Viikonloppuna pääsin vihdoin ensimmäistä kertaa tänä kesänä myös yhteen lempipaikkaani Helsingin Uimastadionille.
Kummasti alkoivat kyllä taas itseruskettajat kiinnostaa, kun rantauduin paikalle kalmankalpeana Suomen talven jäljiltä yhdessä muiden uimareiden kanssa (ei kuvia, sorry!).
Kaksi lemppari-itseruskettajaani on tässä. Hawaiian Tropic Gradual Bronzea ei saa nykyään enää oikein mistään (eikä ainakaan Suomesta, koska maahantuonti on tietääkseni loppunut). Onneksi Stockan myyjä osasi aikoinaan suositella sen tilalle harvinaisen samanlaista korvaavaa tuotetta Garnier Summerbody.
Kumpikin ovat asteittain ruskettavia, koska hyvin vaalealle iholleni ja suurpiirteiselle luonteelleni ei oikein mikään muu sovi.
Käytän itseruskettajaa ympäri vuoden noin kerran viikossa kasvoille ja decolteelle, koska pidän sen tuomasta terveestä väristä.
Sain kyllä talvella noottia ammattikosmetologilta, kun käytin viiime vuoden aikana yhteensä 4 pulloa itseruskettajaa, mutta vain yhden pullon kasvojen puhdistusainetta. Mutta sorry, Sensain puhdistustuotteet ovat vain niin laadukkaita, että niitä ei paljon kulu, sen sijaan kun itseruskettajaa käytetään paljon laajemmalle alueelle vartalossa. Tämän ansiosta sain kuitenkin ihastuttavan lempinimen "rouva itseruskettaja". Silti minun on kyllä puolustuksekseni sanottava, että en kulje ympäriinsä oranssina kuin porkkana, vaan mielestäni ihan normaalin värisenä, kun lähtötilanteenikin on jo niin vaalea.
Mutta onko sen vuoksi ihme, että minulle lähetellään testiin aika paljon näitä erilaisia itseruskettajia, kun tykkään kerran niitä käytellä. Lisäksi olen tosi rasittava itseruskettajien mainostaja aina kun joku alkaa puhua solariumista tai auringonotosta. Olen sitä mieltä, että itseruskettajat ovat ihon kannalta paljon turvallisempi vaihtoehto kuin aito aurinko tai solkku. Silti minuakin vähän epäilyttää, ovatko itseruskettajat täysin harmittomia nekään. Olenkin nyt päättänyt vähentää niiden käyttämistä, ja koittaa myös käyttää luonnollisempia versioita.
Tuotekehityksen huipentumana on onnistuttu kehittämään luonnonkosmetiikkaa oleva Laveran itseruskettaja ja lähellä sitä oleva Vita Liberata.
Laveran itseruskettaja uudistui tänä vuonna. Aiempi vasemmanpuoleinenkin on ollut suosittu, mutta nyt koostumusta on muutettu samalla kun pakkaustakin on päivitetty vähän. Ihme, että Lavera uskalsi kajota koostumukseen, kun vanha versio on kuitenkin voittanut erilaisia palkintojakin ym.
Jos nyt oikein osasin Laveran ainesosaluetteloa tulkita, niin luulen että uuteen versioon on lisätty itseruskettajissa yleensä käytetyn DHA:n lisäksi Erythrulose-nimistä ainesosaa. Google-tutkimukseni mukaan DHA:ta saadaan sokerijuurikkaista ja Erythrulosea vadelmista, ja kumpaakin voidaan valmistaa myös teollisesti. Erythrulosen pitäisi kestää rusketuksessa pidempään, olla vähän vaaleampi ja ehkä vähän punertavampi kuin pelkkä DHA-rusketus.
Laveran vanha itseruskettaja on tehnyt kultaista, keskivahvaa rusketusta. Se tuoksuu mantelimaidolle, ja on koostumukseltaan aika paksua valkoista voidetta.
Uudessa itseruskettajassa koostumus on mielestäni ehkä vähän ohuempaa kuin alkuperäisessä, ja tuoksu on miedompi. Lopputulos värissä on myös vähän punertavampi, mikä voi olla helpotus joillekin, sillä vanha versio oli aika keltainen. Itse kyllä pidin nimenomaan vanhan Laveran sävystä, mutta oma ihoni onkin keltapohjainen.
Otin vertailukuvankin.
Vasemmalla Laveran vanha, keskellä Laveran uusi ja oikealla Vita Liberata.
Vita Liberata on maailmalla suosittu sarja, johon mm. meikkaaja/bloggaaja Saara Sarvas on kovin ihastunut.
Valitsin testiin Vita Liberatan laajasta valikoimasta asteittain ruskettavan Warm: Body -itseruskettajan sävyssä Light. Sen alle sain vielä Skin Plumping Peptide Mist -suihkeen, jolla iho voidaan kosteuttaa ennen itseruskettavan levittämistä. Jos ennen itseruskettajaa nimittäin käyttää iholle öljyistä voidetta heikentää se itseruskettajan imeytymistä ja lopputulos voi olla laikukas. Lisäksi iho kannattaisi aina kuoria ennen itseruskettajaa.
Vita Liberataa levitetään erillisellä lapasta muistuttavalla hanskalla, jonka hinta on n. 5 euroa.
Myönnettävä on, että kaksi tuotetta ja hanska nostaa kohdallani käyttökynnystä, vaikka itseruskettaja levittyykin mielestäni paremmin tuon kosteussuihkeen päälle levityskintaalla laitettuna. Toki sitä voi käyttää ilmankin, mutta pidän kuitenkin tasaista lopputulosta ensisijaisena.
Rusketustulos Warm Body Lightilla on hyvin luonnollinen. Se on mielestäni vaaleampi kuin Lavera, mutta aavistuksen tummempi kuin Hawaiian Tropicin Gradual Bronze ja Garnierin Summerbody -itseruskettajat. Huomaan sen siitä, että Vita Liberatalla jää rajoja jos en ole tarkkana.
Vita Liberatan tuoksu on neutraalin miellyttävä, ja koostumus huomattavasti ohuempi kuin Laverassa. Lavera tuntuu kosteuttavammalta ja vartalovoidemaisemmalta kun se on niin paksua. Laveran ainesosaluettelo tukee tätä havaintoa: siellä on soijaöljyä, macademiaöljyä, karitevoita ja auringonkukkaöljyä.
Vita Liberata on minulle lopputulokseltaan varmempi näin alkukesästä kuin Lavera. Loppukesästä, kun olen ehtinyt vähän jo oikeastikin ruskettua sopii Laverakin. Laveran etuna taas on se, että se on oikeaa sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.
Hinnaltaan nämä kaksi itseruskettajaa ovat samaa luokkaa, molemmat maksavat vajaa 20 euroa, kun taas tavalliset Hawaiian Tropic ja Garnier maksavat puolet vähemmän eli alle 10 euroa. Stockmannilla tosin kun yritin käydä hintoja katsomassa, itseruskettajahylly oli jo puolityhjä ja sekaisin. Muutkin olivat siis havahtuneet rusketuksen tarpeeseen nyt kun heat wave saapui!
P.S. Linkitän tähän vielä vanhan juttuni Kevyet itseruskettajat vertailussa viime syksyltä.
P.P.S. Korjasin tässä jutussa vielä Laveran incia koskevaa kohtaa, kun huomasin että itseruskettavassa on Erythrulosen lisäksi myös DHA:ta kirjoitettuna sen koko nimellä Dihydroxyacetone.



