton-hotellissa. Elokuvassa näytettiin Dianan ja Dodin viimeiset hetket Pariisin Ritzissä, joten sikäli olimme jopa teemassa!

Luin muuten pitkästä aikaa tuota Kauneus & Terveys -lehteä. Se on yksi Suomen vanhimpia naistenlehtiä, perustettu jo vuonna 1956. Teen siitä vaikka jutun myöhemmin vielä erikseen.  

perjantai 31. toukokuuta 2013

Muotiperjantai; The Great Gatsby


Sain ensimmäistä kertaa elämässäni kutsun elokuvan kutsuvierasensi-iltaan. 

Elokuva oli The Great Gatsby, Kultahattu, johon olin jo muutenkin ostanut liput, sillä odotin sitä niin saapuvaksi.







The Great Gatsby perustuu F. Scott Fitzgeraldin samannimiseen romaaniin. Se sijoittuu New Yorkiin vuonna 1922, jazzin ja art decon kultaiselle aikakaudelle. 

It's the Roaring Twenties, baby!






Minun kutsuni tuli Elle-lehdeltä, joka oli myös odottanut Gatsbya saapuvaksi kaupunkiin.

The Great Gatsby oli esitetty edellisenä päivänä Cannesin elokuvajuhlilla, ja heti seuraavana päivänä hän tuli Helsinkiin ja vei meiltä naisilta jalat alta.

Elokuvassa Gatsbya esittää Leonardo DiCaprio. Ladies, need I say more?

Valkokankaan edessä näkyy meidät tervetulleeksi toivottanut Elle-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, joka oli pukeutunut 1920-luvun tyyliin, niin kuin monet muutkin kutsuvieraista. 

Minä istuin ihailemieni kirjailija Anna-Leena Härkösen ja näyttelijä Minna Haapkylän vieressä. Yksi elämäni ehdottomista tähtihetkistä!






Ensi-ilta oli Tennispalatsissa, joka ei ole aivan Gatsbyn aikakaudelta, vaan 15 vuotta nuorempi, vuodelta 1937. Hyvin silti senkin selkeät funkis-muodot sopivat Gatsbyn maailmaan. 

Itse elokuvaa kuvaa varmaan parhaiten tämä juliste.

En pitänyt niin paljon ohjaaja Baz Luhrmannin aiemmista Romeo + Julietista (1996) ja Moulin Rougesta (2001, okei ne puvut ja atmosfääri!), mutta Gatsbya rakastin.

Elokuva oli visuaalista ilotulitusta, värejä ja pyöritystä sekä syvästi koskettava suuri rakkaustarina. Suosittelen lämpimästi!  






Elokuvan jälkeen oli ihanaa jatkaa kuin Gatsbyn juhlissa, eli Moet & Chandon huolehti siitä että shampanja virtasi. 






Muuten vähän arkinen Tennispalatsi oli koristeltu näyttävästi valtavilla kukkamaljakoilla ja kristallikruunuilla.

Elämäni juhlat, niin glamour!






Tarinan (ja Leonardo DiCaprion!) lisäksi elokuvassa oli upeaa sen puvustus.

Miuccia Prada oli suunnitellut elokuvan puvut yhdessä ohjaajan vaimon, Catherine Martinen kanssa. 

Olisin voinut tuijottaa pelkkiä naisten pukuja monta tuntia!

Miesten puvustuksesta huolehti Brooks Brothers, joten silmä lepäsi sielläkin (ja mainitsinko jo Leonardo DiCaprion?). 

Korut olivat Tiffany & Co:n.





Elin ja hengitin Gatsbya seuraavat kaksi viikkoa, ja koko kaupunki ja maailma tuntui muutenkin menneen sekaisin hänestä ja 1920-luvun tyylistä. 

Niinpä en hämmästynyt yhtään, että törmäsin myös tähän The Summer of Gatsby -valokuvanäyttelyyn Helsingin Keskuskadulla. Valokuvanäyttely esitteli elokuvan muotia ja pukuja. 

Höyheniä, helmiä, trooppisia kukkia ja timantteja. Polkkatukkia, sormikiharoita, tummaa vampy-kynsilakkaa ja huulipunaa sekä voimakkaita smoky eye -meikkejä. 







Piece of Panda -blogissa on muuten upea juttu 1920-luvun tyylistä. Shoppailut suosittelen hoitamaan tietenkin Glitterissä, josta olen nyt niin kovin innostunut. Itse ostin sieltä juuri eilen tämän 1920-luvun tyylisen ihanan hiuskoristepannan hintaan 11,90 euroa. 






Saw the movie, bought the book, niinhän se menee.

F.Scott Fitzgeraldin The Great Gatsby, Kultahattu, on klassikko, jota en olisi varmaan ikinä ostanut ellen olisi vieraillut Baz Luhrmannin luomoavassa maailmassa.

Olisin tietysti halunnut kirjan elokuvan kansikuvalla (hei, Leonardo DiCaprio!), mutta englanninkielisissä sitä ei ollut.

Suosittelen muutenkin mikäli mahdollista aina lukemaan kirjat alkuperäiskielellä, nimim. Laudatur ylioppilaskirjoituksissa englannista Seventeen-lehteä lukemalla.

En malta odottaa, että pääsen kesälomalle laiturille tapaamaan herra Gatsbyn uudestaan tämän kirjan kautta!